Juhlin vuoden viimeistä päivää perinteisissä merkeissä, itselleni tuttuun tapaan; kuusi on viety pois uuden vuoden tieltä, shampanja on kylmässä ja pöytä katettu. Saattaisin olla juuri nyt Lapissa, mutta ei, päätinkin olla kotona, Ullanlinnan pyryttävässä illassa. Kuusen paikka odottelee nojatuolia - taidan jo tietää, minkälaista, mutta ensin on säästettävä. Siihen asti paikan sai vallata peikonlehti. 

En yleensä harrasta uuden vuoden lupauksia, mutta tänään teen sellaisen. Hoi Universumi, lupaan pitää parempaa huolta itsestäni, rajoistani, sydämestäni ja hyvästä olostani ylipäätään. 2019, olen sinun. 

Nauttikaa vuodenvaihteesta ystävät!