Itse kannatan sitä, että hankkii itselleen kalusteita, jotka kestävät, kestävät ja taas hyvällä huollolla jatkavat elämäänsä entistä ehompina. Olen tottunut käyttämään verhoilijan palveluita, koska olen aina rakastanut vanhoja huonekaluja melkein enemmän kuin uusia.

Kalusteet - etenkin ne vanhat - ovat minulle hyvin rakkaita ja myös merkkipaaluja erilaisista elämänvaiheista. Kun erosin kolme vuotta sitten, löysin antikkiliikkeestä pienikokoisen divaanin 1800-luvun lopulta ja jotenkin tuntui aivan pakottavalla tavalla, että minun on saatava se. Divaaniparka oli todellakin parhaat päivänsä nähnyt niin rungon kuin verhoilunkin osalta. Säästin ja katselin divaaniraasua aikani - huomauttaisin tässä, että siinä istuessa saattoi aina kuulla rakenteiden napsahtelevan ja hiljalleen vajoavan - ja kun lantit olivat kasassa, vein sen verhoilijan hellään huomaan. Tiesin, että divaaniremontti tulisi maksamaan, koska huonekalu piti purkaa repsahtaneen rungon vuoksi luilleen, mutta koska kyseessä on tosirakkaus, olin valmis panostamaan siihen myös taloudellisesti. Samalla vein verhoilijalle myös vain uutta kangasta vaatineen vanhan nojatuolin.

Ennen muutosta:

Olin saanut lukuisia suosituksia Verhoomo Tolosesta, joka pitää majaa Helsingin Lauttasaaressa. Olen hyvästä käsityöstä tässä kohtaa tarkka, koska kun kerran päätyy verhoilemaan ja kuluttamaan siihen lukuisia satasia, on jäljen oltava niin hyvää, että kalusteet palvelevat pitkään. Sama pätee kankaiden laatuun, mitään huttua ei kannata verhoilukankaaksi valita. Itse luotin jälleen Lauritzoniin, jotka valmistavat kankaita myös julkisiin tiloihin, eli materiaalit on todellakin tehty kestämään kulutusta.

Kävin prosessin edetessä tapaamassa ihanaa Oke Tolosta Lauttasaaren työpajalla. Hänen ja muiden näppärien verhoilijoiden hyppysissä kalusteet saivat viimeisen päälle uuden ilmeen. Oli myös hyvä nähdä välivaiheita, jotka todella osoittavat, että hommaa riittää ja näin verhoilu ei voikaan olla aivan ilmaista.

Divaani purettuna:

Samalla kun hämmästelimme divaanin elettyjä vuosia, kyselin Okelta muutamia vinkkejä kalusteen verhoilemisesta haaveileville.

Miksi kannattaa verhoilla ennemmin kuin ostaa uusi huonekalu?

Verhoilu tuo lisäarvoa huonekalulle ja on ehdottomasti ekologisempi valinta. Samalla myös työllistää käsityöalaa.

Mitä tulee ottaa huomioon verhoilua suunnitellessa?

Keräily- ja designhuonekalut voivat verhoillessa jopa nostaa arvoaan, kun verhoileminen tehdään vanhaa kunnioittaen. Kankaiden valitseminen värien ja kuosien suhteen on tietenkin makuasia, mutta kankaan laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. 

Kannattaa miettiä, miten kangas käytössä venyy ja kuinka se puhdistetaan tarpeen tullen. Lemmikki- ja lapsiperheissä kankaan pestävyyteen ja armolliseen värisävyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Luonnonmateriaalit vanhenevat yleensä kauniimmin. Kannattaa kysyä ammattilaisen suosituksia kangasta valitessa. 

Mistä hinta verhoilussa muodostuu?

Rungon kunto on ratkaiseva tekijä. Jos kaluste vaatii vain verhoilun, on se huomattavasti huokeampaa kuin silloin, kun myös runko pitää kunnostaa. Ammattilainen osaa antaa asiakkaalle pitävän arvion verhoilukuluista ennen työn aloittamista.

Lopullinen hinta muodostuu käytetystä ajasta, materiaaleista, kankaista sekä korjaus- ja erikoistoiveista. Verhoilutyö on hyvin monivaihenen prosessi, joka vie aikaa yleensä luultua enemmän. 

Minkälaista huonekalua ei kannata verhoilla?

Mikäli rakenneosat ovat niin rikki, etteivät ne kestä enää turvallista käyttöä, hinta on moninkertainen normaaliin korjaukseen verrattuna. Tälläisenkin huonekalun voi verhoilla tunnesyistä vaikkapa pelkästään koriste-esineeksi.

Kalusteiden uuden vaatteet:

Mietimme värejä yhdessä Proloquen naisten terävien sävynenien kanssa. Haussa olivat klassiset sävyt, jotka kestävät aikaa niin materiaalin kuin sävyn suhteen. Ja jotenkin divaanin kuului olla ehdottomasti punainen! Pienessä nojatuolissa lähdettiin hakemaan messingin sävyä. Molemmat kankaista ovat pellavaisia ja vahvoja sekä paksuja, joten luotan niiden kestävän aikaa hyvin.