Usein se alkaa joulukuusen pois viemisen jälkeen salakavalasti tulppaaneista. Tänä vuonna se tuli terrakottaruukkujen, saniaisten ja nahkealehtisten kasvien olomuodossa: kevätolo! Eilen kävin hankkimassa salongin nurkkaan viherkasveja, muutaman ruukun ja kaivoin vielä vanhatkin terrakottaruukut esiin. Mieli ja koti kaipaavat vihreää.

Suosin sisustamisessa mielelläni pieniä asioita, jotka päivittävät kotia kulloiseenkin hetkeen. Huonekalut pysyvät, isommat tekstiilit saavat olla paikoillaan, mutta pienillä teoilla on häkellyttävän suuri vaikutus. Sopivasti vihreännälkään Kekkilä kutsui lehdistötilaisuuteensa kaikki puutarhanhoidosta kinosten keskellä haaveilevat aikaisin tänä aamuna. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha näytti satumaiselta aamun sinisessä hetkessä ja raaka-aamiainen Silvopleesta maistui juuri siltä kuin vihreännälkäinen saattoi toivoa. Vaikka en seuraavanakaan kesänä omista puutarhaa, kysyin tilaisuudessa vinkkejä yrittien viljelyyn kaupunkikeittiössäni. Yrttejä kuluu ja ainakin ajatuksen tasolla tuntuisi ylelliseltä, jos voisin olla niiden suhteen ainakin vähän omavarainen. Kirjoitan aiheesta lisää vielä myöhemmin, kun keksin visuaalisesti kauniit ratkaisut keittiöviljelyyn (muoviruukut kirkkaan valon alla eivät innosta).

Kekkilän tilaisuudessa oli myös pienimuotoinen työpaja, jossa sai poimia itselleen kirpputorilöydön ikkunalaudalta ja istuttaa sinne haluamansa kasvin. Nyt keittiön ikkunalaudalla, lasikuvun alla viimalta turvassa, on pieni punalehtinen kasvi (jonka nimestä aloittelevalla keskustaviljelijällä ei ole tarkempaa tietoa). Sekin on suloinen lisä kodin ensimmäisiin kevätaskeliin.

Ruukut: Ikea, Viherkasvit: Ikea, Stockmann ja Kekkilä, Lasikupu: H&M Home