
Sillä tavalla jännällä tavalla kutkuttavalta, ihanalta, täyttävältä ja nälkäiseltä samaan aikaan. Ja sitten on pakko huutaa:
NÄIN VIHDOINKIN KIRAHVIN!!!!!
Kiitos elämä ja Piece of Uganda
Sillä tavalla jännällä tavalla kutkuttavalta, ihanalta, täyttävältä ja nälkäiseltä samaan aikaan. Ja sitten on pakko huutaa:
NÄIN VIHDOINKIN KIRAHVIN!!!!!
Kiitos elämä ja Piece of Uganda
On myös mahdollista, että nukkuu liian pitkään ja liian hyvin. Elämäni toinen Ugandan matka opetti myös sen, että kaislakatto hengittää niin, että öisin hotellihuoneen lämpötila laskee niin optimaaliseksi, että jo ovelta sisään tullessa alkaa nukuttamaan. Kun siihen lisää puhtaat lakanat, pöyhityn tyynyn, pari lasia viiniä, päästään siihen, että aamulla niskat ovat kipeänä. Ihan vaan siksi, että on nukkunut niin sikeästi, ettei ole edes hieman huonoa asentoa tuhistessaan vaihtanut.
Kaukosuhdetta hoidetaan kyhnöttämällä mahdollisimman lähekkäin vihdoin, kun siihen tarjoutuu tilaisuus ja käymällä mielen listalta jutellen läpi ne sadat asiat, jotka ovat iltojen whatsup-puheluiden aikana jääneet puimatta. Hyvällä lähilomalla toteutetaan myös suuri haave - otin teille siitä kuvankin. Laitan sen seuraavaan kirjotukseeni.
Mietin pienenä tyttönä - ja suurena Disney-piirrettyjen fanina - ettei kai perhosia voi olla niin paljon, että ne lentäessään näyttäisivät värikkäältä pilveltä ja sekoittuisivat vallattomasti prinsessan hiuksiin. Niin kävi itse asiassa useammassakin elokuvassa. Olin väärässä. Safarimatka Ugandassa on osoittanut myös monta muutakin luuloa toiseksi, hyvällä tavalla.
Norsuperhe uimaretkellä on niin suloinen näky, että heitä seuratessa liikuttuu, mutta jos norsujen reitille sattuu viidakossa saa todella pelätä, sanonpa vaan! Virtahevot ovat parhaimmillaan myös etäisyyden päässä vedessä, hieman pelottavia kuivalla maalla, etenkin hotellin parkkipaikalla. Satumaisen ihanaa on nukkua teltassa, joka kuitenkin on kuin kylpyhuoneella varustettu huone, ja aamupalalla on ihana seurata puussa leikkivien apinoiden menoa.
Suosittelen sydämeni pohjasta kaikille merkityksellisiä sekä elämyksellisiä matkoja suunnitteleville Kibale Forest Campissa yöpymistä, (josta otin teille kuvia tuolla yllä). Nuo luksusteltat ovat juuri sopiva sekoitus viidakon ääniä ja puhtaita valkoisia lakanoita - ainakin tällaisen ei niin erähenkisen, mukavuudenhaluisen matkailijan makuun. Koko hotellin alue on satumaisen kaunis, vehreä ja hotellirakennus istuu maisemaan ja tunnelmaan hyvin. Myös ruoka oli meille herkullinen elämys - joka on näillä seuduilla erityinen etu - maistuvan ruoka-annoksen eteen saaminen ei "hyvässäkään" ravintolassa aina ole mahdollista. Tapahtumarikkaan safaripäivän jälkeen oli ihana päättää päivä muutamaan viinilasilliseen ylhäällä ravintolassa (joka näkyy myös ylempänä kuvassa). Ainoa haastava ristiriita paikassa oli se, ettei umpiväsyneenäkään malttanut mennä nukkumaan, koska ilta paikassa oli niin lempeä ja lämmin.
Otimme safaripaketin Piece of Uganda -yrityksen kautta ja paitsi että näin kolmessa päivässä ehti nähdä hyvin paljon, oli reissaaminen myös todellista huoletonta lomaa oman kuskin kanssa, joka piti huolen siirtymistä ja aikatauluista. Vaikka olenkin saanut kokea elämässäni monenlaisia ihania reissuja eri maailmankolkkiin, onnistuivat nämä muutamat päivät Ugandaa kierrellen nousemaan ihastusasteikolla todella korkeille lukemille.
Savannilla törmää helposti biisoneihin, gnuihin, jopa elefantteihin ja pahkasikojakin juoksentelee auton ohi tämän tästä. Mutta autas, jos haaveissa olisi nähdä leijona! Se vaati meiltä ja ihanalta oppaaltamme Geraldilta paljon malttia, monta hikistä tuntia autosta kiikareilla tihrustaen ja loppujen lopuksi vielä apuvoimiksi toisen oppaan, silmät, jotka kuuleman mukaan pystyvät tunnistamaan leijonan vaikka satojen metrien etäisyydeltä.
Elämä heitti minut tällä kertaa Ugandaan. Takana on nyt päiviä pakolaisleirillä kuin myös huikea savannimatka, joista molemmista haluan kertoa vielä lisää.
Niin ja kahden hyvin hikisen ajelupäivän jälkeen löysimme kuin löysimmekin savannilta myös tuon kauniin leijonan, joka oli lymyillyt piilossaan niin onnistuneesti, että olimme ainoat onnekkaat, jotka saivat eläimen nähdä. Vetää hiljaiseksi, tuo Ugandan luonto.
Heli Thorén on 37-vuotias kaupunkilaisdaami, joka kertoo blogissaan sisustavasta elämästä, onnellisista illoista ja kaikenkokoisista unelmista.
Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Loading...