Kirjoitukset avainsanalla valaisimet

Jatkan tätä valaisin-osastoa, nyt tuntuu, että se kiinnostaa itseäkin. Tässä valaisimia pullollaan olevassa pimeyden maassa valaisimen pitää olla tosi hyvä, että se sykähdyttää. Minulle kävi näin, kun sain Innoluxilta lähetillä syksyn uuden Pasila-kattovalaisimen kotiin. Laitettiin se kokeeksi meidän mustaan keittiöön, kun ajattelin, että valkoinen valaisin saa parhaimman huomion siellä. Muualla se sulautuisi vain valkoiseen seinän sävyyn.

Jonkun aikaa valaisinta katseltuani olen tykästynyt siihen yhä enemmän. Siinä se on se hyvä puoli, että se on periaatteessa huomaamaton, mutta silti sillä on oma luonne. Se on suunnattava, suunta valitaan asennusvaiheessa. Meillä se antaa valoa saarekkeeseen illan pimeydessä eli kasvot suuntaavat keittiön keskelle päin. Se on sympaattinen perusvalaisin, jonka suunnitteleminen ei ole todellakaan helppoa. Mitä yksinkertaisempi muoto, sen vaikeampaa on saada siitä kiinnostava. Ylimääräinen johto on meillä kieputettu lenkille, pidän sen rentoudesta.

Kuten huomaatte, meillä pidetään erilaisista valaisimista, sekä vanhoista hyviksi havaituista klassikoista että uusista, annan niille mieluusti mahdollisuuden.

Tämä viikko on kulunut alan ehdottomasti tärkeimmässä tapahtumassa Habitaressa ja Design Weekin erilaisissa tapahtumissa. Tarkkaavaiset lukijani ovat saattaneet bongata nämä valaisimet yhdeltä suunnittelemaltani osastolta Habitaressa, olen mukana myös Toimittajien Tusinan valinnoissa. Tsekkaa meidän valitsemat Vuoden Parhaat täältä.

Kommentit (13)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt menemme syksyn ajankohtaisimpaan aiheeseen eli valaistukseen. Aikuisten nukkumaanmenoaikaan on jo ihan pimeää, onneksi herätessä aamulla on vielä valoisaa, se on niin tahmeaa herätä pilkkopimeässä. Ollaan tähän asti lähinnä hämmästelty valon vähenemistä ja alkavaa pimeyttä, nyt se alkaa olla totta. Teen ehkä jossain vaiheessa oman postauksensa meidän talon valaistussuunnittelusta tai sen olemattomuudesta ja talon kiinteistä valaistusratkaisuista rakentajan näkökulmasta.

On ihan eri asia asua kerrostalokolmiossa kuin omakotitalossa, joten monta valaisinpaikkaa on meillä muutonkin jälkeen ihan tyhjänä. Monta edellisen kodin valaisinta myimme pois uusiin koteihin, kun ne alkoivat kyllästyttää. Tasan viiden kuukauden asumisen jälkeen alkaa olla myös omat suosikkipaikat ja parhaimmat oleskelualueet tiedossa, niiden valaisuun panostetaan ensin. Olohuone on meillä se koko perheen suosikkipaikka, jossa vietetään lähes koko ilta.

Uuden kodin valaisintarpeet olivat siis tiedossa pitkään ja koko syksyn pidinkin silmiäni auki hyvien löytöjen varalta. Suhatessani kuvauslainojen perässä sisustusliikkeissä piipahdin taas Artek Aitassa eli Artekin outletissä Käpylässä. Sieltä löytyi hyvällä alennuksella Kultakello! Trendikäs messinki häikäisi sitten minutkin. En nyt varsinaisesti tätä valaisinta meille olohuoneeseen ollut ajatellut, mutta en voinut sitä kauppaankaan jättää, niin olohuoneessa se nyt meillä killuu ja kimaltelee. Taistelee pienenä ja suloisena vastaan ja perustelee olemassaoloaan ruokailutilan kahdelle valtavalle Tom Dixonin Copper Shadelle.

Lisämausteen valaisimelle tuo sen olemus, tälläiset naarmuiset, messuilla tai esilläolleet, laatikoistaan poispuretut ja vähän eksyneen oloiset löydöt sopii meille niin hyvin. En kaipaa uusien laatikoiden avaamisesta tulevaa mielihyvää enkä koskemattomuuden tunnetta, minusta on kiva, että esineillä on elämää takanaan. Kirppareilla en ehdi kierrellä, mutta kaikenlaiset löytö- ja alenurkat, ystävämyynnit ja designmarketit on niin mun juttuni ;)

Kommentit (7)

 
Talo alkaa olla nyt sen verran siistissä kunnossa, niiltä osin kuin se on tässä vaiheessa mahdollista, että vieraita alkaa uskaltaa päästää kylään. Keskeneräisyydet muistan kyllä kaikille esitellä, mutta ei ne vieraita tunnu niinkään vaivaavan kuin itseäni.
 
Meillä oli eilenillalla vappuaattona ystäväperhe kylässä, yhteensä 4 poikaa paikalla, hulina oli sen mukainen, mutta mukavaa oli. Tänään on sitten taas rauhallisempi päivä oman perheen kesken.
 
Vaikka talossa on vielä paikoitellen kaaos ja isojakin asioita työn alla, en malttanut olla mylläämättä tv-tason kulmausta nätiksi. Jossakin silmien pitää saada levätä, tässä saan nyt lepuutetttua omiani. 
 
Kun niitä kaappeja ei vielä ole, kaikki säilytys tapahtuu lattialla ja pöydillä. Miksipä toisaalta kaikkea kaappiin piilottelisikaan. Ihan älyttömän käteviä on Everyday Designin pienet sarjapöydät, joille saa tehtyä pieniä katseenkestäviä asetelmia sopiviin paikkoihin. 
 
Ihana krominen timanttimaljakko on Habitatista, puiset pikkurasiat Hayn. Uusimpana valaisintulokkaana ystävältä hankittu Olucen pöytävalaisin, joka ei oikein löytänyt paikkaansa heiltä, meille mahtui :) 
 
Yksi kirjapino on menossa kierrätykseen, toinen pino koostuu kauniista sisustuksellisista kirjoista, joista monet ovat oman uuden kotimaisen suosikkikustantajani Cosy Publishingin kirjoja. 
 
Kaunista vapunaikaa teille kaikille!

Kommentit (2)

2/2 | 

Kiitos samoin Riikka! Meillä on tosiaan muutamia hyvin samanhenkisiä ystäviä, joilta on hankittu Karuselli, ruokapöydän tuolit ja nyt toiselta ystävältä tämä Spider. Ihan toimivaa ;)

 

Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen! Nyt ollaan kotona :) Ihana tietää, että siellä "ruudun toisella puolella" ollaan hengessä mukana ja meidän projektia on seurattu tänne saakka. En ole kovin ehtinyt kommentoida muiden blogeja tai raksaprojekteja, pahoittelut siitä, sen verran tiivisti on mennyt resurssit tämän oman kanssa.

Huh mikä viikko takana! Koko viikko ollaan vain roudattu tavaraa alakerrasta ylempiin kerroksiin. Kuten jo edellisen postauksen kommenteissa kerroinkin, aika raksalle muutettiin ja esim. vaatekaappeja ei ole meillä tässä vaiheessa vielä ollenkaan. "Laiska töitään luettelee", vanhan kansan sanonta kertoo, en siksi ala niitä tässä listamaan, tekemistä on meilläkin vielä aika lailla.

Tilanne aiheuttaa sen, että tavarat vellovat vielä jätesäkeissä ja pahvilaatikoissa. Onneksi rakennettiin isohko kylmä käyttöullakko, se on vetänyt kaikki ne tavarat, joita siellä voi säilyttää ja mitä ei juuri nyt tarvita. Varasto ja autotalli on edelleen kesken. Tämä oli kuitenkin tilanne, joka meille oli ihan välttämätön, vuokrarahat tarvitaan raksan loppuun saattamiseen. Edessä on siis paljon vielä etappeja, joista tulemme olemaan erittäin onnellisia!

Muuttoiltaa en unohda koskaan. Kun aamupäivällä saimme kamat sisään, jäi iltapäivä aikaa laittaa välttämättömimmät paikoilleen. Kun sängyt oli kasattu, vaihdoin kaikille puhtaat vuodevaatteet, aikuisille Balmurin pellavat ja lapsille mustavalkoiset Marimekon tasaraitatrikoot. Ne oli vuoden verran majailleet varastossa, ah kuinka ihanalta tuntui mennä nukkumaan rättipoikkiväsyneenä puhtaisiin vuoteisiin, vaikka talo muuten oli ihan kaaoksessa. Omat reviirit oli heti vallattu.

Lapsiperheessä keittiö on suuressa roolissa ja niin se vain on, että heti muuton jälkeisenä aamuna oli otettava uudet kodinkoneet heti haltuun, että saatiin aamukahvit ja puurot perheelle. Yhtään ei oltu harjoiteltu etukäteen... Nyt viikon asumisen jälkeen keittiö tuntuu todella toimivalle ja onnistuneelle toiminnallisesti. Astiat vielä hakevat vähän paikkaansa, kun niitä on aikansta paljon kertynyt vuosien varrella. Keittiön kaappeihin sain mahtumaan myös kaikki ns. koriste-esineeni, kuten kynttilänjalat, maljakot ja muut ihanuudet (eihän meillä kellään niitä itse asiassa ole, eihän :)

Ruokailutilaan asennettiin uudet valaisimet, tähän taloon vuosi sitten Hulluilta päiviltä hankitut Tom Dixonin Copper Shade-valaisimet. Itselläni on vähän se tilanne, että kaipaan välillä wau-efektiä, kun tuntuu, ettei mikään sisustusjuttu enää tunnu missään, nämä tuli hankituksi sen tunteen siivittämänä. Nähtäväksi jää, kestääkö suhteemme. Mutta nyt ainakin tuntuvat kivoilta, kun ovat uudet ja ovat oikean kokoiset ja malliset tuohon tilaan.

Yritän saada mahdollisimman paljon kamaa aluksi pois silmistä, että uudessa kodissa olisi aluksi tilan tuntua ja uudet pintamateriaalit näkyisivät mahdollisimman hyvin, haluan fiilistellä niitä. Siksi ehkä vähän paljaat kuvat, mutta älkääpä olko huolissanne. Tästä eteenpäin päästään syventymään niihin sisustusasioihin. Sen kunniaksi uudistimme vähän blogin ulkoasuakin.

 

 

Kommentit (15)

1/15 | 

Kyllä te ootte ahkeroineet hurjasti, onnea vielä! Mä olen aina muuten ihmetellyt kun tuo valaisin on jossakin kuvissa näkynyt, että kuvaajaa ja kameraa ei näy koskaan tuossa lampun pinnan heijastuksessa. Miten ihmeessä se tapahtuu, voitko paljastaa salaisuuden? :-D

2/15 | 

Kiitos Lyde! Kyllä se kuvaaja ja kamera siinä näkyy, ellei photarissa poista, tuossahan se kuvaaja meilläkin kököttää kyykyssä kameransa ja muuttolaatikoidensa kanssa oven vieressä :D Yleensä ammattikuvaajat poistaa kaikki nämä jutut photoshopissa, meillä ei nyt sellaiseen ole aikaa :)

3/15 | 

Hauskaa, mietin ihan samaa kuin Lyde :D

Ihanan näköistä teillä! Itse myös nautin ehkä eniten niistä tyhjistä pinnoista. Kun haluan pikasiivouksen, niin tyhjennän kaikki pöytäpinnat :) Mutta saattaa olla että asiaan vaikuttaa myös taitamattomuuteni sommittelussa :D

Kauniilta näyttää ja harva meistä kai ihan valmiiseen kotiin saa muuttaa :)

4/15 | 

Voi teillä näyttää tosi kauniilta! Ihan mahtava kun niin monessa raksablogissa, joita on seurannut sokkelin muurauksesta alkaen aletaan päästä muuttamaan "valmiiseen" kotiin. Siinä pääsee itsekin fiilikseen, että kohta tuo on itselläkin edessä. Onneaonnea! Marika / Kaksi Savua

5/15 | 

Kiitos Essi! Se on itsellänikin niin kaksijakoista, tykkään hulluna tavaroista ja koriste-esineistä, mutta toisaalta haluaisin, että on ihanan paljasta ja tyhjää :) Pitää hommata vähän tasoja, mille saa sitten niitä asetelmia väsätä.

7/15 | 

Voi ihanuutta Piia! Hymyilyttää ääneen ja huokailuttaa. Ootte kotona! Onnea valtavasti ja elämän juhlaa! Näyttää niin teidänlaiselta. Eräänä päivänä hamassa, hämärässä tulevaisuudessa tulemme ihan kylään livetysten ihailemaan. Onnea! Ja terveisiä perheelle! t. Minna

9/15 | 

Oi, miten kaunista! Tuntuu varmaan ihanalta päästä sisustamaan uutta kotia ja ottaa sinne hankitut tavarat esiin :)

11/15 | 

Kaunis uusi koti, onnea kovasti! Teidän keittiö näyttää kyllä tosi hyvälle, tuo mustan sävy on hieno:) ja hienosti taidat tuon sommittelun, täytyy ihailla ja ottaa oppia.
Täällä ollaan aikalailla samoissa fiiliksissä, muutto on takana ja tavarat edelleen hujanhajan. Mutta ihanaa on olla kotona :)

13/15 | 

Blogia ja rakennusvaiheita seuranneena on itselläkin iloinen mieli teidän puolesta! Onnea vielä uuteen kotiin ja ihana juttu kun tavarat on kynnyksen oikealla puolella.. :) Voimia loppuihin järjestely- ja rakennustöihin! Onneksi on valoisa kevätaika edessä!.

Tii
15/15 | 

kivannäköinen takkavälunesetti, kelpuuttaisin meillekin. Kenen, mistä ja paljonko? 

Seuraa 

Sisustusblogi, joka on nimetty Kalliomäen perheen Helsinki-pientalo-rakennusprojektin mukaan. 

Pitkän linjan sisustusalan ammattilainen, suunnittelija, toimittaja, visualisti Piia, hänen miehensä, valokuvausta harrastava Jari ja kaksi kouluikäistä poikaa asuvat nyt neljättä vuotta uudessa talossa ja sisustavat klassisella ja ajattomalla tyylillä.

Blogissa jaetaan oman kodin sisustuksen lisäksi parhaat palat Piian kivoista työjutuista, intoillaan modernista arkkitehtuurista, matkailusta ja maisemista. 

Seuraa Piia Kalliomäkeä Instagrammissa

Tsekkaa myös Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki 

Kiinnostaako sinua yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä piia.kalliomaki @ gmail.com.

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram