
Vierailimme pari päivää Lapissa Posiolla ja oi, minkä vaikutuksen kesäiset tunturit minuun tekivätkään. Uiminen hiljaisella suolammella, metsätiellä puikkelehtivat porot, hillat iltapalaksi, hattarapilvet heijastuneina järvenselkään - kaikki niin satumaisen kaunista. Anu Pentik, emäntämme Posiolla, oli aivan viimeisen päälle inspiroiva hänkin. Niin tahtoisin minäkin 76-vuotiaana herätä joka aamu intoa puhkuen tekemään taidetta aamuneljältä. Siinä puhutaan todellisesta tekemisen palosta ja se jos mikä on hurmaavaa ja inspiroivaa.
Lappiin palaan, kesälläkin se on upeasti omanlaisensa, ihmisiä myöten.