
Tämän postauksen alkuperäinen idea oli kertoa meidän uudesta ihanasta matosta ja uudesta näkökulmasta makkarissa, vanhaan miehen lapsuudenkodista peräisin olevaan vintage-kaappiin päin. Kuvat kertovat nyt sen.
Ehkä tällä hetkellä eniten haluan kertoa sen, että minulla ei tällä hetkellä ole onneksi yhtään kiire, voi nauttia kotoilusta myös päivisin. Töissäni on tyypillistä se, että työt kasautuvat, kiihtyvät hetkessä nollasta tuhanteen. Välillä voi olla parikin viikkoa hiljaisempaa, kuten nyt, sitten välillä ei ehdi kotona käydä kuin syömässä iltapalan, nukkumassa ja taas aamulla kukonlaulun aikaan matkaan. Siksi omalla tavallaan nautin kovasti näistä hiljaisista hetkistä, hitaista aamuista villasukissa ( pitkään toki ei pääse nukkumaan, koska lapsilla alkaa koulu usein 8:lta ja saatan ekalauokkalaista), pyykin pesusta ja kodin järjestelemisestä. Akkujen lataamisesta täydellisessä hiljaisuudessa.
Näinä päivinä ehtii päivittää yrityksensä nettisivuja, oman mallistonsa somekanavia, puhua muutamat hyvät puhelut sekä tavata kotitoimistopalavereissa muutamat mielenkiintoiset ja innostavat henkilöt, joista tapaamisista tietysti toivottavasti tulevaisuudessa koituu jotain ihanaa työrintamalla.
Tässä samalla muuten myös oman yhdistyksemme seminaariristelyn mainos, tervetuloa mukaan!
Terveiset täältä meiltä kotoa kahvin ja kynttilänvalon ääreltä <3