Haikean onnelliset ja hyvin kiitolliset kesämuistelmat osa 429

Ja sitten tulee se päivä, kun ei vielä haluaisi lähteä kotiin. Kun voisi vielä jäädä muutamaksi, sellaiseksi hitaaksi, raukeaksi päiväksi, jolloin käydään myöhään illalla kaivoksen turkoosissa vedessä uimassa, pitkillä juoksulenkeillä, syödään mansikoita, vielä lisää kalaa ja nautitaan hyvästä seurasta. Ja sitten kuitenkin, sen haikean lähdön hetken fiiliksen viereen tulee vieläkin suurempi tunne: kiitollisuus. Kiitos saaristo, kiitos kesä ja elämä.