Kirjoitukset avainsanalla Piia Kalliomäki

 

Pihahommelit ja muutkin talon hommelit on edistyneet vähän hitaammanpuoleisesti, meillä kun on muitakin projekteja kuin tämä taloprojekti.

Ihana juttu on taas työn alla, kun teen parasta aikaa sisustuskirjaa suomalaisista kodeista kuvaaja Pauliina Salosen kanssa! Tämä on myös perheprojekti, kun mieheni Jari vastaa visuaalisesta ilmeestä. Kirjan kustantaa ihanan Helin Cozy Publishing ja se ilmestyy alkusyksyksystä.

Kirjaan tulee ihanimmat, herkullisimmat ja persoonallisimmat kodit, joihin olen vuosien varrella päässyt kuvaamaan. Mukana on ammattilaisten sisustamia kohteita kuin myös omin käsin ja omilla ideoilla toteutettuja koteja.

Muutakin uutta kivaa on keväällä tulossa, tänä viikonloppunakin kuvattu kaikenlaista, joten pysykäähän kuulolla!

Kuvat Pauliina Salonen.

 

 

Kommentit (10)

Karin // Tunne tilat
1/10 | 

Ihania, ihania, ihania kohteita! Ah, että mä nautin, kun käsiksi tuohon kirjaan. Erityisesti ekan ja toiseksi vikan kuvan koteihin olisi ihana päästä heti kurkistamaan lisää! 

Menisiköhän sun kautta toive eteenpäin. Ennen kuin blogisi avautuu, ruutuun lävähtää kellomainos, joka pitää erikseen sulkea. Tällaiset pakkomainokset eivät ainakaan minuun iske, vaan kääntyvät hyvin voimakkaasti mainostajaa vastaan. Ärrrrsyttää!

Mirella - Savo Living
Liittynyt5.3.2016
7/10 | 

Tämä on kyllä niin takuuvarmasti tulevan syksyn upein kirja. Ihanaa kun luotte meille ihasteltavaksi uusia ikonisia kahvipöytäkirjoja. Can´t wait. <3

Em
9/10 | 

Ihana kultapannu yhdessä kuvista, mistä se on? Just vasta eksyin blogiisi Lapuan Kankureiden perässä, kaunista! Kiitos ja tunnelmallista joulua

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämän koko viikon olen työskennellyt kotona ja se on tuntunut tosi ihanalle pitkästä aikaa. Ei yksiäkään kuvauksia, muutama palaveri kyllä, mutta pääasiassa suunnittelu- ja kirjoitustöitä kotona. Miten etuoikeutettua se onkaan, aina välillä unohdan nauttia tästä mahdollisuudesta.

Tänä aamuna paistoi aurinko, mutta päivän mittaan kääntyi sateiseksi. Aurinkoisina päivinä on ihana seurata, miten valo kiertää kodissa, sitä kun ei aina viikonloppuisinkaan tajuta seurata. Alakerta tuntuu tosi avaralle ja valoisalle.

Minulla on suunnitelmissa pitää kotimme alakerta myös oman studioni käytössä niin, että voisin tavata täällä suunnitteluasiakkaita. Asia voisi olla ajankohtaista vaikka vuoden päästä, koska siihen mennessä piha on varmaankin valmiiMPI, että kehtaa tänne ketään päästää.

Tämä asia tuli taas mieleeni, kun eilen kävi erään huonekalutehtaan edustaja meillä, tuossa sitten pihalla katsottiin sohvat ja ruokapöydän ääressä kansiot. Tänään soitteli parkettivalmistajan edustaja, että saako tulla päivittämään suunnittelijakansiota. Näitä kotona työskentelemisen koomisia puolia. Silti en halua tästä tavasta luopua, tämä on tukikohtani. Onneksi soittavat etukäteen, että ehdin aamun sotkut siivota yläkertaan.

Kuvauksista jääneet kukat on kumma kyllä vieläkin hengissä maljakossaan. Tunnistaako joku nämä kukat, mitä nämä on? Kukka oli tosi kaunis nuppuisenakin, usein minusta varsinkin valko-vihreät kukat ovatkin. Nyt nämä yllättäen alkoivatkin kukkia, seuraan kiinnostuneena, miten paljon kukkia voi yhdessä varressa olla.

Olemme saaneet erään terassiin ja nikkarointiin liittyvän blogihaasteen, jota olisi tarkoitus aloitella työstämään tänä viikonloppuna. Mies on esikoisen mukana säbä-treeneissä ja peleissä molempina viikon päivinä, joten saas katsoa, saanko aloitettua itsekseni tuota projektia.

Imuroin jo eilen, joten nyt olisi tarkoitus ottaa rauhallisesti tämä ilta ja kerätä voimia ensi viikkoon. 

Hyvää perjantaita kaikille!

 

 

Kommentit (4)

Tiina / Design Wash
1/4 | 

Ihanat kuvat! Niin totta, kotona työskentely on kyllä etuoikeus. Kaikilla se ei ole mahdollista, riippuu paljon ammatista. Itse olen onnellisesti yrittäjä ja nautin siitä, että voin tukka pystyssä yöpaita päällä tehdä töitä. Ei aamuherätystä, ei meikkiä, ei aamuruuhkaa, eikä työaikoja. Toki saattaa olla välillä vähän koomista, kun joku edustaja haluaa tulla tänne esittelemään näytteitä, mut siihenkin on tottunut. Tapaamiset sovin usein muualle.

Vierailija
3/4 | 

Hei,

Kukkasi ovat afrikantähdikkejä. Terkuin Maarit

Lastenhuoneen sisustus
Lastenhuoneen sisustus

Olohuoneen sisustus
Olohuoneen sisustus

Olohuoneen sisustus
Olohuoneen sisustus

Olohuoneen sisustus
Olohuoneen sisustus

Olohuoneen sisustus
Olohuoneen sisustus

Ruokailutilan sisustus
Ruokailutilan sisustus

Ruokailutilan sisustus
Ruokailutilan sisustus

Musta keittiö
Musta keittiö
Keittiön saareke
Keittiön saareke

Kylpyhuoneen sisustus
Kylpyhuoneen sisustus

Olosuoneen sisustus
Olosuoneen sisustus

Sauna
Sauna

 

Siitä on nyt vuosi, koska viime pääsiäisenä muutettiin tähän uuteen taloon, jota oltiin siihen mennessä noin puolitoista vuotta rakennutettu ja odotettu. Täältä voit lukea, miltä tuntui muuton jälkeen. Järkyttävän ankealle näyttää nuo kuvat meiltä juuri muuton jälkeen!

Siinä se on vuosi mennyt. Kaikkea vanhaa ei jaksa muistella, olihan tämä sen luokan projekti, että jäljen se jättää. En ala tässä nyt luetteloimaan lattialistoja, mitkä on tehty tai vielä tekemättä. Jatkossa näytän iloisena kyllä, kuinka edistymme talon loppuun saattamisessa. Isoja projekteja ovat vielä kodinhoitohuoneen rakennus, piha, aita kadun puolelle ja nelikon yhteinen jätekatos sekä autotalli.

Vuosi olisi voinut olla tehokkaampikin, mutta meillä ei ole ollut resursseja tämän enempään. Nyt olen ehkä jo oppinut, että keskeneräisyyksistä stressaamalla, valittamisella ja hätäilyllä asiat ei etene yhtään sen nopeampaa, on vain opittava odottamaan ja venyttämään pinnaa, että aika on asioille se oikea.

Blogi on siksi ollut minulle eheyttävä ja terapeuttinen, täällä saan näyttää ne kotimme parhaat puolet, valmiit kohdat ja kauneimmat palat, kaikki muut jätetään kuvista pois. Blogi on pakottanut minut pysähtelemään ja katsomaan yleisiä näkymiä, näkemään asioiden hyvät puolet ja nauttimaan niistä.

Vuoden asumisen aikana on myös tulleet omakotitalossa asumisen realiteetit selville, mitä asuminen omakotitalossa Helsingissä maksaa ja mitkä kaikki (eli kaikki) velvollisuudet kuuluvat asukkaille. Meillä suurin menoerä on sähkö, joka on yhteydessä maalämmön käyttöön, koska se tarvitsee sähköä toimiakseen. Lämmityskuluja voi pienentää käyttämällä varaavaa takkaa lämmittämiseen ja sen polttamista aiommekin lisätä ensi vuonna, kunhan saamme pihaa valmiimmaksi ja sinne haloille jonkun kivan ja toimivan säilytyssysteemin. Sähköä säästämme nyt myös saunomalla vain kerran viikossa, aluksi oli pakko vähän nauttia uudesta saunasta saunomalla parikin kertaa viikossa.

Perheenä meille vuosi uudessa talossa on ollut helppo, kun lapsille seutu on entuudestaan tuttu. He ovat saaneet vapaasti kulkea lähiympäristössä leikkimässä ja ulkoilemassa. Lähinaapurien kanssa sujuu yhteiset pihaleikit ja muutama uusi kaverikin on tullut leikkeihin mukaan. Eniten ollaankin aikuisten kanssa ihmetelty sitä, miten perinteiset pihaleikit edelleen näyttävän kiinnostavan lapsia, jopa meidän esiteini-ikäisiäkin. Välillä ulkoillaan koko perheelle, kun on tehty lumitöitä, maalattiin taloa viime kesänä ja ensi kesänä aloitetaan pihanrakennustyöt.

Ensi kertaa kokosin kaikki uusimmat kuvat kodistamme tähän postaukseen, onhan se koti toki vuodessa tullut valmiimmaksi. Ihan hirveästi en nyt ole hinkumassa muutosta tai uusia tuulia meille, tällä ilmeellä mennään varmaan toistaiseksi.

Kylppäri- ja saunakuva Pauliina Salonen. Kiitos ystävälle niistä!

 

Kommentit (8)

Lennu
1/8 | 

Kyllä näyttää täydellisen upealle! Ei muuton jälkeenkään hullummalle näyttänyt, mutta nyt, täydellistä!

Lyde
3/8 | 

Aika menee kyllä niin nopsaan! Voimia toipumiseen, niinhän se taitaa monilla olla että raksan jälkeen menee vähintään se puoli vuotta puhallellessa, ja helposti kauemminkin. On se aika moinen rutistus, vaikka rakennustapa oli minkälainen. Vaan onneksi aika pikkuhiljaa kultaa muistot :-D Kun pahin raksaväsymys alkaa väistyä, itse ainakin alan vasta pikkuhiljaa nähdä että hei, tästähän tuli ihan kiva koti, eikä enää vain niitä keskeneräisinä odottavia hommia. Kevättä kohti!

www.lily.fi/whitelily
5/8 | 

Ihania kuvia ja kaunis koti! Erityisesti teidän musta keittiö on ihan mahtavan tyylikäs! Sitä se taitaa olla, että odottaminen ei pääty siihen, kun talo on muuttovalmis ja muuttolaatikot purettu. On tosiaan piha ja kaikki muut siihen päälle. Meilläkin vielä pihan viimeistelyn lisäksi maalaus edessä! Ei lainkaan tunnu että ollaan asuttu jo puolitoista vuotta uudessa talossa, hommia riittää. Malttamattomalle ihmiselle toisinaan haasteellista, mutta ehkä joku päivä voi huokaista ja nauttia vaan. Tsemppiä ja aurinkoista kevättä! :)

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
6/8 | 

Kiitos ihanasta kommentistasi! Ja ainakin kanssarakentajat tosiaan tietää, mitä tämä on. Ei ole kärsimättömän ihmisen puuhaa. Hyvää jatkoa teillekin ja aurinkoa kevääseen!

Vierailija
7/8 | 

Teillä on upea talo. Musta keittiö on kerrassaan mahtava. Me ollaan asuttu omassa talossa kohta kolme ja puoli vuotta eikä ihan valmista ole vieläkään. :D Tänään juuri tulee taas rakennusmies paikalle, jos nyt viimeinkin saataisiin loput rakennusluvan vaatimuksista toteutettua. Piha on osittain vieläkin pommin jäljiltä, se sitten seuraavaksi. Ehkä tämä tästä...

Pieni Talo Helsingissä
Liittynyt11.8.2015
8/8 | 

Kiitos ihanan realistisen tsemppaavasta kommentistasi! Mulla aika usein kiehahtaa päässä, kun joku kommentoi keskeneräistä pihaa... Ei kai se nyt vahingossa ole kesken jäänyt :) Ihan kamalan kokoinen projekti tämä taloprokkis kyllä on, ei sitä mistään olisi voinut etukäteen ymmärtää...!

Tein uusimpaan Asun-lehteen jutun, jossa leikittelimme kuvaaja Pauliina Salosen kanssa graafisilla musta-valko-harmailla sisustusmateriaaleilla lehden teeman eli Bauhausin henkeen.

Jutussa muutamia omia viimeaikaisempia suosikkejani eli

Marimekon Carina Seth Andersonin suunnittelema Mint-pyyhe ja Okko-tarjotin.

Terese Sennerholtin Ecolle suunnittelemat tapettikuosit.

Pukkilan Natura-sarjan kuusikulmaiset laatat, jotka olivat minulla kotona jo valmiiksi erästä aivan mahtavaa suunnitteluprojektia varten, josta saan myöhemmin kertoa lisää.

Juttu on kuvattu missäpä muuallakaan kuin Pienen talon Helsingissä alakerrassa. Onneksi tuli valittua betonilattia ja onneksi oli tyhjempää, silloin kun juttua kuvattiin kuukausia sitten :) Kotini on työtilani.

 

Kommentit (3)

Lyde
1/3 | 

Kiva nähdä mitä teit niistä kuusikulmaisista laatoista, meillä kun niitä jäi yli aika reilusti raksan jäljiltä ja olen koettanut keksiä niille jotain uusiokäyttöä :-)

Anu1
3/3 | 

Apua! CC 96 vai CC 128? Mikä on paras vaihtoehto keittiöön?

Seuraa 

Sisustusblogi, joka on nimetty Kalliomäen perheen Helsinki-pientalo-rakennusprojektin mukaan. 

Pitkän linjan sisustusalan ammattilainen, suunnittelija, toimittaja, visualisti Piia, hänen miehensä, valokuvausta harrastava Jari ja kaksi kouluikäistä poikaa asuvat nyt neljättä vuotta uudessa talossa ja sisustavat klassisella ja ajattomalla tyylillä.

Blogissa jaetaan oman kodin sisustuksen lisäksi parhaat palat Piian kivoista työjutuista, intoillaan modernista arkkitehtuurista, matkailusta ja maisemista. 

Seuraa Piia Kalliomäkeä Instagrammissa

Tsekkaa myös Piia Kalliomäki / Studio Kalliomäki 

Kiinnostaako sinua yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä piia.kalliomaki @ gmail.com.

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram