Kirjoitukset avainsanalla viittä vaille valmis

Blogissa on näytetty aiemmin meidän portaat, mutta siitäkin on jo aikaa. Ja vain tosiaan yhden kerran olemme ne kuvanneet, vaikka ne on yksi meidän talon mielenkiintoisimmista yksityiskohdista, ihan itse suunniteltu ja kirvesmieshommina toteutettu. Kurkista postaus täältä.

Halusimme ehdottomasti puiset umpiportaat, koska ne oli minusta aina olleet tosi makean näköiset. Umpiportaiden lisäksi vähän kuin kaupan päälle tuli niiden allejäävä puolikorkea tila, joka voisi toimita vaikkapa siivouskomerona ja säilytystilana. Tämä kätevä tila aiheuttikin sitten lopulta aika paljon päänvaivaa meille.

Naapuritalossa muuten, joka on pohjaratkaisultaan hyvin samantapainen kuin meidän talo, portaat on käännetty toisinpäin ja niiden allejäävä tila on hyödynnetty keittiöön, kolossa on korkeat kylmäkaapit. Hyvä ratkaisu sekin!

Niin, se tila portaiden alla... Näihin päiviin saakka se on ollut alakertamme häpeäpilkku, avonainen roinahuone, jota ei todellakaan ole blogissa näytetty. Syy tähän ovettomuuteen oli se, että siihen oli monta lennokasta ajatusta liukuovesta (mutta olisiko se valkoinen vai puunvärinen...?), karmittomasta levyovesta (itse tehty, jännä) ja jostakin apteekkarinlaatikoston-tapaisesta ulosvedettävästä hyllysysteemistä.

Pitkällisen taivuttelun jälkeen sain miehen luopumaan toistaiseksi lennokaista ideoistaan, koska yksinkertaisesti kyllästyin katsomaan sitä epäesteettista näkyä, roipetta täynnä olevaa komeroa. Yhtenä päivänä haimme naapurin rouvan autolla lähimmästä K-raudasta karmit ja laakaoven ja eihän siinä kauaa mennyt, kun ovi ja listat olivat paikoillaan. Yksinkertainen pikkujuttu. Mutta kun se periaate. Ajatus jännästä ovesta elää vieläkin, mutta se on siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Tuo samainen seinä, jolla ovi on, on vielä pohjamaalilla odottamassa oviratkaisua, se pitää vielä maalata.

Nyt olen vain onnellinen tuosta tavallisesta ovesta, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa....

Ja hei, kiva viikonloppu tulossa! Huomenna hyppään Lyden kyytiin ja huruuttelemme autolla yhdessä Tampereelle Mansen Blogikirppikselle. Olin mukana jo viime vuonna ja olihan kokemus, niin supersuosittu tapahtuma, että yllätti! Lauantaina kokoonnumme blogikollegoiden kesken kokkaamaan ja syömään Arto Rastaan opastuksella ja sunnuntaina on sitten myyjäiset. Olen mukana 1x2-mallistolla ja Aina Oikein -kirjalla.

Ensimmäiselle 150 jonossa on odottamassa goodiebag, joten yleisöryntäystä tuskin pystymme välttämään. Tapahtuman järjestää tuhansien loistavien ideoiden energinen äiti Retromoderni. Kunnia olla mukana taas! Tapahtuman fb-sivut löytyy täältä. Tervetuloa mukaan kaikki sisustajat!

 

Kommentit (2)

Lyde

Jei, huomenna nähdään! Hyvä saada kartturi matkaan :-D 

Ihanko oikeasti portaat on näkyneet vain kerran blogissa? Mulla on kai painuneet kuvat sitten syvälle mieleen, koska mulle nuo on olleet yhdet kauneimmista portaista mitä tiedän. Heti meidän omien portaiden jälkeen :-D Saarni on tosi kaunista puuta <3 Ja onnea ovesta! Mä ymmärrän, todella.

Monessa blogissa on nyt ollut katsauksia päättyvään vuoteen ja kun nyt pääsimme kotiin, aloin minäkin kaivella vanhoja kuvia. Tämä vuosihan on ollut meille Se Vuosi, kun tapahtui kaikkea jännää, kivaa, isoa ja näkyvää. Raksasta tuli koti ja muitakin isoja projekteja mahtui vuoteen omien töiden puolesta.

Jännästi tulikin muuten flashback vuoden takaisiin fiiliksiin, kun ilmojen kylmettyä jokunen viikko sitten kaivelin toppatakkia kaapista ylleni. Samaisessa vaatetuksessa kävin päivittäin raksalla katsomassa töiden etenemistä ja muutama maalitahra onkin takissa muistona niistä ajoista.

Viime tammikuussa meidän raksalla koitti suuri ja odotettu hetki, kun Kastelli luovutti talon meille viittä vaille valmis-toimituksena. Lue yksi blogimme suosituimmista postauksista vanhan blogin puolelta. Tämä vaihe jäi vähän kaoottisena itsellekin mieleen, siinä oli sekä kauhua että innostusta ilmassa. Osaammeko ja jaksammeko saada talon valmiiksi, tulikohan haukattua liian suuri kakkupala? 

Helmikuussa talon sisäseinät pohjamaalattiin sekä tehtiin betonipinnoite alakertaan ja märkätiloihin.

Maaliskuusta ei löydy yhtään järjellistä kuvaa. Siinä kuussa mies huhki raksalla joka ilta töiden jälkeen ja viikonloppuisin, minä huolehdin lapsista ja kodista. Yhdessä maalasimme pohjamaalin päälle toisen maalikerroksen, sain välillä maalattua päivälläkin, lapset olivat muutoin raksalla aina mukana.

Maaliskuussa tehtiin kaikki muut pinnat ja kiintokalusteet. Ihana ystäväperhe asensi meille yläkerran parkettilattian ja auttoi muissakin hommissa. Musta keittiö oli yksi odotetuimmista kokonaisuuksista taloon!

Jälkikäteen ajateltuna olisi ehdottomasti kannattanut rutistaa vielä pari viikkoa lisää ennen muuttoa ja asentaa ne kuuluisat listat ikkunoiden ja ovien ympärille ja yläkertaan lattialistat, sekä viimeistellä portaikon seutu, koska ne hommat on edelleen tekemättä. Muuton jälkeen kaikki hommat yksinkertaisesti hidastuivat.

Miehellä on pakkomielle saada tehdä itse asioita, koska silloin hän saa tehtyä ne täydellisen hyvin. Itse olen suurpiirteisempi ja siksi minun ei anneta osallistua, minulle on nyt jäänyt se kärsimätön odottavan osa. Ehkä näin on paras, koska taloproketista jäikin minulle pari asiaa hampaankoloon, joista voi vain syyttää omaa suurpiirteyttä ja rentoutta, ei tullut silloin kiinnitettyä asioihin tarpeeksi hyvin huomiota. Tuo puupalkki alakerrassa harmittaa vieläkin, kukaan Kastellin puolelta ei puhunut siitä mitään enkä itse osannut reagoida asiaan ajoissa. Sen olisi ehkä saanut levytettyä vielä myöhemminkin, mutta muita asioita tuli koko ajan vastaan ja päälle. Syvälle mieleen on myös jäänyt Kastellin työpäällikön lausahdus : "Rouva hyvä, ei pitäisi lähteä rakentamaan taloa, jos ei osaa". Niinpä. Vasta asuessa sitä on aikaa tarkastella asioita ja miettiä, mitä olisi voinut tehdä toisin.

Pääsiäisenä pääsimme muuttamaan uuteen taloon! Muuttovalmiuteen tarvitaan keittiö, yksi toimiva kylpyhuone, portaat ja pinnat puhtaina, sille minimitasolle pääsimme tässä aikataulussa. Siitä asti olemme edistelleet pikkuhiljaa sekä rakentamista että sisustusta. Vaatekaapit saimme hankittua pari kuukautta muuton jälkeen kesäkuussa.

Talon ulkoseinät ja sokkelin saimme maalattua syyskuussa ja heinäkuussa aloiteltu kauan odotettu sauna valmistui lokakuussa. Siitä olemme nauttineet kovasti!

Elokuussa raksablogimme muutti tänne Glorian Kodin alle ja pikkuhiljaa toivottavasti kaikki meidän raksaprojektia kiinnostuneina seuranneet  ja ihanasti kommentoineet löytävät myös tiensä tänne. Yksi kaveri sanoi, ettei kannata liian nopeasti rakentaa valmiiksi, että riittää blogissa kirjoitettavaa jatkossakin :) Jep, sitä ohjetta olemme noudattaneet :D

Päätavoitteina ensi vuodelle pidän saunasiiven yhden huoneen eli yhdistetyn kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen rakentamista loppuun, muut tekemättämömät sisätyöt valmiiksi sekä isoimpana juttuna ja vähän stressin aiheenakin on tuo pihan laitto. Siihen pitäisi nyt oikeasti keskityttyä, miten siitä saisi mahdollisimman hyvännäköisen, lapsiperheen arjessa hyvin toimivan, hyvin tehdyn ja helppohoitoisen vihreän vieläpä kustannustehokkaasti.

Talon sisäpuolelle alan kohtapuoleen suunnitella lisää säilytyskalusteita, jotta saamme seinien vierustoilla lojuvat lehti- ja kirjapinot piiloon ja piilosta taas kaikki kauniit esineet esille. Olohuoneeseen on suunnitteilla korkea hyllykkö ja ruokailutilaan senkki. Ja sisustajallehan koti on valmis vasta, kun kaikki hyllyt, taulut, valaisimet, naulakot, nupit on paikoillaan.

Kulunut vuosi oli muutenkin raskas, lähipiirissä oli työttömyyttä ja sairastelua. Koko taloudellinen tilanne maassa on ollut synkkä ja se näkyy jonkun verran omissa ja kollegoiden töissä ja tekemisissä ja aiheuttaa yleistä huolta ja epävarmuutta.

Tämä ei ollut meille koskaan mikään unelmataloprojekti, vain projekti, joka tulla tupsahti eteen ja jota lähdimme hullunrohkeasti tekemään todeksi. Otettiin perustalopaketti, jota muokattiin omannäköiseksi. Kokonaisuuteen ja valintoihimme olemme edelleen tyytyväisiä. Muutama kokeilu on tehty, mutta talon perusilme on klassinen ja aikaa kestävä. Kaikki, mihin pystyimme itse vaikuttamaan, on tehty hyvin ja laadukkaasti. Talo on asuttava ja toimiva, tilaahan meillä on tuplasti vanhaan kerrostaloasuntoon verrattuna.

Tämän koosteen avulla on hyvä myös muistuttaa itselle, että pitäisi katsoa taaksepäin ja olla tyytyväinen saavutettuun. Meidän rajallisilla resursseilla tämä on nyt jo hieno saavutus! Pitäisi olla itselleen armollisempi ja kärsivällisempi, hiljaa tästä ihan hyvä tulee.

Pienessä talossa Helsingissä vuoden viimeisenä päivänä kaikki siis aika lailla hyvin!

Kommentit (16)

Lyde

On ollut mukava seurata oman projektin rinnalla teidänkin projektin etenemistä, vertaistuki on rakentamisessa kyllä tosi isossa osassa! Kiitos siis, että olet jaksanut laitella blogiinkin kuulumisia :-)

Karin // Tunne tilat

Erityisen hyvää uutta vuotta upeassa uudessa kodissa. Ei helkutti, mä olisin varmaan laittanut vastapalloon, jos mulle joku olisi aukonut osaamisesta :) Monessa kohtaa sitä meikäläinenkin kompastuu siihen, ettei osaa pahimmassa painajaisessakaan kuvitellakaan, jonkun suunnitelleen ihmevärkin keskelle kaikkea (kun sen olisi saanut hyvin pienellä vaivalla huomaamattomaksikin)...

Hertta

"Rouva hyvä, ei pitäisi lähteä rakentamaan taloa, jos ei osaa".  Melkoisen hyvä mainoslause Kastellilta! Eikös nämä muuttovalmiit ja viittä vaille valmiit talot ole juuri meille, jotka ei osata ihan koko taloa rakentaa...? ;)

Hyvää ja leppoisaa vuoden alkua teille. On ollut kiva seurata blogiasi, kun oma rakentamisemme on edennyt suurinpiirtein samassa tahdissa teidän kanssa. :)

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015

Kiitos kommentistasi Hertta! Meidän kokemus oli, että ei tämä viittä vailla valmis-konsepti kauheasti Kastellia kiinnostanut. Muuttovalmiissa saavat viedä asiat loppuun omissa käsissään ja luovuttaa talon valmiina niin, että kaikki työvaiheet ja materiaalit on heillä tiedossa, jolloin kokonaisvastuu jää heille, eikä tule asukkaat väliin häsläämään :) Tällaisessa projektissa olisi varmasti saanut ostettua konsultaatiota (vastaavalta mestarilta), mutta päätettiin säästää sinä kohtaa. 

Vierailija

Puupalkki on piste iin päälle. Antaa sitä jotain! Minusta ilman olisi tylsempi :) Ihana koti ja keittiö!
Ps. Meille tuli Kastellin viittä vaille valmis paketti ja olimme kyllä todella tyytyväisiä. Harmi jos teillä ikäviä kokemuksia :/

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015

No, puupalkki minulla vähän mietinnässä vielä, tulemmeko toimeen ;) Ei meilläkään varsinaisia huonoja kokemuksia ole, Kastelli teki kyllä kaiken niinkuin pitikin, sovitun mukaan ja aikataulussa. Ehkä jäin tässä projektissa kaipaamaan sitä konsultaatiota ja henkistä tukea eniten.

Vierailija

Palkki on mun silmään ihan hyvä, mutta ammattilaisethan neuvoo (ei päde naamaryppyihin) korostamaan sitä mitä ei voi peittää...

J

Löysin tämän blogin yrittäessäni löytää meidän uuteen taloon kivat saumalistat, kun en halua kynnystä enkä sellaista kapeaa listaa. Ja sitten google löysi kuvan teidän leveästä saumalistasta. Ja nyt tietenkin kiinnostaa, että mistä te olette hankkineet saumalistat? Kaunis koti teillä, varsinkin kylpyhuoneen betonipinnoite näyttää todella hyvältä :)

Vierailija

Teillä on todella kaunis lattia talossanne. Mitenkähän se on toteutettu, millä materiaalilla ja mikä firma toteutti ?

Seuraa 

Sisustusblogi, joka on nimetty Kalliomäen perheen Helsinki-pientalo-rakennusprojektin mukaan. 

Pitkän linjan sisustusalan ammattilainen, suunnittelija, toimittaja, visualisti Piia, hänen miehensä, valokuvausta harrastava Jari ja kaksi kouluikäistä poikaa asuvat nyt neljättä vuotta uudessa talossa ja sisustavat klassisella ja ajattomalla tyylillä.

Blogissa jaetaan oman kodin sisustuksen lisäksi parhaat palat Piian kivoista työjutuista, intoillaan modernista arkkitehtuurista, matkailusta ja maisemista. 

Seuraa Piia Kalliomäkeä Instagrammissa

Tsekkaa myös Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki 

Kiinnostaako sinua yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä piia.kalliomaki @ gmail.com.

 

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014

Kategoriat