Isäni teki ennen eläkkeelle jäämistään pitkän uran hotellialalla. Tyttären näkökulmasta se tarkoitti sitä, että vietin viikonloppuni usein isän mukana hotellilla, ystävä seuranain. Sehän tarkoitti sitten puolestaan taas hotellihuoneen sängyn jousien ahkeraa testausta, uima-altaassa pulikointia, lehtipihvejä, jäätelöannoksia ja riemun kiljahduksia ottaessa juoksuakselia hotellin käytävillä. Ehkä myös siksi rakkauteni kauniisiin hotelleihin ja niiden tuomiin merkityksellisiin kokemuksiin elää minussa vahvana. 

Tapaninpäivän tanssien jälkeen päätimme perheen vuodesohvan sijaan kömpiä hotellin valkoisiin lakanoihin ja pääsin viimein hyvästä syystä testaamaan Hotelli Tammerin Tampereella. Sen pitkä historia ja kaunis ulkomuoto ovat houkutelleet minua jo ohikulkiessa. Ilahduin monesta myös siellä yöpyessä!

1929 hotelliksi rakennettu art deco -henkinen rakennus jatkui yhtenäisenä ja mietittynä kokonaisuutena myös sen seinien sisäpuolella. Hotellihuone oli kaunis - erityisesti pidin siitä, että se oli remontoitu raikkaasti, mutta silti onnistuneesti vanhaa kunnioittaen. Täydellisen vaaleansiniset seinät, kaunis ja koristeellinen kylpyhuone sekä värimaailmaan sopivat laadukkaat tekstiilit viehättivät erityisesti. Messinkiset jalkalamput olisin voinut pakata ryppyisen silkkimekkoni kanssa kotiin mukaan.

Kiitosta ansaitsee myös juhlasalissa nautittu aamiainen. Hyvässä hotelliaamiaisessa ei välttämättä tarvita suuria taikatemppuja, maistuvuuden tunnistaa pienistä yksityiskohdista: leikkeleet ovat hyviä, juustoja saa leikata lautaselleen useaa laatua, kasvikset ovat tuoreita, munakas mehevää ja pekoni ihanan rapeaa. Tee tarjoiltiin haudutettuna pöytään kahvin tapaan, maitoa sai kaataa sekaan hopeanekasta. Seuralaiseni kiitteli sitä, että aamiaisen lämpimistä herkuista löytyi rapeaksi paistettuja herkkusieniä ja mustaa makkaraa - itse hain lisää tuoreista hedelmistä tehtyä salaattia.

Loppujen lopuksi hyvässä hotellikokemuksessa ei mielestäni kyse ole tähdistä tai luksuksesta, vaan mietitystä kokonaisuudesta ja merkityksellisistä yksityiskohdista. Arvostan myös maailmalla reissatessa sitä, että hotellin kaikille tarkoitetut tilat ovat kauniit ja kutsuvat - on ihana lukea lehti ja nauttia lasillinen hotellin aulassa. Usein paras lopputulos sisustajan ja visualistin näkökulmasta syntyy silloin, kun rakennuksen historiaa on onnistuttu kunnioittamaan niin, ettei tunnu siltä, että siemailee iltapäiväteetään museossa, mutta silti tila hengittää uutta ja vanhaa kauniisti sulassa sovussa.

Hotelli Tammerista ja sen kokonaisvaltaisesta kauneudesta olin vaikuttunut ja hyvin nukutun yön jälkeen onnellinen. Kauniisti arvostimme myös sitä, että saimme luvan nukkua aina puoli kahteen aamiaisen jälkeen, eikä niistä valkoisista lakanoista ollut kiire pois (näin pikkutunneille venynyt tanssiminen oli sekin kuitattu). Jos jotakin olisin tehnyt toisin, olisin vaihtanut aamiaisella soineen tusinapopin vaikkapa vanhaan jazziin. Oikein muuta muutettavaa en sitten keksikään. On hienoa, että myös meiltä Suomesta löytyy persoonallisia hotellihelmiä!

Grand Hotel Tammer, Satakunnankatu 13