Kirjoitukset avainsanalla venetsia

Meidän matkasaaga Italiassa päättyy tähän, mutta ajattelin koota muutamia iloisia oivalluksia liittyen Lidoon, saareen Venetsian edustalla. 

Me toivoimme kaupunkiloman rinnalle rannalla lekottelua, niinpä ryhdyimme alkuun katsomaan kohteita sopivan junamatkan päässä Venetsiasta. Koska tuntui, ettei viikon lomasta halua heittää hetkiä hukkaan hikoillen siirtymäreiteillä, löysimme Lidon. Matka saarelle taittui noin vartissa vesibussilla, merituuli hiuksissain, joten seikkailu sinne oli kaukana tuskallisesta.

Koska tavoitteenamme oli nimenomaan rantaloma, olimme varanneet hotellin hiekkarannan puolelta. Toisella puolen saarta on myös ranta, mutta se on omistettu satamalle. Myös sieltä, kuin myös saaren keskeltä löytyy kauniita hotelleja. Muutaman ohi lenkkeilin aamuisin ja kauniit vanhat rakennukset sulkeutuivat puutarhan syliin, jossa sai syödä aamupalaa. Ihania vaihtoehtoja nekin esimerkiksi parisuhteen pussailulomalle, mutta silloin rannalle on toki enemmän matkaa. 

Meidän hotellimme on 70-luvulla rakennettu, pieni, siisti ja oikein viihtyisä, ja niin kiinni uimarannassa kuin vain voi (Marea Hotel Petit Palais). Olimme valintaamme oikein tyytyväisiä. Rantapäivän jälkeen saattoi kömpiä ripeästi huoneeseen ja suihkuun pesemään hiekat pois varpaanväleistä ennen illallista (olin unohtanut, että hiekkaahan on muuten rantapäivän jälkeen ihan joka paikassa ja desilitroittain vielä matkalaukuissakin kotiin palattua. Hiekka piiloutuu k a i k k i a l l e). 

Lidossa on yleinen ranta, joka on ilmainen. Koska oli todella kuuma ja aurinko paahtava, emmekä olleet pakanneet mukaan aurinkovarjoa, viuhkoja ja lepolasseja, käytimme maksullisia rantoja uimapäivinä. Hotellilla ei ollut omaa rantaa, mutta heidän asiakkainamme saimme koko päivän rantapaikan, johon kuului varjo ja 2-3 lavettia 25 eurolla (normihinta 30 e - osa rantapaikoista hieman halvempia, alkaen 26 eurista ilman alennuksia). Meillä oli rannalla mukana myös omia eväitä, mutta mehujäät ja kylmät limut haimme rannan ravintolasta - kiva lisä sekin. 

Yhden päivän käytimme Lidossa pyöräilyyn ja saaren tutkiskeluun. Meillä oli piknikeväät mukanamme ja vuokrasimme kolmen hengen pyörän, jossa kaksi polki aina kerrallaan ja yksi lepäsi (minä poljin koko päivän, koska pääkuskilla piti olla ajokortti, huh!). Kiersimme saaren ja pyörän päältä sai hyvän käsityksen saaren kaikista nurkista. Lounasta ja välilimua söimme ja joimme rannan pienissä ravintoloissa, ja päivä oli ihana sekä saari kaunis. Suosittelen pyöräretkeä Lidolla lämpimästi. Keskustan pyörävuokraamoissa oli myös yhden hengen pyöriä kuin myös pyörä katoksella jopa kuudelle hengelle. Meidän kolmen hengen pyörä katoksella maksoi koko päivältä 35 euroa. 

Lidon keskustassa on muutamia vaatekauppoja, suurempi ruokakauppa ja ravintoloita. Hotellimme läheisyydessä olevassa pienessä trattoriassa söimme reissun parhaimmat ja halvimmat pastat, muutenkin hintataso oli selkeästi alhaisempi kuin Venetsiassa. 

Turistivirrat esimerkiksi Riminillä, Caprilla tai Italian muissa rantakohteissa eivät houkuttele, joten iloksemme emme törmänneet Lidolla lomailevien paikallisten lisäksi kuin kahteen hollantilaiseen ja yhteen ruotsalaiseen seurueeseen. Ranta oli puhdas ja näkinkenkien sekä pienten taskurapujen täyttämä. Ylipäätään tuli olo, että Lidon uimarannat eivät ole mikään juttu, vaan mukava salaisuus, joista vaan paikalliset toisilleen kuiskivat. Me rakastimme!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Venetsian näkee ainutlaatuisella tavalla tietenkin vesitse ja niinpä pyhitimme yhden kokonaisen päivän vesibusseiluun. Koko päivän liput meidän kolmen hengen porukalla maksoivat 35 e (alle 12-vuotiaat saavat alennusta), ja sillä rahalla sai busseilla sielunsa kyllyydestä. Vesibussilla meno oli kovassa helteessäkin aika ihanaa, kun merituuli pyöritti hiuksia ja pidemmille matkoille nappasi kylmät limutölkit mukaan (Fanta Lemon Zero on aivan tajuttoman hyvä Italian löytö). Vesibussilla kävimme katsomassa myös esimerkiksi varsinaisen turistirysän Huokausten sillan, jonka näki veneestä läheltä ja sai vielä kivat kuvatkin kaupan päälle. Jos Venetsiassa viettää useamman päivän, eikä viehäty kävelystä, kannattaa harkita useamman päivän vesibussilipun hankintaa. 

Kävimme katsastamassa myös kaksi museota Venetsiassa - sekä Guggenheimin museon vanhassa palazzossa että Luonnontieteellisen museon kauniilla paikalla pääkanaalin varrella (molempiin pääsi hyvin myös vesibussilla). Molemmat olivat meidän kaikkien makuun - lapsiin teki vaikutuksen erityisesti Luonnontieteellinen museo (äiti piti enemmän siitä toisesta). Pienenä miinuksena Luonnontieteellisen (Natural History Museum) italiankieliset tekstit, joista emme ymmärtäneet mitään. Silti saimme irti näyttelyistä paljon ja molemmat lapset olivat vaikuttuneita. 

Luonnontieteellinen museo oli pääkanaalin ”toisella puolella” ja sieltä löytyi tarpeeksi syvälle taivaltamalla myös kivoja ravintoloita. Suosittelen lounas- tai illallismielessä lämpimästi. 

Kaiken kaikkiaan Venetsia oli aivan ihana kokemus myös lasten kanssa ja kolme päivää kaupungissa aika nappiaika. Me halusimme lomalta myös rannalla köllöttelyä, niinpä päätimme yhdistää viikon matkaan neljä päivää Venetsia edustalla olevalla Lidon saarella - joka oli todellinen upea yllätys. Teen Lido-elämästä teille vielä omat muistiinpanot, jos rantaloma paikallisten suosikkisaarella kiinnostaa. 

 

 

Kommentit (0)

Lasten kanssa heinäkuussa Venetsiaan voi kuulostaa ennemmin haasteelta kuin lomalta, mutta toisin kävi. Kaupunki otti meidät hellän helteiseen huomaansa ja nautimme kovasti. 

Käänsi pään sitten itään tai länteen, kaunista kuvattavaa riitti. Siksi jaan Venetsian kahteen erilliseen postaukseen. Kokoan molempiin muutamia seikkoja, mitkä toimivat kivasti kaupungissa - ainakin meidän reissulla. 

Hotellimme - Hotel Bellini - oli lähellä bussiasemaa, joten kävelimme kymmenessä minuutissa lentokenttäbussilta hotellille. Keskeinen sijainti helpotti myös vesibusseihin hyppäämistä, ruokakaupat välipaloja ja muita tarpeita ajatellen olivat lähellä ja niin edelleen. Hotelli oli mukava kokemus, paikan kattoterassi kerrassaan upea ja aamiainen hyvä. Pidimme kovasti. 

Ensimmäisenä päivänä nappasimme kartan hotellilta mukaan ja tutustuimme kaupunkiin kävellen. Emme ottaneet sen kummemmin määränpäätä, vaan menimme sinne, minne nenä näytti. Se oli kuitenkin sääntö, että milloin tahansa sai huutaa stop, kun eteen tuli kivannäköinen kahvila. Limupaussit tekivät tepastelusta mukavaa, eikä tullut hampaat irvessä suorittamisen tunnetta - päinvastoin. Silti kun pääsimme takaisin hotellille, kilometrejä oli kertynyt kiitettävät 11 - ja lastenkin mielestä aika huomaamatta. Jalan Venetsiasta näkee myös kaikki ne pienet ja ihanat sivukujat sekä kanaalit. Lounasleivät nappasimme tiskiltä mukaan ja mutustelimme ne rauhassa kanaalin varrella. 

Turisteja kesäaikaan riittää, mutta kävellessä voi reitit valita myös niin, että ohittaa ruuhkaisimmat väylät. On myös hauska välillä samoilun lomassa katsoa kartasta, mihin on päädytty. Muutaman kerran oli pakko turvautua kännykän appiin, joka neuvoi, minne suunnata (kiitos äärimmäisen surkean suuntavaistoni). 

Tämä oli toinen kertani kaupungissa ja sama vinkki päti ravintoloiden suhteen edelleen; sivukujille, kauemmas keskustasta ja hinta laskee kuin myös laatu paranee. Tällä kertaa emme varanneet ravintoloita etukäteen, vaan menimme sinne, minne nälän tullen halusimme. Toisena iltana söimme Rialto Mercaton vesibussipysäkin kohdalle sijoittuvalla aukiolla (sen paikan olimme valinneet etukäteen), ja sitä voin sijaintina suositella lämpimästi. Kaikissa ravintoloissa vaikutti olevan tunnelma ja ruokalistat kohdillaan. Paikka oli myös satumaisen kaunis. Vaaleanpunainen auringonlasku maalasi viereisen kanaalin hempeäksi.

Toinen erityinen paikka jäi mieleen turistien kansoittaman Pyhän Markuksen torin laidalla. Holvien alla olevassa vanhassa kahvilassa Caffe Florianiassa oli paitsi elävä musiikki myös erityisen hyvä viini - ja ihan itkettävän kaunista. Paikka oli hintava Venetsiankin hintatasolla, mutta kokemuksena sen väärti. Vaikka paikkaan pysähtyisi vain limsalle, vanha Venetsia on läsnä erityisellä tavalla ja paikan päällä tavoittaa tunnelmaltaan jotakin aivan ainutlaatuista.

Kävimme lasten kanssa myös kahdessa museossa ja vietimme yhden päivän vesillä - laitan niistäkin lisää vinkkejä seuraavaan postaukseen. Arrividerci siihen asti!

 

 

Kommentit (0)

Päivä pizzaa, jädeä ja pastaa takana - ja ihanan monta edessä.

Lähdettiin lasten kanssa Venetsiaan ja jatketaan tästä parin päivän päästä eteenpäin viettämään rantalomaa. Kokoan vielä erikseen muutamia vinkkejä Italian ja Venetsia varalle, kunhan tämä matka meitä vielä niillä viisastuttaa. 

Siihen asti buongiorno!

Binääridata

Kommentit (0)

Seuraa 

Heli Thorén on 37-vuotias kaupunkilaisdaami, joka kertoo blogissaan sisustavasta elämästä, onnellisista illoista ja kaikenkokoisista unelmista.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat