Kirjoitukset avainsanalla ruokailutilan sisustus

 

Kaupallinen yhteistyö Eurokankaan kanssa.

Meillä on nyt ruokailutilassa verhot! Tämä on nyt puolen vuoden mittainen projekti, katso edelliset postukset täältä ja täältä. 

Helsingissä asutaan pääsääntöisesti suhteellisen tiiviisti, vaikka omakotitalossa asutaankin. Niinpä meidän talon pitkälle sivulle, ruokailutilan ja keittiön ikkunoiden taakse, alkoi rakentumaan rivitalokonaisuus. Tämä oli tiedossa jo kauan, mutta aika pitkään saimme nauttia metsämaisemasta, ja siihen jotenkin tottui. 

Verhoprojektin aloitin Eurokankaasta, joka on itselleni tuttu työpaikka runsaan kymmenen vuoden takaa, olin verhosuunnittelijana Petikon myymälässä. Tällä kertaa ei ollut ajatuksena hankkia valkoisia pellavaverhoja, vaikka ne olisivat olleet se helpoin ja luonnollisin valinta, nyt halusin vähän sävyjä. Olisiko ruskea nyt sitten uusi valkoinen tai harmaa? 

Verhokankaan valinta oli loppujen lopuksi helppo. Otin muutaman hengarin kotiin sovitettavaksi, vertailin sävyjä täällä mieluisiin tyynynpäällisiin, torkkupeitteisiin ja keramiikkakupposiin ja päädyin Ginger-pellava-sekoitekankaaseen sävyssä beige. Tämä kangas oli riittävän peittävä, siinä on kauniin tasainen struktuuri ja oikein kaunis hiekan sävy. Tilasin kaksi kappaletta kankaan levyistä eli noin kolmen metrin levyistä verhoa meidän 325 cm levään ikkunaseinään. 

Eurokankaassa käydessäni ja jutellessamme saimme ajatuksen myös toisesta verhokankaasta, ns. tehosteverhosta. Se ripustettaisiin toiseen kiskoon ja sitä voisi aina vaihdella sesongin mukaan. Nyt innostuin himmeän silkinhohtoisesta South Face-satiinista, jossa on kaunis ruskeanharmaa sävy. Loppusyksystä tämän voisi vaihtaa vaikka paksuun ruskeaan samettiverhoon! Satiinikangasta tilasin kaksi kankaan leveyttä yhteen ommeltuna yhdeksi isoksi verhoksi, näin se on muhkeamman näköinen laskostettuna. Luulen, että pidän tätä tehosteverhoa tuolla sivuun vedettynä suurimman osan aikaa. Pellavaverhoja sen sijaan olemme pitäneet sekä auki että kiinni, ne toimivat kiinni hyvin myös päivällä, valo siivilöityy kauniisti läpi. 

Molemmat verhot on ommeltu wave-verhonauhalla, jota ei rypytetä, vaan nauhan ja verhokoukkujen asennon ansiosta kangas laskostuu samanlevyisiksi laskoksi ja reunat kääntyvät sillä automaattisesti seinään päin. Verhot ovat ommeltu kauttaaltaan 2 cm:n päärmeellä, myös helma. Verhot ovat 3 cm ylipitkät, joten kangas jää makaamaan hiukan lattialle, mutta ei liikaa, että on helppo siivota.   

Verhot ripustettiin kattoon Kiskotalon valkoisiin 4520-kiskoihin, jotka ovat matalat ja huomaamattomat, kannatin jää piiloon kiskon alle. Hyvin yksinkertainen ja simppeli ratkaisu. Otin kiskot ja verhot asennettuina, koko hommaan meni vajaa tunti, todella kätevää! Ei tarvinnut miestä vaivata tällä projektilla :) 

Sanomattakin selvää, että olen hyvin tyytyväinen verhoihin. Paitsi näkösuojaa, ne antavat myös pehmeää tunnelmaa alakertaan. Ovat hienostuneet, viimeistellyt ja tyylikkäät, ihan erilainen fiilis tilassa kuin ennen.

Nyt tuntuu, että verhot ovat myös ihan muodikkaat, isoja ikkunoita ei enää pelätä peittää verhoilla kuten joskus vuosia sitten. Pehmeyttä, sävyjä, tunnelmaa, se on ajan henki! 

Tuotteista on saatu alennusta näkyvyyttä vastaan.

Kommentit (3)

 

Täällä kotitoimistolla on nyt todella vahvasti olleet verhoasiat mielessä jo jonkin aikaa. Meille on tulossa kohta uusia naapureita! Talomme sijaitsee kadun varressa ja kadun toisella puolella suoraan meidän ruokailutilan ja keittiön ikkunoiden takana nousee uusi rivitalo.

Tämä oli tiedossa jo aikaa sitten. Vieressä ollut pikkumetsä kaadettiin viime kesänä ja koko talven talokonaisuutta on tietysti rakennettu. Uudet asukkaat muuttavat taloihin varmaankin ensi syksynä. 

Itse teen kotona töitä juuri meidän ruokapöydällä, joten ikkunoiden takana jylläävä raksa on jonkun verran häirinnyt keskittymistä. Kesää kohti sälekaihtimia on muutenkin tullut pidettyä enemmän auki, niin sekä raksa että kadulla vaeltavat koiranulkoiluttujat, lähiseudun asukkaat ja muu mahdollinen liikenne on alkanut ärsyttää. Helsingissä Kehä 1:n sisäpuolella kuitenkin asutaan tiiviisti, ei sille mitään voi.

Itse olen sen verran esteetikko, että vaikka raksa tuossa vieressä onkin ja isot ikkunat kadulle päin on kivat, nyt on tarkoitus peittää ikkunanäkymät verhoilla. Olen fiilistellyt verhoja jo pitkään (lue täältä)  ja tänä keväänä ne nyt laitetaan.

Kävin pari päivää sitten Eurokankaassa, itselleni tutussa työpaikassa vuosien takaa katselemassa kankaita ja samalla katsastamassa verhokiskotarjontaa, kun meillä ei ole vielä ripustusmekanismia.

 

 

Eurokankaasta löytyy kahden valmistajan kiskoja, Kiskotalon ja italaisen valmistajan kiskoja. Osa mekanismeista on leveitä ja komeita, ne sopivat muhkeille verhoille ja runsaalla poimulla oleville suorille verhoille. Löytyy myös musta kisko mustalla kannakkeella, jos haluaa, ettei kisko erotu tummasta seinästä, tämä on hyvä! Löytyy myös siro kisko, jossa on kiskon alle piiloon jäävä piilokiinnike, tähän varmaan päädyn.

Itselläni oli aluksi ajatus ihan yhdestä suorasta "tavallisesta" kiskosta kattoon, mutta taidankin laittaa kaksi kiskoa, toiseen saa sitten lisäverhon, esim. paksumman samettiverhon syksymmällä kausiverhoksi. Pitäähän se vaihtelunvara säilyttää!

 

 

Myymälässä kävin läpi kaikki tilauskankaatkin etsiessäni vaaleaa, vähän elävää, ohutta, mutta rypytettynä vähän peittävää mielenkiintoista kangasta. Otin muutamia kangasmalleja kotiin ja tämä olikin hyvä idea, sävyt oli meillä vähän toiset kuin myymälässä.

Kotona sain verrattua sävyjä myös olohuoneen mattoon ja sohvakankaaseen, vertasin sitten samalla vähän mieluisan sävyisiin maljakoihin ja keramiikkapurkkeihin. En etsi valkoista, vaan sopivan lempeän sävyistä luonnonvalkoista ja luulenkin, että laajasta mallistosta löytyi meille nyt lopulta sopiva kangas. 

Seuraava vaihe on ottaa mitat ja miettiä menekki, kuinka paljon varaisin kangasta rypytykseen ja laittaa homma tilaukseen! Tälläkin kertaa verhot ompelee Eurokangas. En ole koskaan ommellut suoria verhoja itse, se on todella haastavaa saada pitkät reunat suoriksi ja kiristämättömiksi, saatikka alakäänne suoraksi :) 

 

 

Kommentit (0)

 

Kaupallinen yhteistyö Lundian kanssa

On pitänyt pitkään myös täällä blogissa kertoa, miten tyytyväinen olen ruokailutilan kalusteeseemme, Lundian Fuugaan. Tämä lipastotyyppinen kaapisto hankittiin kotiin jo aika alkuvaiheessa, tasan kaksi vuotta sitten! Kuvat alkuvaiheesta näet täältä, kylläpä meillä silloin näyttikin paljaalle...

Olin saanut töiden kautta tutustua Lundian kalusteisiin jo hyvän tovin, testaillut ja makustellut, aukaissut kaapinovia, mahduttanut sisälle sisustuslehtiä ja miettinyt kokonaisuutta, joten kaapiston tulo oli meille pitkään mietitty ja perusteltu.

Lundia oli mukana Kontion asuntomessukohteessa, jota sisustin vuonna 2015 ja myös viime kesän 2017 kohteessa Mikkelissä.

Meillä kaapisto on mitoitettu koko seinän mittaiseksi ja en ole tässä talossa ajatellut sitä muualle siirtää. Sen sijaan ihan tarkoituksella hankimme modulaarisen kaapiston eli sitä voi jatkossa muokata toiseksi kokonaisuudeksi, katkaista pienempiin osiin ja jatkaa pidemmäksi. Aika arvokas kerralla hankkia, mutta eipähän tarvitse enää toista hankkia!

Asennusvaiheessa keksimme tuon pienen poikkeaman ilmeessä eli ensimmäiseen osioon asennettiin pienet kaapit alas ja isot ylös, se taisi olla miehen idea..

Tässä kaapissa meillä säilytetään pääaasiassa kaikki tärkeät ja säilytettävät lehdet eli vanhat sisustus-, muoti- ja lifestylelehdet, joita tosiaan on kerätty  jo parisenkymmentä vuotta. Ne on sen verran kirjavia, että en halua niitä mihinkään avokaapistoon. Ovien takana ne ovat myös pölyltä suojassa. Ilme on aina siisti, tyylikäs, minimalistinen ja hyvällä tavalla huomaamaton.

Tykkään kaapiston korkeudesta, se on juuri sopivasti katselukorkeudella ja sen päällä on ihana pitää kaikkea kaunista katseltavaa.

 

Kommentit (4)

Reelinki

Tämä on niin kiva että olen alkanut vakavasti harkita samanlaista meidän eteiseen. Ethän pahastu jos joku päivä esittelen samanlaisen kaapiston meiltä ? Tämän koonti on tosi nerokas ja tasapainoinen. Opiskeluaikana artesaaniksi osallistuin yhteen projektiin jossa suunnittelimme työryhmässä muunneltavan kalusteen. Siinä oli lipasto alla ja sen päälle tuli lastenhoitotaso jonka sai pois ja kun lapsi kasvoi päälle olisi voinut lisätä kaapin. Tämä ei koskaan tullut tuotantoon asti, mutta se nyt tuli tästä mieleeni. Hyvää viikonjatkoa !

Eeva

Hei! Tulin sivustollesi ihastelemaan Lundian kaappia, koska olen sellaisen itsekin tällä viikolla ostamassa, mutta samalla ruokapöytäsi ja tuolisi kiinnittivät huomioni. Saanko kysyä mallit noista mustista upeuksista? :)

 

Ihana aurinko saapui vihdoin näyttäytymään meille Helsinkiinkin! Viikonloppuna saivat meiltä joulukoristeet lähteä, vain loput joulukukkien jämät maljakossa ja muutamat kynttilät saivat jäädä sulostuttumaan meidän pimeitä iltoja vielä. Kuviin tallentui lämmin ja kellertävä kevään valo, mikä johtuu varmaan siitä, ettei sinistä sävyä kuviin tuovaa lunta meillä edelleenkään ole.

Tuntuu jotenkin ihanan raikkaalta aloittaa uusi vuosi aina puhtaalta pöydältä. Toki mitään hankittua ei heitetä kokonaan pois, siirretään vain syrjään kaappeihin odottamaan taas seuraavia vuodenaikoja ja uusia inspiraatioita.

Kuvasimme pitkästä aikaa koko alakerran: sekä ruokailutilan, keittiön että olohuoneen. Laittelen kuvia sitä mukaa blogiin, kunhan mies ehtii ne minulle käsitellä ;)

Kun joulua ja koristeita on kuorittu päältä pois, paljastuvat huonekalut paremmin. Meidän alakerrassa olen tyytyväinen viime syksynä hankittuun Menun ruokapöytään ja tietysti erityisen tyytyväinen isoon Lundian Fuuga-kaapistoon, joka meille taisi tulla vuoden 2016 keväällä. Se kätkee sisäänsä kaikki säästetyt sisustus- yms. tärkeät lehdet. Sen päälle on myös kiva tehdä vaihtelevia asetelmia ja näkymiä. Näissä kuvissa kaapin päällys on oman käsitykseni mukaan nyt suhteellisen paljas, joskus on paljonkin tavaraa kaapin päällä. Kaikki kuitenkin omaan makuuni kaunista ja inspiroivaa, joten saa olla välillä myös runsaampaa. Nyt kuitenkin kaipaan paljautta.

Kuvassa kaapin päällä näkyvät suosikkimaljakkoni ovat Marimekolta, jotka ovat kauniita paljaaltaankin ilman kukkia. Maljakkoihin liittyen minulla on yksi haave tai paremminkin himotus. Noiden seuraan sopisi todella hyvin saman suunnittelijan eli Carina Seth Anderssonin Pallo ja vaihteeksi mustana! Olen katsellut sitä täältä. Se olisi tyylikäs elementti myös ilman kukkia. Tummassa maljakossa eivät näkyisi kukkien varret eikä likaantuva vesi, mikä joskus tökkii kirkkaissa maljakoissa.

Ruokailutilaan liittyy ikuisuuspulmani eli ruokapöydän päällä oleva valaisin, olen siitä ennenkin kirjoitellut blogiin. Jokohan tämä vuonna saisin miehen pään käännettyä tästä kuparisesta Tompasta johonkin muuhun valaisimeen :) Minulle tämä ei kestänyt aikaa ja olen tähän todella kyllästynyt. Valaisuteho on myös onneton esim. iltapäivällä läksyjen tekemiseen.

Myös ruokapöydän tuolit voisi vaihtaa, vaikka ei näissäkään mitään vikaa ole. Katsotaan, mihin tämä vuosi on menossa ja mitkä sen mahdollisuudet ovat...Mitään tiettyä tuolia ei ole haaveissa vaan kaikki, sekä klassikot että markkinoille tänä vuonna tulevat uutuudet otetaan huomioon.

Kuulun pieneen blogiryhmään, jossa on joka kuukausi jokin tietty teema. Jokainen postaa omien mahdollisuuksiensa mukaan aiheesta. Tammikuussa omiinkin ajatuksiini sopivan teeman eli postaus uuden vuoden sisustushaaveista antoi Giselda ja hän myös tekee koonnin kaikista aiheen postauksista.

 

Kommentit (1)

Seuraa 

Sisustusblogi, joka on nimetty Kalliomäen perheen Helsinki-pientalo-rakennusprojektin mukaan. 

Pitkän linjan sisustusalan ammattilainen, suunnittelija, toimittaja, visualisti Piia, hänen miehensä, valokuvausta harrastava Jari ja kaksi kouluikäistä poikaa asuvat nyt neljättä vuotta uudessa talossa ja sisustavat klassisella ja ajattomalla tyylillä.

Blogissa jaetaan oman kodin sisustuksen lisäksi parhaat palat Piian kivoista työjutuista, intoillaan modernista arkkitehtuurista, matkailusta ja maisemista. 

Seuraa Piia Kalliomäkeä Instagrammissa

Tsekkaa myös Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki 

Kiinnostaako sinua yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä piia.kalliomaki @ gmail.com.

 

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014

Kategoriat