Olin aikanaan järjestelmällinen vauvanhoitaja. Esikoiseni ensimmäisenä vuonna asuimme Los Angelesissa - hoitolaukkujen ja vauvanhoitovälineiden luvatussa kaupungissa, ja minä päästin sisäisen järjestäjäni (ja luottokorttini) valloilleen. Hoitolaukussa tärkeää olivat toiminnot, kuten monet taskut, jolle jokaiselle oli oma käyttötarkoituksensa. Tutti löytyi yhdestä, unirätti toisesta, maitopulverit niille kuuluvasta purkista ja lokerosta, vaipat yhdestä kulmasta ja niin edelleen. Kun hoitolaukku oli vimpan päälle järjestyksessä, tuntui nuoren äidin uuteen ja jopa pelottavaan elämäntilanteeseen tulevan edes joku tolkku. Ja vauvan väsymyskiukku ei ollut haaste eikä mikään, löytyihän pienestä purkista, hoitolaukun tietystä lokerosta vauvoille tarkoitettuja napostelumuroja (olimmehan Losissa, hymyilevien vauvojen luvatussa kaupungissa).

Koin hiljattain orastavan, alkavan vauvakuumeen nousun, kun Zaran lastenosastolle oli saapunut pieniä kashmirneuleita. Olisi tehnyt mieli ostaa harmaa ja heleänsininen neule, ihan just in case. Kyllä, toisinaan vauvakuume voi olla niinkin pienestä kiinni. Sama tunne nosti päätään, kun suomalainen ASK lanseerasi hoitolaukkumallistonsa. Onneksi myös eräs lapseton ystäväni käyttää sujuvasti ASKin reppua (vaipanvaihtoalusta toimii vaikkapa puistopiknikin istuinalustana). Laukkujen simppeli ilme, harkitut kaksi sävyä ja hyvä muotoilu mielyttävät silmää, oli sitten vauvaa tahi ei.

ASK-hoitolaukut, 150 e, Askscandinavia.com ja Urban A