Kirjoitukset avainsanalla Pieni talo Helsingissä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

No niin, tällä viikolla on sitten päästy laittamaan pihakiviä paikoilleen. Ensimmäisenä työn alle lähti autotallin ja talon välissä oleva pitkä suora kaistale, parkkipaikka ja kulkuväylä pääovelle, joka päällystetään rakennustavan ja -luvan mukaisesti nurmikivellä. Kivenä on meillä Ruduksen Golf-kivi, johon laitetaan kivien väliin multaa nurmikonsiemenen kanssa, väleissä alkaa sitten aikanaan ruoho kasvamaan. Tämän tapaisen kiven ideana on käsitellä kaikki hule- eli sadevedet tontilla, vesi pääsee valumaan maahan kivien välistä, etteivät ne valu kaupungin viemäreihin.

Ruduksen kivet on meillä, y l l ä t t ä e n, mustia ja hyvin suoralinjaisia sekä sileäpintaisia ja tästä asiasta olen hyvin mielissäni. Varsinkin sateen jälkeen ne ovat selvästi mustia! Tässä vaiheessa meidän puutarhan ilme onkin kiviltään musta ja kasveiltaan vihreä, millekään kukkivalle en ole pihalle paikkaa suunnitellut.

Alussa ajatus istutusaltaastakin oli, mutta koska tämä kivien laitto tuntui työläältä alusta asti sekä 500 m2 tontti pienehkölle (siitä päärakennus vie suuren osan, terassi n. 50 m2 sekä autalli sen n. 25 neliötä) , istutusallas lensi taivaan tuuliin. Nähtäväksi jää, mihin ne valkoiset pionit sitten istutetaan.

Kivien laitto on mieheltä sujunut ihan mukavasti. Tällä hetkellä tämä vaihe on noin puolessa välissä. Pohja ja kaato sadeviemäriin päin tehdään tarkkaan vatupassilla ja linjarilla suoraksi, tastaaan nurmikkojyrällä, siinä on tietysti ensikertalaisella ihan tarpeeksi hommaa siinäkin, kivet sitten "vain" kannetaan päälle. Meillähän on kaikki pohjat ja pinnatkin käsitelty jo rakennusvaiheessa ja maat on vielä painuneet lisää ajan kanssa, kyseessä on lähinnä kivituhkan siirtely. Lopuksi nämä kivet täristetään mullan kanssa. 

Samaan aikaan tällä viikolla ollaan suunniteltu naapureiden kanssa yhteisen jätekatoksen perustuksia ja suunniteltu aidan rakentamista, sekä hankittu lopultakin uusi postilaatikko, se on meidän nelikossa kaikilla samanlainen.

* Kivistä on saatu alennusta näkyvyyttä vastaan.

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Hei, Kuinka lähekkäin alueellanne talot ovat toisiaan? Itse harkitsemme pientalon rakentamista pienelle tontille, jossa molemmilla puolilla taloa olisi 8 metrin päässä seuraavat talot. Mielessämme mittailemme saako noin pienelle (390) ja kapealle tontille järkevää ratkaisua (saako pihalle edes jonkinlaisen terassin mahtumaan). Talosta on suunniteltu 8 metristä ja tontti on 16 metriä leveä eli talo täytyisi sijoittaa lähes tontin keskelle.. Talon toiseen päätyyn jää erillinen autotallirakennus.. Teidän etäisyydet taitavat olla suuremmat. Onko teillä ollut riittävästi pihaa?

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
2/2 | 

Moi! Meillä on 146 neliöinen talo lisäsiivellä 500 m2 tontin yhdessä nurkassa ja autotalli-varasto tontin toisella laidalla, joten pihaa jää keskelle vähäsen, näissä olosuhteissa varmaan ihan riittävästi. Esikoisen toivomalle jalkapallokentälle ei jää tilaa eikä mitään suuria viheralueita ole mahdollista rakentaa. Täältä näet vähän meidän nelipilatonttien ideaa: http://www.hel.fi/hel2/ksv/Rakentamistapaohjeet/pdf/Maunula_081113.pdf

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt on siis todellakin pihahommat siirtyneet seuraavalle tasolle eli suunnittelusta pikkuhiljaa toteutukseen. Tilasimme pitkän talven jäljiltä huolellisesti suunnittellut ja budjetoidut kivet vajaa pari viikkoa sitten ja toissapäivänä ne sitten tulivatkin. Niitä onkin aika paljon...! 

Otimme kaikki kivet Rudukselta, kaikki kätevästi samasta paikasta. Kivien valinta oli todella vaikeaa, mutta lopulta valitsimme parhaimman näköiset kivet, jotka mahtuivat meidän budjettiin. Tuo ulkonäköpuoli olikin yksi ihan tärkeä tekijä meidän pihakivissä. Siitä lisää myöhemmin. Laskimme määrän myös mielestämme huolellisesti, saas nähdä pitääkö laskelmat paikkansa vai tuleeko yllätyksiä.

Sillä aikaa, kun mietimme kiviä ja yritimme saada näin keskellä kesää vähän epätoivoisestikin tarjouksia tekijöiltä, aloimme kaivaa kuoppia muureille ja tasoittamaan jälleen kerran maita oikeisiin paikkoihinsa. Tätä hommaahan on tehty viime syksylläkin. Ehkä ainoa ihan iso ja selkeä kompastuskivi meidän rakennusprojektissa, kun ei tullut budjetoitua rahaa pihaan yhtään. Jos kivet on itseltä laittamatta vielä syyskuussa, saamme sitten ehkä jonkun firman paikalle. Vaikka toisaalta, aika hyvää oppia on saatu seuraamalla naapureiden käyttämien ammattilaisten tekemiä kivihommia ;)

Tiedättekö tunteen, kun oon niin väsynyt, että jaksaa hädin tuskin illalla suihkuun mennä ja nostaa käsisuihkun päänsä päälle, kun käsiin sattuu luita myöten niin kamalasti, sellainen tunne on, kun on kaivanut kivikovaa maata illan. Sain bloginäkyvyyttä vastaan Fiskarsin Xact-lapioita, ja ne on todellakin ihan eri luokkaa kuin meidän aiemmat rautakaupasta hankitut halpislapiot, pureutuvat kivikovaan soramaahan tehokkaasti. Tässä kohtaa projektia kun ei voi sanoa olevansa väsynyt, mutta onnellinen - ainoastaan väsynyt...

 

Kommentit (9)

Lyde
1/9 | 

Mä tiedän sen tunteen, oikein hyvin. Viime kesäinen pihanvääntö on oikein hyvässä muistissa, mm. se 36 tonnia multaa, jota pieni kottarillinen kerrallaan levitettiin... :-D Siinä sai heiluttaa lapiota aika riittävästi. Soran kaivaminen on kyllä todella lapiohommien pahimmasta päästä!

Lyde
2/9 | 

Niin että siis tsemppiä ihan hurjasti! Meinasi tärkein unohtua kun heittäydyin muisteloihin :-D 

Piia
8/9 | 

Itselle on jokseenkin lohduttavaa katsella että joillakin muillakin vähän venähtää nuo pihahommat yms. Itse ollaan asuttu nyt kaksi vuotta ja rahaa ei myöskään jäänyt senttiäkään tuohon pihaan :) Olisihan sitä jäänyt, jos sisälle olisi valinnut halvempia juttuja mutku... Josko mekin elokuussa saatais vihdoinkin nurtsi tuon heinäpellon tilalle. Tosin ehkä se on toisaalta hyväkin, että on rauhassa saanut suunnitella ja nähnyt asumisen ohessa, että minkälainen piha meidän perheelle sopii ja on tarpeellinen. Joka tapauksessa teillä on kaunis talo ja eipä taida pihakaan siitä poiketa. Jaksamista kaivuuhommiin!!!

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
9/9 | 

Kiitos kommentistasi, kävinkin kurkistamassa blogiasi ja kauppaasi :) No sama, kun sisälle piti saada kaikenlaista... Seuraavassa postauksessa pääsen näytttämään jo vähän kivihommien aloitusta.

 

Shapes-kuvauksiin lainaamani kasvit jäivät töröttämään meidän terassille kuvausten jälkeen, kun en jaksanut enkä ehtinyt järjestää niiden palautusta Tammiston Plantageniin. Molemmat ovat aika näyttävän näköisiä tummaa seinää vasten ja sitä kautta silmäni sallivatkin niiden levätä terassilla joutilaana odottamassa tulevaa.

Aluksi niihin ei kiinnitetty juurikaan huomiota, kuten kiireessä usein käy, mutta kun ne nyt tuohon meille jäivät, aloimme kiinnostuneena seuraamaan niiden hyvinvointia. Toinen niistä on lime ja toinen viikuna. Molemmat pudottivat huomattavan määrän lehtiä muutossa meille, mutta se on kuulemma aika yleistä paikan- ja ilmastonvaihdoksen yhteydessä.

Limen hedelmät on selvästi kasvaneet tässä viime aikoina ja uusia lehtiäkin on tullut. Viikunan hedelmät on myös pulleentuneet, joten jotain kehitystä tapahtuu. Koska ilmat seilaavat täällä Helsingissä helteestä rankkasateeseen, koetamme reagoida puiden hoidon kanssa ilmojen ja omien voimien mukaan. Helteellä niitä on sumuteltu ja suihkuteltu ulkosuihkulla - ja sateella niiden on vain annettu olla ;) Kastelu on helppo ohjelmoida lasten hommaksi, kaikki hyötyvät.

Miten meidän juhannus sitten menikään? Saimme sopivasti pihahommia alulle, nyt ne alkavat selvästikin edetä. Juttua ja kuvaa lisää myöhemmin, varmaankin jo seuraavaksi. Saimme myös saunottua, kestitettyä vieraita ja levättyä, valkoviinin ohessa mm. ideoimme limen käyttöä erilaisissa juomissa ja ruuissa, nyt kun niitä kerran kasvaa omalla terassilla..

 

Kommentit (1)

Hymyillen olen lukenut, kuinka bloggaajakollegani Heli täällä Glorian Kodin alla on nauttinut uusista verhoistaan.

Sama täällä! Lopultakin verhot makuuhuoneessa, jonne niitä eniten kaipasinkin. Eihän tuo verhokiskon asentaminen iso homma ollut, mutta niin vain oli jäänyt muiden hommien jalkoihin. Valkoiset Ikean pellavaverhot hankin jo vuokrakotiin.

Nyt on mielestäni meidän makkari tältä erää valmis. Puuta ja valkoista, yksiväristä ja seesteistä, kyllä siellä sielu lepää ja nukuttaa hyvin.

 

Seuraa 

Sisustusblogi, joka on nimetty Kalliomäen perheen Helsinki-pientalo-rakennusprojektin mukaan. 

Pitkän linjan sisustusalan ammattilainen, suunnittelija, toimittaja, visualisti Piia, hänen miehensä, valokuvausta harrastava Jari ja kaksi kouluikäistä poikaa asuvat nyt neljättä vuotta uudessa talossa ja sisustavat klassisella ja ajattomalla tyylillä.

Blogissa jaetaan oman kodin sisustuksen lisäksi parhaat palat Piian kivoista työjutuista, intoillaan modernista arkkitehtuurista, matkailusta ja maisemista. 

Seuraa Piia Kalliomäkeä Instagrammissa

Tsekkaa myös Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki 

Kiinnostaako sinua yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä piia.kalliomaki @ gmail.com.

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram