Kirjoitukset avainsanalla kalusteet

 

Olen työskennellyt suomalaisen designin parissa yli kymmenen vuotta, joten kodin sisustuskin on vähän kuin huomaamatta muotoutunut kotimaisilla tuotteilla ja finnish designilla. Etsin tähän postaukseen kuvia meidän vanhasta kodista, niitä löytyy täältä. Uudessa talossa on nyt aika samantuntuista, mutta vähän erinäköistä kuitenkin. Oma tyyli kumpuaa sieltä jostain todella syvältä, ei sitä osaa oikein muuksi muuttaa, vaikka se ei niin trendikäs, rohkea tai kiinnostava olisikaan. 

Yksi pitkäaikaisempia kalusteita meillä on Woodnotesin k tuoli. Olin yhteen aikaan kovakin Harri Koskisen fani ja vähän keräilinkin hänen suunnittelemiaan tuotteita, kaikenlaista kynttilänjalkaa ja maljakkoa löytyy nyt kaapeista tulevaa arvonnousua odotellen :D

k tuolissa meillä on tosiaan jo melkein kymmenen vuotta vanha todella nääntyneen ja kulahtaneen näköinen luonnonväri-valkoinen verhoilu ja täällä uudessa talossa tuoli ei näyttänyt enää yhtään hyvälle uusien pintojen vierellä. Ei siis ollut vanhentunut sillä lailla viehättävällä tavalla, ainoastaan nuhjaantuneella tavalla. Pitkään mietin, luovunko tuolista edullisesti pois. Sen paikka ylähuoneen aulassa oli vähän kuin mietinnässä ja piilossa.

Lopulta sitten päätin pitää tuolin, tykkään siitä. Siihen liittyy myös tunnearvoa, se muistuttaa minua ihanista työvuosista aikojen takaa, kun esikoiseni oli pieni, olin vielä vakituisessa työsuhteessa todella kivassa työpaikassa arvostetussa suunnittelutoimistossa, kaikki oli jännää ja kiinnostavaa ja opin paljon muutamassa vuodessa. Ilman niitä työvuosia minulla ei olisi nyt tätä verkostoa enkä olisi tässä samassa työssä nyt itsenäisenä yrittäjänä.

Viime viikonloppuna k-tuolimme sai sitten lopulta uuden valkoisen päällisen ja se nostettiin kunniapaikalle olohuoneeseen. En missään vaiheessa tietoisesti ole halunnut vaaleaa olohuonetta, mutta aina välillä havahdun, että kaipaan valoa ja vaaleutta oleskelutiloihin. Siksi ihan intuitiivisesti k tuoliinkin valikoitui valkoinen verhoilu.

Totta puhuen, vaikka Karusellia pidetään maailman parhaana tuolina istua, sen istuma-asento on aika lepäävä ja makaava, eipä muistu mieleen iltaa, kun olisimme siinä joutaneet istuskelemaan. Vähän myös varjelimme valkoista nahkaa poikien tahmatassuilta. Karuselli on nyt siis yläaulassa, mutta siitä ei todellakaan olla luopumassa!

Nyt k tuoli on päässyt meillä taas aktiiviseen käyttöön, sitä on kiva katsoa, siihen on helppo istahtaa. Siitä näkee ala-kerrassa moneen suuntaan, sen asento on jotenkin samalla lepäävä, mutta ryhdikäs. On todella lunastanut paikkansa hyvin suunniteltujen finnish design-kalusteiden joukossa, ihan klassikko jo.

Tuoli sopii tietysti hyvin yhteen ruokailutilan Woodnotesin matonkin kanssa. 

Katso tästä postaus melkein vuoden takaa, kuinka muuton jälkeen raikastui myös Adean sohvamme uudella päällisellä. Vanhoja kalusteita voi siis myös raikastaa, heti ei tarvitse olla kaikkea uusimassa. Jotenkin uusittu kaluste tuntuu vanhalle ja rakkaalle tutulle, vaikka näyttää uudelle.

Oletkos muuten huomannut, että k tuolista saa nykyään vaikka mitä versioita: on pyörivä laippajalkainen tuolimalli, myös musta vaihtoehto tähän perinteiseen jalkaan, on rahi ja myös nahkainen verhoiluvaihtoehto. Vaihtoehdot näet Woodnotesin sivuilta.

 

Kommentit (8)

Sanna/ Sisustus COCO

Kauniin uuden vaatteen tuoli sai päällensä :)

Hyvin käy - pian mennään Tampereelle käsikynkkää.

Jenny

Hei! Mistä saa ostaa pelkän uuden päällyskankaan tuolille. Mulla olisi tuoli mihin halauisin vaihtaa kankaan, mutta netistä en löytänyt mitään tietoa/hintoja pelkästä uudesta verhoilusta.

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015

Moi, käsittäkseni ihan normaalit Woodnotesin jälleenmyyjät myy eli esim. Artek ja Vepsäläinen. Se on tavallaan kokonaan uusi verhoilupaketti tuolille, kankaassa on kiinni pehmusteet ja tarrat, millä se tarttuu kiinni. Jos on koonnut tuolin uutena, systeemi on ihan sama.

Vierailija

Tyylikäs tuoli aina vaan!
Millaiset väliovet teillä on? Huomasin että nyt olisi saatavilla mustakromisia painikkeita/vetimiä. Mitä ajatuksia herättää?

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015

Meillä on ihan tavalliset Jeld-wen väliovet Kastelllin kautta. Jos haluaa jonkin pienen jipon oveen, niin miksipä ei mustakrominen painike....Erottuuhan se tietysti eri tavalla kuin mattasatiini, mutta se olisi sitten se juttu. Kiva, kun tulee vaihtoehtoja.

Tiinah

Hei, minua kiinnostaisi myös tuo uuden verhoilupaketin hinta. Jos et halua/voi paljastaa hintaa tarkalleen, niin voitko kertoa esim. satasien tarkkuudella? Minulle tarjottiin k tuolia, mutta siihen pitäisi hankkia verhoilu uusiksi. Pohdin siis kannattaako ostaa vanha+uusi verhoilu, vai kokonaan uusi tuoli.

 

Blogin sisustusjutut on nyt keskittyneet olohuoneeseen, kodin keskeiseen tilaan. Tämän jutun, joka onkin nyt kiva kertoa, jälkeen olohuone saa levätä vähän aikaa rauhassansa.

Kohta kymmenen vuotta vanha Band-sohva, katso vanha kuva täältä, alkoi tympäistä sen verran pahasti, että soitto valmistajalle Adealle oli tarpeen. 
 
Sohvan runko on erittäin hyvässä kunnossa, alunperinkin laadukas, täyspuinen ja huolella käsityönä kotimaassa tehty. Koska siinä on kokonaan tarranauhoilla ja vetoketjulla irrotettava verhoilu, ideoimme Adean kanssa yhdessä sohvalle ilmettä kohottavan freesauksen eli uuden hupun ja uudet jalat.
 
Koska tilanne oli päällä, päädyimme Adean varastokankaaseen, Medeaan, joka on napakka 100 % puuvillakangas. Siinä on kaunis ja hentoinen pintastruktuuri ja se on kokonaan luonnonkuitua, mikä on hyvä juttu. Tekokuituhan lisää pesun- ja käytönkestoa, mutta kokonaan luonnonkuituinen on iholla ihanampi.
 
Väriksi valitsin vaaleanharmaan, joka on varmaankin Suomen suosituin sohvaväri tällä hetkellä. Se on neutraali ja rauhallinen, varsinkin meidän betonilattiaan hyvin sopiva sävy ja antaa juuri sopivan hyvän taustan erilaisille tyyny- ja peittokokeiluille. Myös hyvin armelias ja käytännöllinen lapsiperheessä :)
 
Adean uudet mustat kapeat jalat "nostavat" sohvan irti lattiasta ja antavat sille ajanhenkistä modernia ilmettä. Sohvasta tuli näillä muutoksilla ihan uudennäköinen ja tosi ihana!
 
Medea-hupun hinnaksi tuli 963 € ja jalkojen 200 €/setti. Uusi ilme maksoi siis vähän päälle tonnin, reilusti alle puolet uuden sohvan hinnasta. Olen tyytyväinen päätökseeni, tämä sohva kestää nyt aikaa ja käyttöä seuraavatkin kymmenen vuotta. Tykkään muutenkin siitä, että kunnollisia huonekaluja siistitään, kohennetaan ja kunnostetaan eikä ihan kaikkea tarvitse uusia koko ajan, toteutan ekologisuutta meillä näin.
 
Uusi huppu ja jalat tulivat noin viikossa, suurkiitos Adealle nopeasta toimituksesta! 
 
Sohvan kuvauspäivänä meillä oli käymässä lainassa Saanan ja Ollin suunnittelema Mums´in aivan upea Koko Iäksi-villamatto reilussa erikoiskoossa 200 x 300 cm. Noista kahdesta, sohvasta ja matosta, voisi tulla pari vaikka loppuelämäksi :)
 
Postaus on tehty yhteistyössä Adean kanssa, kiitos Adea <3

Kommentit (8)

Tosi kaunis lopputulos ja huippua, että päätit ehostaa vanhan sohvan! Tässä juuri yksi hyvä esimerkki siitä miksi kannattaa hankkia laadukas sohva. Halpissohvat olisivat tuossa ajassa menettäneet jo muotoaan, eikä niihin välttämättä saisi hankittua uudenlaisia "varaosia".

Anonyymi

Meillä on myös Adean Band-sohva joka ostettiin marraskuussa 2005. Välillä ehdin jo kyllästymään siihen joten uudistin uusilla kankailla, mutta nyt olen uudelleen rakastunut sohvaan! Kestävä se on! Meillä on neljä lasta jotka sohvalla hyppivät ja silti sekä kankaat että sohvan runko ja pehmusteet ovat kuin uudet.

 
 

 

Sekä ihanaa että kamalaa, että uuden talon myötä osa kalusteista menee uusiksi. Ruokapöydän kohdalla se on pelkästään hyvä asia. Meidän vanha pöytä pääsi hyvään kotiin netin kierrätyspalstan kautta ja muuton jälkeen ruokapöydän virkaa on toimittanut Ikean Melltorp-pöytä, joka on ennen ollut esikoisen koulupöytänä. Älkää edes kysykö, mikä ratkaisu siellä nyt on :D

Tuo pöytä on ihan naurettavan pieni kikkare pöytä, kokoa 75 x 125 cm, ei yhtään suhteessa yhtään mihinkään tuossa tilassa. Tämä toki tiedettiin jo aiemmin. Sen edessä on juuri ja juuri saanut aamukahvit juotua. Nyt olisi uuden ruokapöydän hankinta edessä. Pitäisi vaan päättää minkä värinen ja minkätyylinen.

Mies halajaa modernia ja ajanhenkistä pukkijalkapöytää, jopa lankuista itsetehtyä, minä taas joko klassista ja turvallista Artekin pöytää tai toisaalta ihan simppeliä ja nimetöntä siro- ja suorajalkaista pöytää, joka kestäisi meillä monta vuotta ja johon ei kyllästyisi. Sellaista designklassikkoa, eikä vaan sisustustuotetta.

Ollaan puntaroitu mustan ja puunvärisen välillä, valkoinen vaan jotenkin tökkii, tuntuu niin paljaalle mustan keittiön vieressä. Sitä valkoista ollaan muutenkin nyt eletty viimeiset 10 vuotta.

Mitä mieltä olette, musta vai puunvärinen, moderni vai klassinen?

Puiset pöydät Normann Copenhagen, Muuto, Artek, Tom Dixon,  Swedese ja Jy Park.

 

Kommentit (6)

Meillä on myös edessä uuden pöydän hankinta. Kokoa saisi olla aika paljon, ja se jo vähentää vaihtoehtoja huomattavasti. Samoja mietitään, tehdäkö lankuinsta ja pukkijaloista itse, vai löytyisikö jostakin valmiina sopiva? Muuton Base on ollut mulla yksi suosikki. Toisaalta itse haluaisin kyllä puunvärisen, meillä kun on muuten keittiö niin mustavalkoinen. No, saapa nähdä mihin päädytään, jään seurailemaan mielenkiinnolla myös teidän pöydänhankintaa!

Samoja mietintöjä täällä..nyt palvelee vanha pöytä. Vaihtoehtoja on mut sit ei kuitenkaan..hmm..modernia vai vintagea, puuta vai betonia tai laminaattia..kooksi meille tulee noin 220/230 x 100cm. Teettäminenkin mahdollisuus ja itse asiassa ei niin kallista! Meillä kriteerinä et saa pyyhittyä hyvin, kun noita pikkusotkijoita on vielä muutama..ruokapöydän ympärille olisi myös kiva saada useampi ruokavieras syömään, ja mietinnässä pöydän jalat ja käytännöllisyys, halutaanko, et päätyihinkin mahtuu syömään, jatkettava malli? Vaikeaa:) Ilolla kuulen, mihin teillä päädytään!?

 

Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen! Nyt ollaan kotona :) Ihana tietää, että siellä "ruudun toisella puolella" ollaan hengessä mukana ja meidän projektia on seurattu tänne saakka. En ole kovin ehtinyt kommentoida muiden blogeja tai raksaprojekteja, pahoittelut siitä, sen verran tiivisti on mennyt resurssit tämän oman kanssa.

Huh mikä viikko takana! Koko viikko ollaan vain roudattu tavaraa alakerrasta ylempiin kerroksiin. Kuten jo edellisen postauksen kommenteissa kerroinkin, aika raksalle muutettiin ja esim. vaatekaappeja ei ole meillä tässä vaiheessa vielä ollenkaan. "Laiska töitään luettelee", vanhan kansan sanonta kertoo, en siksi ala niitä tässä listamaan, tekemistä on meilläkin vielä aika lailla.

Tilanne aiheuttaa sen, että tavarat vellovat vielä jätesäkeissä ja pahvilaatikoissa. Onneksi rakennettiin isohko kylmä käyttöullakko, se on vetänyt kaikki ne tavarat, joita siellä voi säilyttää ja mitä ei juuri nyt tarvita. Varasto ja autotalli on edelleen kesken. Tämä oli kuitenkin tilanne, joka meille oli ihan välttämätön, vuokrarahat tarvitaan raksan loppuun saattamiseen. Edessä on siis paljon vielä etappeja, joista tulemme olemaan erittäin onnellisia!

Muuttoiltaa en unohda koskaan. Kun aamupäivällä saimme kamat sisään, jäi iltapäivä aikaa laittaa välttämättömimmät paikoilleen. Kun sängyt oli kasattu, vaihdoin kaikille puhtaat vuodevaatteet, aikuisille Balmurin pellavat ja lapsille mustavalkoiset Marimekon tasaraitatrikoot. Ne oli vuoden verran majailleet varastossa, ah kuinka ihanalta tuntui mennä nukkumaan rättipoikkiväsyneenä puhtaisiin vuoteisiin, vaikka talo muuten oli ihan kaaoksessa. Omat reviirit oli heti vallattu.

Lapsiperheessä keittiö on suuressa roolissa ja niin se vain on, että heti muuton jälkeisenä aamuna oli otettava uudet kodinkoneet heti haltuun, että saatiin aamukahvit ja puurot perheelle. Yhtään ei oltu harjoiteltu etukäteen... Nyt viikon asumisen jälkeen keittiö tuntuu todella toimivalle ja onnistuneelle toiminnallisesti. Astiat vielä hakevat vähän paikkaansa, kun niitä on aikansta paljon kertynyt vuosien varrella. Keittiön kaappeihin sain mahtumaan myös kaikki ns. koriste-esineeni, kuten kynttilänjalat, maljakot ja muut ihanuudet (eihän meillä kellään niitä itse asiassa ole, eihän :)

Ruokailutilaan asennettiin uudet valaisimet, tähän taloon vuosi sitten Hulluilta päiviltä hankitut Tom Dixonin Copper Shade-valaisimet. Itselläni on vähän se tilanne, että kaipaan välillä wau-efektiä, kun tuntuu, ettei mikään sisustusjuttu enää tunnu missään, nämä tuli hankituksi sen tunteen siivittämänä. Nähtäväksi jää, kestääkö suhteemme. Mutta nyt ainakin tuntuvat kivoilta, kun ovat uudet ja ovat oikean kokoiset ja malliset tuohon tilaan.

Yritän saada mahdollisimman paljon kamaa aluksi pois silmistä, että uudessa kodissa olisi aluksi tilan tuntua ja uudet pintamateriaalit näkyisivät mahdollisimman hyvin, haluan fiilistellä niitä. Siksi ehkä vähän paljaat kuvat, mutta älkääpä olko huolissanne. Tästä eteenpäin päästään syventymään niihin sisustusasioihin. Sen kunniaksi uudistimme vähän blogin ulkoasuakin.

 

 

Kommentit (15)

Kyllä te ootte ahkeroineet hurjasti, onnea vielä! Mä olen aina muuten ihmetellyt kun tuo valaisin on jossakin kuvissa näkynyt, että kuvaajaa ja kameraa ei näy koskaan tuossa lampun pinnan heijastuksessa. Miten ihmeessä se tapahtuu, voitko paljastaa salaisuuden? :-D

Kiitos Lyde! Kyllä se kuvaaja ja kamera siinä näkyy, ellei photarissa poista, tuossahan se kuvaaja meilläkin kököttää kyykyssä kameransa ja muuttolaatikoidensa kanssa oven vieressä :D Yleensä ammattikuvaajat poistaa kaikki nämä jutut photoshopissa, meillä ei nyt sellaiseen ole aikaa :)

Hauskaa, mietin ihan samaa kuin Lyde :D

Ihanan näköistä teillä! Itse myös nautin ehkä eniten niistä tyhjistä pinnoista. Kun haluan pikasiivouksen, niin tyhjennän kaikki pöytäpinnat :) Mutta saattaa olla että asiaan vaikuttaa myös taitamattomuuteni sommittelussa :D

Kauniilta näyttää ja harva meistä kai ihan valmiiseen kotiin saa muuttaa :)

Voi teillä näyttää tosi kauniilta! Ihan mahtava kun niin monessa raksablogissa, joita on seurannut sokkelin muurauksesta alkaen aletaan päästä muuttamaan "valmiiseen" kotiin. Siinä pääsee itsekin fiilikseen, että kohta tuo on itselläkin edessä. Onneaonnea! Marika / Kaksi Savua

Kiitos Essi! Se on itsellänikin niin kaksijakoista, tykkään hulluna tavaroista ja koriste-esineistä, mutta toisaalta haluaisin, että on ihanan paljasta ja tyhjää :) Pitää hommata vähän tasoja, mille saa sitten niitä asetelmia väsätä.

Voi ihanuutta Piia! Hymyilyttää ääneen ja huokailuttaa. Ootte kotona! Onnea valtavasti ja elämän juhlaa! Näyttää niin teidänlaiselta. Eräänä päivänä hamassa, hämärässä tulevaisuudessa tulemme ihan kylään livetysten ihailemaan. Onnea! Ja terveisiä perheelle! t. Minna

Oi, miten kaunista! Tuntuu varmaan ihanalta päästä sisustamaan uutta kotia ja ottaa sinne hankitut tavarat esiin :)

Kaunis uusi koti, onnea kovasti! Teidän keittiö näyttää kyllä tosi hyvälle, tuo mustan sävy on hieno:) ja hienosti taidat tuon sommittelun, täytyy ihailla ja ottaa oppia.
Täällä ollaan aikalailla samoissa fiiliksissä, muutto on takana ja tavarat edelleen hujanhajan. Mutta ihanaa on olla kotona :)

Blogia ja rakennusvaiheita seuranneena on itselläkin iloinen mieli teidän puolesta! Onnea vielä uuteen kotiin ja ihana juttu kun tavarat on kynnyksen oikealla puolella.. :) Voimia loppuihin järjestely- ja rakennustöihin! Onneksi on valoisa kevätaika edessä!.

Seuraa 

Sisustusblogi, joka on nimetty Kalliomäen perheen Helsinki-pientalo-rakennusprojektin mukaan. 

Pitkän linjan sisustusalan ammattilainen, suunnittelija, toimittaja, visualisti Piia, hänen miehensä, valokuvausta harrastava Jari ja kaksi kouluikäistä poikaa asuvat nyt neljättä vuotta uudessa talossa ja sisustavat klassisella ja ajattomalla tyylillä.

Blogissa jaetaan oman kodin sisustuksen lisäksi parhaat palat Piian kivoista työjutuista, intoillaan modernista arkkitehtuurista, matkailusta ja maisemista. 

Seuraa Piia Kalliomäkeä Instagrammissa

Tsekkaa myös Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki 

Kiinnostaako sinua yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä piia.kalliomaki @ gmail.com.

 

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014

Kategoriat