Kirjoitukset avainsanalla pariisi

Jos pitäisi tiivistää Pariisin sisustusmessuilla käyneenä tämän hetken kuumin sisustustrendi, se on ehdottomasti: Afrikka. Mantereelta tutut voimakkaat värit ja niiden yhdistelmät kuin myös rohkeat Afrikka-tyyliset kuosit näkyivät monella osastolla. 

Muutenkin värejä käytetään reippaasti ja rohkeasti - unohdetaan yksin sammuneilla sävyillä hissuttelu. Miten sitten tuoda tuota tyyliä helposti omaan kotiin? Värit ovat oikotie ja niiden uskalias yhdistely. Myös graafinen mustavalkoinen kuosi yhdistettynä legopalikkaväreihin - vaikkapa sohvatyynyjen muodossa - tekee kodistasi hetkessä kuin keitaan keskellä savannia. 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Joskus on vain hyvä pakata laukku, (kysyä lääkäriltä lupa lentää) ja lähteä jonnekin, missä tietää ei vain viihtyvänsä vaan myös nauttivansa sydämensä kyllyydestä. Niin sitten tein, ja Pariisi on pitänyt hyvänään. 

Vierailin myös sisustusmessuilla, teen niistä teille trendiraporttia seuraavaksi. Oli kuulkaas nyt yksi villitys ylitse muiden! 

Kommentit (0)



Hotelli oli perinteinen pariisilainen - plussaa AIDOISTA kukista!

Luxembourgin puiston tuolit - parasta!

Budjettimatkalla shoppailu on minimoitu - mutta valokuvataiteeseen sijoittaminen kannattaa aina.


Lapsien syntymäpäivä sai haaveilemaan yhteisestä Pariisin matkasta - joka tulisi toteuttaa remontin vuoksi pienellä budjetilla. Onnistuin saamaan lennot meille kolmelle edullisesti niin, että lähdimme reissuun lauantaina ja palasimme maanantaiyönä. Hotelli on tärkeä osa reissua, joten päätimme, että olemme valmiit reissaamaan vähän kauemmas keskustasta, jotta onnistumme saamaan edulliset yöt ihanassa hotellissa. Hotel Porte Dorée oli nappivalinta budjettimatkaan - sieltäkin onnistuimme saamaan tarjousyöt, ja uskokaa tai älkää, huoneemme oli aika suuri! Aamiainen oli runsas ja hyvä (ei pelkkiä croissantteja), ja lapset söivät ilmaiseksi. 

Söimme paikallisten suosimissa paikoissa, eli vältimme pääkatujen turistirysiä - tosin Rue Bonaparten Ladureéta emme voineet jättää väliin (olihan lasten ensimmäinen kerta macaronien kaupungissa). Sunnuntai kului Luxembourgin puistossa. Istuimme, lueskelimme, söimme eväitä ja täydelliset hampurilaiset (äidille viiniä) puiston ravintolassa. Totesimme kaikki, että Helsingin puistotkin pitäisi aidata ja täyttää mukavilla sekä kauniilla puistohuonekaluilla, joihin voisi köllähtää viettämään aikaa. Meitä harmitti, ettemme olleet pakanneet kori- tai edes jalkapalloa mukaan, niin kivoilta näyttivät pelit kentillä.

Kirjanaisena luin kolmesta matkaoppaastani kaiken, mitä Pariisista sietää tietää, ja etsin vinkkejä juurikin rentoon oleiluun. Halusimme välttää jonottamista ja odottelua, joten kuljimme suitsait sukkelaan metrolla sinne tänne, ja Louvren katsastimme Jardin des Tuileriesista käsin (istuimme jälleen niillä ihanilla Fermobin tuoleilla ja joimme kylmää limonadia museon pihamaata ja lasipyramidia ihaillen). Puistosta, limonadipaikoiltamme, näkyi itse asiassa myös Eiffel-torni, joten päätimme välttää myös sen jonot.

 

Hengailuhan on edullista ja kun kaupunki on kaunis (ja onneksi myös aurinkoinen) sitä tekee mielellään. Ylipäänsä neuvo: leiki paikallista, tarkoittaa yleisesti edullisempaa oleilua, totesimme. Ja on sitä paitsi äärimmäisen kivaa! Näin myös lapsille muodostui kuva kaupungista rentona paikkana, jossa kuljetaan puistoon patonki ja kirja kainalossa.

Kommentit (3)

Pääsin koko 161 sentin mitallani loistamaan valokuvamallina Pariisissa - eikö se ole aika monen pienen tytön haave ainakin? Ja mitä parasta, yllä oli jotakin hyvin kaunista, mitä olemme tässä pienen huipputiimin kesken hautoneet jo aika pitkään. Oikeasti en siis ole vaihtamassa alaa, eivätkä kansainväliset, taskukokoisten naisten catwalkit kutsu. Osoitanpa tässä nyt vaan omalla esimerkilläni oman työni monimuotoisuutta. 

Kerron tästä pellavaisesta projektista toivon mukaan mahdollisimman pian lisää - ja näytän teille jotakin muuta kuin yhden tiimiläisen yllä kuvattua protomekkoa. Ajattelin nyt kuitenkin jakaa tämän kuvan ja hetken, jolloin ihan kaikki tuntui olevan mahdollista (jopa se, että lukioranskallani olisin selviytynyt kunnialla tuon sivistyneen sanomalehden lukemisesta).

Toiveikasta viikonloppua!

Kommentit (0)

Seuraa 

Heli Thorén on 37-vuotias kaupunkilaisdaami, joka kertoo blogissaan sisustavasta elämästä, onnellisista illoista ja kaikenkokoisista unelmista.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat