Kirjoitukset avainsanalla Olohuone

 

Rakas äitini kuoli elokuussa, monta vuotta eri tavoin sairastettuaan, 81-vuotiaana. Olen monelle maininnutkin, että on ollut raskas syksy, se ei ole ollut pelkää pihan kanssa raatamista eikä työtä-hulinaa kellon ympäri, vaan myös pohjatonta surua, kaipausta ja ikävää, hautajaisten ja monenlaisten käytännön asioiden järjestämistä. Mummukkaa jäi kaipaamaan myös 3 lastenlasta, joten lastenkin kaipausta on pitänyt osata käsitellä - olisimme kaikki mieluusti viettäneet aikaa vielä jatkossakin yhdessä.

Olen miettinyt, miten tätä asiaa täällä käsittelisin ja tarvitseeko käsitellä ollenkaan, mutta kun kävin viime aikoina blogia varten miehen ottamia kuvia läpi, silmiini sattui nyt olohuoneen nurkassa kököttävä lamppu, niin tätä kauttahan asiaa on helppo lähtä käsittelemään. Meille tähän kotiin uusi lamppu, mutta minulle jo niin tuttu lapsuudesta, kun se meilläkin olohuoneen sohvan vieressä oli aina ollut. Äidiltäni olen perinyt paljon myös samaa sisustusmakua, meillä oli lapsuudenkodissa aika vaaleaa, jonkun verran Artekia, paljon ihan tavallista merkitöntä, mutta ihan ookoonnäköistä kalustetta, joihin tämä lamppukin mielestäni lukeutuu. Lapsuudenkotia oli höystetty vaaleasta kodikkaaksi runsailla tekstiileillä, poppanaliinoilla, räsymatoilla ja ryijyillä, itsetehtynä tottakai, koska olihan äitini ammatiltaan kudonnanohjaaja.

Tyhjensimme äidin asuntoa siunaustilaisuuden jälkeen ja minulla on siitä jonkinlainen möykky rinnassa edelleen. Nopeilla päätöksillä heitimme tavaraa menemään kierrätykseen, säästimme kaiken vähääkään järkevän, käyttökelpoisen, muistorikkaan tai arvokkaan ja kuskasimme Helsinkiin sen, mitä saimme yhdellä kerralla autossa tuotua, muut odottavat vielä toisaalla. Muut pikkutavarat on vielä muuttolaatikoissa meillä yläkerran aulassa, enkä ole pystynyt laatikkoja aukaisemaan, alkaa heti itkettämään. Äidin käsien mukaan muotoutuneet nahkahanskat on minulla nyt käytössä ja saunassa pellavapyyhe, joka tuoksuu vielä vähän äidiltä.

Nappasin mukaan tuon valaisimen, jota olen jo pitkään sillä silmällä tiirannut, että pidän sen muodosta ja tyylistä ja ehkä joskus sen meille haluaisin. Nyt se hetki sitten koitti. Kääntelin lamppua ympäri ja löysin Frandsenin tarran. Ei sitten valitettavasti ollut Louis Poulsenin tuotantoa, vaikka tyylillisesti onkin aika paljon samaa. Yhtä kaikki, pidän siitä ja se sopii meille hyvin. On sen verran anonyymi, että en joka hetki sitä katsoessani ikävöi äitiä ja lapsuudenkotia. En myöskään aina edes huomaa sitä, se ei ole mikään katseenvangitsija olemuksellaan, vaan pikemminkin hiljainen ja huomaamaton, käytännöllisen kaunis valontuoja. Sellaisista elementeistä pidän kotona muutenkin kovasti.

Kaikki äidin kotiinsa valitsemat taulut toin meille, saas katsoa, päätyvätkö koskaan meidän uusille seinille ja kaksi Artekin ruokapöydäntuolia, jotka ovat käytössä ruokapöydän ympärillä. Koko ruokaryhmä kaipaa meillä muutosta muutenkin, joten katsotaan, miten nämä elementit meidän kodin sisustukseen jatkossa vaikuttavat.

Näin rauhallisina sunnuntai-iltapäivinä tulee usein juuri se kova kaipaus, olisi aikaa soittaa äidille ja jutella niitä näitä - nyt ei enää voi.

 

Kommentit (14)

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
4/14 | 

Niin on. Kumpa muistettaisiinkin nauttia ihan jokaisesta päivästä yhdessä rakkaimpiemme kanssa <3. Hyvää viikonalkua teille!

Anri
5/14 | 

Otan osaa. Äitini kävi vuosien varrella äitisi opastuksella kutomassa mattoja. Äitisi oli lämmin ihminen

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
6/14 | 

Kiitos Anri <3. Äidistä on monella muistoja. Jopa papilla, joka siunasi hänet, oli tilaisuudessa mukana poppanaliina, jonka hänen tyttärensä oli kutonut äidin opastuksella, oli tullut kotona puheeksi, ketä hän oli menossa siunaamaan. Tämä oli minusta tosi koskettava ele. Itkuthan siinä pääsi, vaikka itkin kyllä muutenkin lähes koko tilaisuuden ajan.

Sanna/ Sisustus COCO
9/14 | 

Ihana kirjoitus kamuseni <3

Onneksi muistot pysyvät mielessä. Kyllä se möykky sydämmessä pikku hiljaa pienenee -muttei kyllä koskaan ihan häviä.

Voima halauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Olemme tosiaan vuoden verran asuneet tässä uudessa talossa ja koko sen ajan olohuoneen sisustus on vähän elänyt. Vanhasta kodista otimme mukaan vanhan sohvan, joka päivitettiin tähän kotiin uudella verhoilulla ja jaloilla. Myös vanha nojatuoli sai uuden ilmeen. Sohvapöytiä olen pyörittänyt vielä useammin, pikkupöydät on seikkailleet yöpöytinä, sivupöytinä ja olohuoneen sohvapöytinä.

Viimeisimmäksi saimme kokonaan uuden sohvan Shapesilta, se on uutuusmalli Sky!

Olimme useasti ajatelleet, että vanhalle sohvalle mahtui meidän neljän hengen perheestä aina vain kaksi kerrallaan, nuorempi 6-vuotias kun usein loikoi sohvalla pötkötysasennossa Ipadinsa kanssa. Lapset on tietenkin myös kasvaneet vuodessa isommiksi, varsinkin 11-vuotias esikoinen on jo pitkä poika ja vievät enemmän tilaa. Joskus olisi ihana halia kumpaakin lasta yhtäaikaa, toinen toisessa kainalossa ja nostaa itsekin jalat sohvalle.

Niinpä, kun tiesin, että pääsen kuvaamaan Shapes-sohvia (tästä näet ne valmiit kuvat), ajattelin tiirata kuvauksiin tulevaa kulmasohvaa sillä silmällä ja vähän koeistuakin kuvauksissa, josko se voisi sopia meille.

Sisustussuunnittelijana minulta usein kysytään, miten sijoitetaan sohva olohuoneessa, jossa on isoja ikkunoita lattiaan saakka ja vähän seinäpinta-alaa. Tässäpä näette, miten asia on ratkaistu itsensä suunnittelijan kotona, sohva on ihan pokkana ikkunoiden edessä. Jos joskus päädymme sijoittamaan tv:n muualle, sohva on mahdollista kääntää myötäilemään ehjää seinää. Sohvan selkäpuoli on siisti, se saa tässä vaiheessa näkyä pihalle. Nyt laitoin etusijalle koko perheen yhdessäolon ja mukavuuden enkä suotta stressaillut oikeaoppisuudesta. Tässä Pienessä talossa Helsingissä kun ei tuota tilaa kuitenkaan suunnattomasti ole, nyt eletään näin. Ihana myös nauttia lasten lähelläolosta, tajuan ihan selvästi sen, miten he kasvavat ja loittonevat kauemmaksi vanhempiensa iholla olosta päivä päivältä.

Sohvassa on uutuuskangas Lauritzonin valikoimista, se on "vintage"-puuvilla Foggy, jonka ihanan kulahtaneeseen ilmeeseen tykästyin kovasti. Sen pinta on elävä, uskoisin sen olevan todella helppo lapsiperhearjessa. Harmaasta sohvan väristä en luopunut, sehän meillä oli vanhassakin sohvassa, se on minusta tosi hyvä väri isolle pinnalle olohuoneessa, kuten juurikin sohvalle. 

Niinpä sitten pari viikkoa takaperin sohva kuskattiin kuvausillan päätteeksi meille! Vanha sohva löysi uuden hyvän kodin ihan ennätysajassa, sehän on kuitenkin kotimaisen valmistajan tunnettu merkkisohva.

Nyt on sitten niin ihana istuskella koko perheen kanssa iltaisin soffalla niin, että jokaisella on tilaa ja saadaan kotoilla vieretysten. Sohva on meidän edellistä sohvaa korkeampi ja napakampi, mikä tuntuu itseasiassa varsin mukavalle, siitä on helppo nousta ylös ja istua ryhdikkäästi. Istumatyynyissä on päällimmäinen kerros untuvaa, se antaa pehmeyttä. Selkänojatyynyt on paksua vanua, myös ne pysyvät ryhdikkäästi paikoillaan ja ilme on aina siisti. Vaihtelun vuoksi tykkään myös tuosta kapesta käsinojasta.

Sohvalla oleva huopa on saatu lahjaksi, se on Finlaysonin Kieseleff-mallistoa.

Kommentit (17)

Lyde
1/17 | 

Oi, se on tosi ihana! Meillä olisi sohvakuumetta ilmassa myös, tosin aika heikosti nyt mahdollisuuksia vaihtoa toteuttaa, mutta pitää hyödyntää aika eri vaihtoehtojen tiirailuun :-) Meilläkin on tosi vähän seinää olohuoneessa, eli jos haluamme ison sohvan, on jokin samankaltainen ratkaisu luultavasti meilläkin edessä. Siis että sohva on osittain ikkunan edessä tms. No, se jää nähtäväksi, nyt mennään vielä tuolla pienellä :-D

Mirella - Savo Living
Liittynyt5.3.2016
3/17 | 

On kyllä todella upeannäköinen sohva ja että on vielä Shapesin. Voisin ottaa tuollaisen meillekin. Muistan kun olin Vepsäläisellä töissä, ei kyllä Shapesin sohvia myyty juuri ollenkaan, kaikkea muuta kylläkin. Täytyykin käydä tutustumassa heidän mallistoon, miltä näyttää tänä päivänä. =)

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
4/17 | 

Eikös! Shapes todellakin tekee nyt uutta tuloa. Tätäkään sohvaa ei ole vielä nettisivuilla, varmaan syksyyn mennessä saadaan uusia kuvia ja uutta ilmettä nettisivuillekin :)

Sanna
5/17 | 

Heippa! Bongasin sohvasi kun olemme harkitsemassa Foggy-kangasta uuteen sohvaamme. Kysyisinkin muistatko mikä harmaan sävyistä teidän sohvassa on? Se näyttää kuvissa juuri täydellisen väriseltä :)

Vierailija
7/17 | 

Onpas ihana sohva! Minkä kokoinen sohva on?

Vierailija
9/17 | 

Hei, saako sohvan verhoilua irroitettua? Ovatko tyynyt käännettävissä?

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
10/17 | 

Moi, 

runko on kiinteä, mutta tyynyissä on verhoilu vetoketjulla. Istuintyynyt ei minusta ole käännettävät, mutta selkänojatyynyt on.

Vierailija
11/17 | 

Hei,

Oletko vielä tyytyväinen Sky-sohvaan? Millaisia kokemuksia sinulla on Foggy-kankaasta? Onko ollut tarvetta pestä kangas ja miten Foggy-kangas on reagoinnut?

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
12/17 | 

Moi, sohvaan ollaan edelleen ihan tyytyväisiä. Foggy-kangas sen sijaan on kyllä ihan silmin nähden haalistunut kauttaaltaan, sen huomaa, kun imuoroi sohvaa ja näkee kankaan kohdista, jonne päivä ei paista :( En ole vielä pessyt osia, tahrat olen poistanut ihan rätillä.

Mari A.
13/17 | 

Hei, onpas ihanaa, kun törmäsin googletellessa sun postaukseen! Olen iskenyt silmäni nyt Shapesin Skyhin, joten mahtaavaa, että löytyi muitakin kuvia kuin vain nuo Shapesin omat kuvat. Tuo kangas on teillä upea, ihanan rento, mutta koska meillä on vauhdikkaat 2- ja 4-vuotiaat pojat, joudun päätymään johonkin teknisempään kankaaseen ja kommentoitkin tuossa yllä, että haalistumaa näkyy jo. Vähän hirvittää, mahdammeko mahtua kaikki neljä samalle sohvalle, sillä suunnitella on nyt 207 cm pitkä sohva eli ei siis mitään kulmia, divaaneja tmv. Miltä teidän sohva vaikuttaa nyt, kun käyttökokemusta on takana kohta jo pari vuotta? :)

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
14/17 | 

Moi, kiitos kommentistasi! Sohva on meillä edelleen kovassa käytössä, mutta koska pojat kasvavat, käytännössä sohvalle mahtuu enää 3 perheenjäsentä, kun vanhempi poika onkin yhtäkkiä teini :D . 

Nythän Shapes onkin toisen sohvavalmistajan Adean omistuksessa, joten kangasvalikoima on paljon laajempi. Meidän sohvassa ei kyllä muuta käytön jälkeä näy kuin tosiaan tuo kankaan kauhtuminen, tyynyt ovat ryhdikkäät ja sohva ihan kuosissaan vielä.

Mari A
16/17 | 

Kiitos kommentistasi ja linkistä. Sohva näyttää edelleen juuri niin pelkistetyltä ja ihanalta kuin muissakin kuvissasi. Nyt vaan odotellaan oman sohvan saapumista uuteen kotiin toukokuun puolivälissä! <3

 

Olen työskennellyt suomalaisen designin parissa yli kymmenen vuotta, joten kodin sisustuskin on vähän kuin huomaamatta muotoutunut kotimaisilla tuotteilla ja finnish designilla. Etsin tähän postaukseen kuvia meidän vanhasta kodista, niitä löytyy täältä. Uudessa talossa on nyt aika samantuntuista, mutta vähän erinäköistä kuitenkin. Oma tyyli kumpuaa sieltä jostain todella syvältä, ei sitä osaa oikein muuksi muuttaa, vaikka se ei niin trendikäs, rohkea tai kiinnostava olisikaan. 

Yksi pitkäaikaisempia kalusteita meillä on Woodnotesin k tuoli. Olin yhteen aikaan kovakin Harri Koskisen fani ja vähän keräilinkin hänen suunnittelemiaan tuotteita, kaikenlaista kynttilänjalkaa ja maljakkoa löytyy nyt kaapeista tulevaa arvonnousua odotellen :D

k tuolissa meillä on tosiaan jo melkein kymmenen vuotta vanha todella nääntyneen ja kulahtaneen näköinen luonnonväri-valkoinen verhoilu ja täällä uudessa talossa tuoli ei näyttänyt enää yhtään hyvälle uusien pintojen vierellä. Ei siis ollut vanhentunut sillä lailla viehättävällä tavalla, ainoastaan nuhjaantuneella tavalla. Pitkään mietin, luovunko tuolista edullisesti pois. Sen paikka ylähuoneen aulassa oli vähän kuin mietinnässä ja piilossa.

Lopulta sitten päätin pitää tuolin, tykkään siitä. Siihen liittyy myös tunnearvoa, se muistuttaa minua ihanista työvuosista aikojen takaa, kun esikoiseni oli pieni, olin vielä vakituisessa työsuhteessa todella kivassa työpaikassa arvostetussa suunnittelutoimistossa, kaikki oli jännää ja kiinnostavaa ja opin paljon muutamassa vuodessa. Ilman niitä työvuosia minulla ei olisi nyt tätä verkostoa enkä olisi tässä samassa työssä nyt itsenäisenä yrittäjänä.

Viime viikonloppuna k-tuolimme sai sitten lopulta uuden valkoisen päällisen ja se nostettiin kunniapaikalle olohuoneeseen. En missään vaiheessa tietoisesti ole halunnut vaaleaa olohuonetta, mutta aina välillä havahdun, että kaipaan valoa ja vaaleutta oleskelutiloihin. Siksi ihan intuitiivisesti k tuoliinkin valikoitui valkoinen verhoilu.

Totta puhuen, vaikka Karusellia pidetään maailman parhaana tuolina istua, sen istuma-asento on aika lepäävä ja makaava, eipä muistu mieleen iltaa, kun olisimme siinä joutaneet istuskelemaan. Vähän myös varjelimme valkoista nahkaa poikien tahmatassuilta. Karuselli on nyt siis yläaulassa, mutta siitä ei todellakaan olla luopumassa!

Nyt k tuoli on päässyt meillä taas aktiiviseen käyttöön, sitä on kiva katsoa, siihen on helppo istahtaa. Siitä näkee ala-kerrassa moneen suuntaan, sen asento on jotenkin samalla lepäävä, mutta ryhdikäs. On todella lunastanut paikkansa hyvin suunniteltujen finnish design-kalusteiden joukossa, ihan klassikko jo.

Tuoli sopii tietysti hyvin yhteen ruokailutilan Woodnotesin matonkin kanssa. 

Katso tästä postaus melkein vuoden takaa, kuinka muuton jälkeen raikastui myös Adean sohvamme uudella päällisellä. Vanhoja kalusteita voi siis myös raikastaa, heti ei tarvitse olla kaikkea uusimassa. Jotenkin uusittu kaluste tuntuu vanhalle ja rakkaalle tutulle, vaikka näyttää uudelle.

Oletkos muuten huomannut, että k tuolista saa nykyään vaikka mitä versioita: on pyörivä laippajalkainen tuolimalli, myös musta vaihtoehto tähän perinteiseen jalkaan, on rahi ja myös nahkainen verhoiluvaihtoehto. Vaihtoehdot näet Woodnotesin sivuilta.

 

Kommentit (8)

Sanna/ Sisustus COCO
1/8 | 

Kauniin uuden vaatteen tuoli sai päällensä :)

Hyvin käy - pian mennään Tampereelle käsikynkkää.

Jenny
3/8 | 

Hei! Mistä saa ostaa pelkän uuden päällyskankaan tuolille. Mulla olisi tuoli mihin halauisin vaihtaa kankaan, mutta netistä en löytänyt mitään tietoa/hintoja pelkästä uudesta verhoilusta.

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
4/8 | 

Moi, käsittäkseni ihan normaalit Woodnotesin jälleenmyyjät myy eli esim. Artek ja Vepsäläinen. Se on tavallaan kokonaan uusi verhoilupaketti tuolille, kankaassa on kiinni pehmusteet ja tarrat, millä se tarttuu kiinni. Jos on koonnut tuolin uutena, systeemi on ihan sama.

Vierailija
5/8 | 

Tyylikäs tuoli aina vaan!
Millaiset väliovet teillä on? Huomasin että nyt olisi saatavilla mustakromisia painikkeita/vetimiä. Mitä ajatuksia herättää?

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
6/8 | 

Meillä on ihan tavalliset Jeld-wen väliovet Kastelllin kautta. Jos haluaa jonkin pienen jipon oveen, niin miksipä ei mustakrominen painike....Erottuuhan se tietysti eri tavalla kuin mattasatiini, mutta se olisi sitten se juttu. Kiva, kun tulee vaihtoehtoja.

Tiinah
7/8 | 

Hei, minua kiinnostaisi myös tuo uuden verhoilupaketin hinta. Jos et halua/voi paljastaa hintaa tarkalleen, niin voitko kertoa esim. satasien tarkkuudella? Minulle tarjottiin k tuolia, mutta siihen pitäisi hankkia verhoilu uusiksi. Pohdin siis kannattaako ostaa vanha+uusi verhoilu, vai kokonaan uusi tuoli.

Tässä taloudessa tehdään hankintoja sekä hyvin harkiten mutta myös todella yllättäen ex-tempore. Koko Ikean Sinnerlig-sarja kuuluu osastoon ex-tempore, sarjaa on tullut meille aika montakin osaa jo ihan pikkuhiljaa ja yllättäen...

Tässä yhtenä päivänä satuin saamaan autokyydin Ikeaan (mehän olemme siis harvinainen autoton perhe)  ja heti muistin tarkistaa, onko ihanaa Sinnerlig-penkkiä (eli sohvapöytää) vielä myynnissä. Sitähän oli ja eikun yksi kappale auton kyydillä kotiin.

Penkkiä olen halunnut meille alunperinkin enemmän kuin ruokapöytää, koska se on monikäyttöinen niin kotona kuin tapahtumissa töissä. Katsokaapa täältä kollegan blogista, miten ihanalta meidän 1kertaa2-tuotteet näyttää tuon penkin päällä <3. 

Penkin paikka saattaa meillä vielä vaihtua, mutta aluksi laitoin sen ikkunan eteen kukkapöydäksi. 

Tuon ihanan mustan puulinnun ostin Kölnistä, valmistajatiedot heitin vahingossa menemään.

Ja kyllä, tiedän, että kuvissa näkyy erittäin pahasti se, että alakerrassa ei ole vielä listoja ikkunoiden ympärillä. Yläkerrassa listoittaminen sen sijaan on jo alkanut, jee! Kohta vuosi ollaan tässä talossa asuttukin.

Seuraa 

Sisustusblogi, joka on nimetty Kalliomäen perheen Helsinki-pientalo-rakennusprojektin mukaan. 

Pitkän linjan sisustusalan ammattilainen, suunnittelija, toimittaja, visualisti Piia, hänen miehensä, valokuvausta harrastava Jari ja kaksi kouluikäistä poikaa asuvat nyt neljättä vuotta uudessa talossa ja sisustavat klassisella ja ajattomalla tyylillä.

Blogissa jaetaan oman kodin sisustuksen lisäksi parhaat palat Piian kivoista työjutuista, intoillaan modernista arkkitehtuurista, matkailusta ja maisemista. 

Seuraa Piia Kalliomäkeä Instagrammissa

Tsekkaa myös Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki 

Kiinnostaako sinua yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä piia.kalliomaki @ gmail.com.

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram