Kirjoitukset avainsanalla Ekberg

Kuva: History in Colors

Ekbergin leipomo on ollut kuin keidas, tuulahdus vanhasta, hyvästä maailmasta. Se on ollut se paikka, minne olen mennyt, kun olen halunnut aistia kulttuurihistoriaa, sivellä vanhoja puu- ja marmoripintoja. Katsella lasten kanssa ympärille ja tunnelmoida, miten kaunista ja arvokasta on vanha - elämää nähnyt. Elämys on alkanut jo silloin, kun olen mennyt vanhoista, puisista ovista sisään. 

 

Pala nousi kurkkuun jo silloin, kun näin, että kaksi suomalaista suunnittelutoimistoa otti toimeksiannon leipomon päivittämisestä vastaan. Mitäköhän on odotettavissa? Kävin leipomossa varmuuden vuoksi vielä viimeisen kerran lasten kanssa. Paikka on meille rakas. Ostin elämää, ja vuosikymmeniä nähneiden tiskien takaa Napoleon-leivoksen ja patongin. Ihailin arvokasta ympäristöä ja mietin, miten ainutlaatuista on se, että voin arkisten toimieni ohessa nauttia historian siipien havinasta ja tällaisesta kulttuuriperinnöstä keskellä Helsingin keskustaa. Leipomosta ostin lämpimäisiä pienenä tyttönä, niin kuin omakin äitini oli tehnyt. Olen ollut kiitollinen, kun olen voinut välittää kulttuuriperintöä eteenpäin omille lapsilleni.

 

Remontti on valmis. Sitä aloittaessa molemmat suunnittelutoimistoista lupasivat ”säilyttää kaiken sen, mikä oli mahdollista”. Tällä kertaa ”vanhan vaaliminen” alkaa jo siinä, että kauniit, patinoituneet puuovet on vaihdettu persoonattomiin liukuoviin. Vanhat täyspuiset tiskit on revitty pois. Tilalle on tullut maalattua mdf-levyä. Seinällä on leivoslaarejakin suurempi näyttö. Pelkään, että siitä voi leipää ostaessa seurata illan jääkiekko-ottelua tai tv-visailua. Leipomo ei näytä Ekbergiltä, vaan ennemmin vanhaa jäljittelevältä halvalta kauppakeskuskahvilalta. Koko vanha henki on tuhottu. Olen sanaton.

 

Käymme koko illan ahdistusta täynnä olevia keskusteluja useiden sisustusalalla toimivien ammattilaisten kanssa. Miten tämä on mahdollista? Vaikka suunnittelutoimistot olisivatkin keksineet moisen järjettömyyden, miten se on mennyt Ekbergissä läpi? Kuka on hyväksynyt koko kulttuurihistoriallisen ympäristön tuhoavat suunnitelmat? Olemme pöyristyneitä ja äärettömän surullisia. Vanhaa ja pois revittyä ei koskaan saa takaisin. 

 

Olen juuri palannut Tulholmasta, joka on täynnä historiaa nähneitä, upeasti säilyneitä rakennuksia, liikehuoneistoja, kahviloita. Siellä vanhan vaaliminen on itsestäänselvyys. Ajan patina lisää brändin arvoa ja vaikkapa ravintolan tai kahvilan tunnelmaa. Huonekaluja hoidetaan, entisöidään, ei revitä pois. Elämää nähnyt tila nähdään arvokkaana ja upeana, ei jonain, mikä tulisi muovilla, päälle asetellulla tekniikalla, halogeeneilla ja kiiltävillä pinnoilla korjata. 

 

Puutaloalueita on tuhottu, vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia on purettu. Luulisi, että oppisimme virheistämme ja ymmärtäisimme tämänkaltaisten paikkojen kauneuden ja merkityksen.

 

Ekbergin leipomo on menetetty, ja itse en ainakaan tule palaamaan sinne enää. Vaalin muistoissani sitä uskomattoman ainutlaatuista tunnelmaa, joka paikassa oli, ennen kuin sinne ulottivat kyntensä uudisraivaajat. Kaikkein suurin sääli on, ettei Helsingissä enää ole jäljellä, instituution kaltaisia, kulttuurihistoriallisia kahviloita ja leipomoita. Ekberg oli niistä viimeinen.

 

PS. Jätin tarkoituksella laittamatta kuvia leipomon uudesta ilmeestä. Ne ovat liian rajua katsottavaa. Ihaillaan sen sijaan vanhaa kuvaa Ekbergin kahvilasta, Aleksanterinkadulta. Nuo vanhat kuvat ovat enää se, mitä meillä upeasta paikasta on jäljellä. 

Kuva: History in Colors

 

 

 

 

 

 

Kommentit (45)

Vierailija
1/45 | 

Itku pääsi kun näin lopputuloksen. Kulttuurihistorian vaaliminen tulisi olla meille etuoikeus.

Vierailija
2/45 | 

Aioin ostaa viikonlopuksi Ekbergiltä vaikka mitä, kuten tapana on ollut vuosikymmenet. Luulin olevani Stockan herkussa. Tai jossain hipsterien lounaspaikassa. Brutaalia. Tällaisia muutoksia tässä maassa voidaan tehdä, koska kulttuuri ei määrittele kansallista identiteettiä -paitsi Talvisotana ja Urheiluna. Mutta onneksi voi äänestää jaloillaan. Ja poiketa matkoilla 1800-luvulla perustettuihin -ja vanhempiin paikkoihin- joiden on annettu säilyttää kollektiivista muistia sukupolvelta toiselle. Ekberg, häpeä!

Vierailija
4/45 | 

Remontin suunnitelusta vastasi suunnittelutoimisto Hägerström/Husell ja sisustuksesta Bang Interiors Helsinki..

Vierailija
5/45 | 

Ja mikähän on ammatillinen pätevyys yrityksen Bang Interiors Helsinki taustalla?

Pöyristyttävää
6/45 | 

Uusi sukupolvi on astunut ohjaimiin, eikä se ole edes Suomessa kasvanut. Söin muutamana aamuna aamiaista Ekbergillä, silloin paikalla oli antamassa ohjeita noin kolmekymppinen mieshenkilö englanniksi ja lähinnä pätemisen vuoksi mikä sai henkilökunnan mietteliääks. Voin hyvin kuvitella ettei hänellä ole mitään käsitystä suomalaisesta kulttuurihistoriasta, vain siitä että hän saa oman kädenjälkensä esiin. Niin harmi.

Vierailija
8/45 | 

Tämä 'tehokas' saksalainen talon vävypoika on yksi merkkipaalu Ekbergin muutoksessa.
Jotenkin vaan kaikki alkoi mennä päin peetä kun 'johto' vaihtui.

Vierailija
9/45 | 

Suomessa ollaan niin historiaa tajuamattomia! Valtaosa rakennetusta ympäristöstämme on niin rumaa, että silmiin sattuu, ja kun sitten vielä se vähä vanha ja kauniskin tuhotaan... Surkeaa. :(

Vierailija
10/45 | 

Onpa todella kauhea tapaus, joka vertautuu kauhukertomuksiin rautatieaseman tammisten sisustusten tuhoamisesta 1960- ja 1970-luvuilla. Miten joku voi nykyaikana tehdä jotain näin vandaalimaista, junttimaista. Kulttuuriskandaali, katastrofi, imagomoka, virhe, erehdys, munaus, möhläys, töppäys. Nyt voisi yrittää kysellä ovatko kalusteet jo kaatopaikalla tai poltettu. Voiko tällaisesta tehdä poliisille tutkintapyyntöä? Sisustushan oli yli 100 vuotiaana antiikkia ja siten joiltakin osin muinaismuistolain ja ehkä muunkin suojelun piirissä.

Pyydän välittämään vilpittömän osanottoni Ekbergin asiakkaille ja johdolle.

Vierailija
11/45 | 

Toimitusjohtajahan on hyvin tyytyväinen tulokseen!
Toivottavasti myös tuleviin myyntikäyriin!?

Vierailija
12/45 | 

Tätä olen pelänny, nyt sitten tapahtui.
Suomessa kaikki pikkuaupungit tuhottiin 60-70 luvulla, voisi jopa luulla että jotain olisi opittu.
Surullista.

Kirsi-Maria
13/45 | 

Ei sanat riitä... Samaan tyyliin Oulussa tuhottiin ihana Antellin vanha ravintola, jossa oli kaunis, vanha sisustus. Tilalle modernia, vanhaa imitoivaa. Ei enää tee mieli mennä kyseiseen ravintolaan - ennen siellä oli ihana istua ja katsella kauniita yksityiskohtia. Ei voi käsittää, miten vielä nykyäänkin tällaista voi tapahtua! Sydän itkee...

Elän väkevästi ajassa
15/45 | 

Persu-tasoista valitusta impivaaralaisen lintukodon menettämisestä. Tulkaa nyt hyvät ihmiset jo 2000-luvulle, uskomatonta että modernit cityihmiset voivatkin olla noin muutosvastarintaisia! Maailma muuttuu eikä menneeseen voi jämähtää.

Vierailija
17/45 | 

Muutosvastarinta on tässä yhteydessä aivan väärä termi! Henkilö joka kuvittelee kyseessä olevan muutosvastarinta on täysin kykenemätön ymmärtämään mistä tässä nyt on kyse.

Vanha ansaitsee arvonsa
18/45 | 

Ihmettelen, miksi kulttuurihistoriallisesti näinkin arvokkaan kohteen remontti on voitu toteuttaa (ilmeisesti?) ilman Museoviraston lausuntoa. Museovirastohan on määritellyt lukuisia rakennuksia / interiöörejä suojeltaviksi Suomessa, miksei Ekbergiä? Tässä lienee syytä ryhtyä asiakkaiden boikottiin kyseisen liikkeen suhteen, kunnes vanhat kalusteet joko palautetaan tai jos ne on tuhottu, korvataan alkuperäistä vastaavilla. Kyllä menneestä maailmasta jotain on säilytettävä.

Ekbergin historiasta hyvin täällä: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5689

Kaikkihan täällä pitää hävittää
19/45 | 

Voi olla kanssa niin että kaiken maailman yli-innokkaat terveystarkastajat ovat vaatineet muutoksia. Täällähän on jo lihatiskit ja kalatiskit pitänyt muuttaa( pitää olla rosteria, puu ei kelpaa) ja niiden säilytys tehty todella vaikeaksi. Ehkä noista nykyajan määräyksistä ja täällä pilkilleen tietyjä säädöksiä vaativat viranomaiset on se syy, miksei vanhat myyntitiskit enää kelpaa.

Lilli
20/45 | 

👍 Samasta syystä yksityisyrittäjyys on lannistettu. Minne ovat kadonneet liha- ja juustokaupat?

Tarkastaja
21/45 | 

Pyydän ystävällisesti, että ette syytäsi kaikeista terveystarkastaija. Terveystarkastajat eivät varmaan ole vaatineet sellasia muutoksia. Tiedän sen, koska olen itse terveystarkastaja. En tykkä myös kahvilassa tehtyistä muutoksista, koska vaalin ja arvostan kaunista vanha. Myös juusto - ja lihakauppojen katoaminen ei ole terveystarkastajien syytä. Syyt ovat muualla.

Lilli
22/45 | 

Häväistys! Mitä meillä on jäljellä? Vain persoonattomia samasta muotista tehtyjä itsepalvelukuppiloita. Yksiviivaisella pohjoismaisella sisustustyylillä ei saa jyrätä upeita ja harvinaisiksi tulleita kohteitamme. Entäs palvelu? Onko pöytiin palvelu säilytetty vain pitääkö sielläkin jonottaa tarjottimen kanssa? Menkää arkkitehdit kokemaan kansainvälisten kahviloiden tunnelmaa ja tuomaan sitä ilmapiiriä Suomeenkin. Fasun kahvilakin menetettiin, nyt Ekberg! 😡

M. Puikkanen
23/45 | 

Olen tätä Ekberg-kohua seurannut tautivuoteella aikani kuluksi sekä Gloriasta että HS:n nettisivuilta ja eniten ihmetyttää se, miten suuri, ellei peräti suurin osa kommentoijista ei ollenkaan ymmärrä, että Ekbergin kahvila ja konditoria ovat kaksi ihan eri asiaa. Otetaan kantaa tosi jyrkästi, eikä oikeastaan tiedetä, minkä puolesta kantaa otetaan. Miksi, oi miksi? 😏

Vierailija
24/45 | 

Eiköhän ihmiset pitkälti ymmärrä asian, että konditoria on se joka nyt on remontoitu. Valtaosalle vaan konditoria ja kahvila ON yksi ja sama asia. En ainakaan enää käy kahvilassa koska sen henki on pilattu konditorian uusimisella. Kyllä tämän tyhmenpikin tajuaa. 

.
27/45 | 

Pitää kuitenkin pitää mielessä, että nyt puhutaan yrityksestä jonka tavoitteena on tuottaa voittoa, eikä toimia museona ilmaiseksi. Sääli silti, ja saattaa myynti odotuksista poiketen kääntyä laskuun näistä palautteista entisestään.

Tarkkailija
28/45 | 

Historian vaaliminen on tärkeitä ja on surullista, kun kaunista vanha tuhotaan. Olin syksyllä Budapestissa ja halusin päästä jugendtyylisen New York kahvilaan - en pääsyt. Jono oven takana oli ainakin noin 20 metria ja minulla oli naftisti aikaa. Tämä on vaan yksi esimerkki siitä, miten vanha ja kaunis interjööri myy.

pöyristynyt
29/45 | 

Nyt todellakin joukolla kysymyksiä, missä ovat vanhat alkuperäiset kalusteet? Takaisin ja heti, mitä on jälellä. Paras kannanotto asiassa on "äänestää jaloillaan", eli kulkea ohi, kunnes asia on korjattu.

stig rör
30/45 | 

gloria on aina ollut bättrefolkkia teeskentelevän kukkahattuelitismin äänenkannattaja joten ei sinänsä yllätä. bingorivi täydentyy myös "kyllä ruotsissa on asiat paremmin" -lausunnolla.

Vierailija
31/45 | 

Oikein. Suomessa on helppoa ollut arvostella ravintoloitsijan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Viranomaisten ohjaamassa yhteiskunnassa vaihtoehdot on usein vähissä. En tiedä mikä taho kuvittelee ravintolan pystyvän vastaamaan asiakkaiden ja Viranomaisten vaatimuksiin ilman "päivityksiä".
Kaikkia ei voi miellyttää ja onneksi - jos ei maistu - toisessa kaffelassa voi sitten haistella sitä histuuriaa oikein kunnolla.

Mon oeil
32/45 | 

Odotinkin kuinka kauan kestää ennen kuin joku junttipullero laukoo bättrefolkista. Seiskapäivän lukijaan iskee alemmuuskompleksi aina kun joku puhuu muuta kuin savvoo eikä näytä seinästä revityltä. Ikävä kyllä joku hengenheimolaisesi on päästetty vapaaksi Ekbergin tiloihin, vaikka teikäläiset eivät saisi liikkua Itistä lännemmäksi.

M. Puikkanen
33/45 | 

Tarvitseeko sitä noin herneitä vetää molempiin sieraimiin ja tehdä moisia savolaiset seiskanlukijat -yleistyksiä. Todettakoon tässä, että kyllä me savolaisetkin Ekbergillä olemme tykänneet käydä ja maamme pääkaupunkiin tulemme jatkossakin. Eihän Helsinki suinkaan ole siellä asuvien yksityisomaisuutta, eikä muuria kehä kolmosen kohdalle koskaan rakenneta.

Turhaa vastakkainasettelua
34/45 | 

Helsinkiläinen stereotyyppi ?
Aika ikävää muiden aliarvioimista ja luettavaa. Tuohan lähenee jo vihapuhetta. Mutta toivottavasti edes suurin osa ajattelee toisin: Myös siellä kehien sisäpuolella.

Terveystarkastukset
35/45 | 

Nykyajan hygieniavaatimukset Suomessa ovat sitä tasoa, että pinnat on pakko elintarvikeliikkeissä olla helposti puhtaana pidettävät toisin kuin puu on.

Tarkastaja
36/45 | 

Vastasin jo yhteen kommentin. Hygieiavaatimuksilla ja muutoksilla, mitä tehtiin kahvilassa, ei ole mitään yhteistä. Pyydän, ettei suomalaista elintarvikelainsäädäntöä syytetäisi ihan jokaisesta asiasta.

Anni
37/45 | 

Miten vaikea on muutos.. Niin helppo on arvostella ja räksyttää. Heli varmasti kyseinen myymälä ei tule kaipaamaan sinua patonki ostoksilla, ehkä tässä uudistuksessa on tosiaan tavoiteltu ostajia, kuluttajia. Satunnaiset piipahdukset lasten kanssa eivät välttämättä tuo kyseiselle liikkeelle tarpeeksi kassavirtaa.

Minun vaikea ymmärtää tämmöistä kirjoittelua, kysymyksessä perheyritys ja varmaa töitä tehdään 24/7 niin jonkun kirjoittelijan mielestä katastrofi...

Onnea Ekberg!!

Kaikille jotain
38/45 | 

Miten itsekäs onkaan ihminen. Minkä takia jonkun firman pitäisi kustantaa satunnaiset kulttuuri käynnit.
Katastrofi sanaa käyttäisin ilmastonmuutoksesta, sodasta...

Voi aikoja
39/45 | 

Komppaan blogistia! Olen puolisen vuosisataa katsellut surullisena tätä maassamme vallalla olevaa hävittämisen vimmaa, jota usein perustellaan varsin köykäisesti. Olen itse ns junan tuoma, mutta myös lapsuuteni kotikaupungissa tuhottiin, purettiin korttelikaupalla vanhoja puutaloja. Mennyttä ei saa takaisin, onneksi sentään muistot jää. Itse viihdyn lomillani euroopan vanhoissa ja perinteikkäissä kahviloissa, joissa on ymmärretty vaalia kulttuurihistoriaa ja perinteitä. Niiden tunnelmaa, usein myös palvelua, ei täällä juuri kohtaa. Lasiseinäiset, kliiniset ja varmaan myös trendikkäät, kahvilat ym saavat puolestani olla ihan rauhassa.

Vierailija
40/45 | 

Miten oikeasti kehtaat kirjoittaa tälläsen tekstin? Kyse on toisten elinkeinosta eikä siitä mikä sua miellyttää. Itse et pienillä patonki-ostoksillasi tukenut entistä toimintaa tarpeeksi, joten miksi valitat kun muutokset olivat selvästi välttämättömiä?
Kyllä suomalaiset on melkoista mielensäpahoittajakansaa!

Helppo huudella
41/45 | 

Nyt oikeasti pakko ottaa kantaa.
Haluaisin asiallisesti kysyä blogin pitäjältä ,onko tämä mielestäsi oikea katastrofi?
Kyllä ihmisillä on pienet murheet , kun maapallo tuhoutuu. On kiva lentää messuille ja kirjoitella mitä sattuu...
Ympärillämme tuhotaan oikeasti luontoa ja lapsia ilman kunnon huolenpitoa, yksinäisiä vanhuksia niin niissä on katastrofi.

Perinteet kunniaan
42/45 | 

Onneksi on vielä Ripa’s kuppila (Vuokatissa). Tuo rinteiden Ekberg.

Vierailija
43/45 | 

Ei Ekberg ollut leipomo eikä kahvila, vaan helsinkiläisen kaupunkikulttuurin ikoni. Ainakin minulle. Nyt on olennainen pala Helsinkiä tuhottu.  Ehkä tämä voi vaikuttaa joistakin turhalta valitukselta mitä se ei todellakaan ole ihmisille, joille perinteikäs ympäristö ja kulttuurin vaaliminen ovat arvoja. Ja kaikki tämä palaute voi ehkä tulevaisuudessa asettaa kriittisempään valoon uudenaikaistavia remonttisuunnitelmia, siis jos joitain säilyttämisen arvoisia kohteita enää on maassamme jäljellä.

Vierailija
44/45 | 

Suunnittelutoimisto Hägerström Husell irtautui projektista jo sen alkuvaiheilla, koska ei halunnut osallistua interiöörin tuhoamiseen.  Hesarissa juttua. 

Tuo ulkomaan elävä, joka siellä puuhastelee on naitu sukuun. Herra antoi järkyttävän videokommentin muutoksesta (HS).  Hän  vierittää koko muutoksen asiakkaiden niskaan, ja että he ovat vain toteuttaneet asiakkaiden toiveet. Herra on kauppatieteilijä Saksan maalta. 

Vanhan sanonnan mukaan kolmas sukupolvi tuohoaa perityn omaisuuden, Ekbergillä se vaati viidennen sukupolven.  Tuosta tuhosta ei ole enää paluuta, eikä siitä aroganssista, jolla omistajat ovat vastanneet kritiikkiin, ole myöskään paluuta.  Vastenmielistä!

Vierailija
45/45 | 

Pakkohan vävypojan on lunastaa paikkansa kun sellainen on armosta järjestetty ettei tyttären tarvitse Saksanmaalle muuttaa miehensä työn perässä.
Mutta aika vastenmielinen tyyppi tuo saksantuliainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Heli Thorén on 37-vuotias kaupunkilaisdaami, joka kertoo blogissaan sisustavasta elämästä, onnellisista illoista ja kaikenkokoisista unelmista.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat