Kuinka kukaan jumppaohjaaja voi toimia noin tai sanoa jotain tuollaista tuonikäisestä!!!! Näen niin punaista! Mielestäni hänelle pitää antaa palautetta. Ensinnäkään, hän ei oikeasti näe vielä 7-vuotiaasta kuka tulee pärjäämään jumpassa pidemmän päälle. Olen omin silmin nähnyt miten pyöreämpi ja alkuun kömpelö tyttö kuoriutui harjoittelulla oikeaksi jumppajoutseneksi, ollen tänä päivänä erittäin menestyneessä joukkuevoimistelujoukkueessa. Sitä ei oikeasti näe noin pienestä. Toiseksi, tätä ohjaajaa voisi syyttää leimaamisesta ja syrjimisestä. Suomessa ketään ei saa syrjiä. Ja tuonikäisten jumpparyhmässä painon kommentointi on syrjimistä ja vielä pahempaa, syrjimiseen kannustamista kun oikein opettaa että koko on syy laittaa lapsi sivuun harrastuksesta. Tyttäresi löytää varmasti paremman ryhmän ja ohjaajan jonkin muun harrastuksen parista ja kasvaa siksi ihanaksi vahvaksi naiseksi, joka hänestä selvästi on jo kasvamassa. Mutta tuo ohjaaja ei valitettavasti kasva ulos moukkamaisesta käytöksestä, ellei joku hänelle käytöksen moukkamaisuutta tee selväksi.

Suosittelen keskustelemaan asiasta ko jumppaopen kanssa. Lapselle EI sanota noin, eikä muuten aikuisellekaan.

Itse oon aina ollut pyöreä, vaikkakaan en lähelläkään ylipainoa, enkä taivu kovin hyvin. Itselleni on aina ollut hankala keksiä harrastusta. Itse olen aina pitänyt itseäni pulleana ja huonokuntosena, vaikka paino on OK. Siksi en ole uskaltanut esim alottaa tanssia tai mitään, koska "olen liian pullea tanssimaan muiden hoikkien seassa". Siis seuroissa. Taitouintia harrastin 2 vuotta, mutta toisena joulujuhlaesityksessä en ollut mukana ja sain tietää siitä s-postin kautta. Ahdistuin siitä että olen surkea. Monet kerrat sen jälkeen istuin autossa hallin edessä, sanoin äidille että en haluakkaan mennä. Tarkemmin ajatellen ehkä en oikeastikkaan olisi sopinut sille lajille, mutta kyllä silti pahoitin mieleni kun luulin että nyt on se oma laji löytynyt.

Juuri nyt on jälleen kirjoitettu nuoren voimistelijatytön kuolemisesta anoreksiaan. Joukkueen kolmesta sairastuneesta kaksi selvisi. Sekin turha kuolema lähti ohjaajan sanoista "sinun pitäisi laihduttaa".

Ulkonäön arvosteleminen on hyvin alhaista! Valmentajalla on oudot tavoitteet lasten kanssa, jos harrastajat valitaan ulkonäön perusteella!
Omaa tytärtäni kommentoi yläasteella liikunnan opettaja. Otin yhteyttä opettajaan on rehtoriin. Selkärangaton rehtori vähätteli asiaa ja opettaja ei ymmärtänyt miksi tyttäreni loukkaantui. Tyttäreni oli normaalipainoinen.

Mietin pitkään, mitä sinulle kirjoittaisin. On surullista, että jo tuon ikäisiä aletaan raakata ulos harrastusryhmistä vedoten kilpailullisiin perusteisiin. Vielä surullisempaa on, että se tapahtuu ulkonäöllisistä syistä. Missään nimessä ohjaajan toiminta ei ole ollut moraalisesti eikä eettisesti oikein. Missään nimessä hän ei saisi puhua ulkopuolisten kanssa teidän asioistanne. Kehotan olemaan yhteydessä seuraan ja ilmoittamaan tapahtuneesta. Tuollaista ei saisi tapahtua.

Itselläni on vastikään voimistelun aloittanut pyöreä ja kömpelö tytär, muutaman vuoden sinun tytärtäsi vanhempi. Hänen fyysiset ominaisuutensa eivät riitä kilpaurheiluun, silti hän nauttii liikunnasta valtavasti, mikä on aivan loistavaa. Juuri viime viikolla vaihdoin hänen voimistelunohjaajansa kanssa viestejä, koska ryhmään on perustettu kaksi kilpajoukkuetta, johon kumpaankaan tytärtäni ei nimetty. Pelkäsin, että tyttö joutuu lopettamaan harrastuksensa. Sain ohjaajalta lohdullisen viestin: tyttö saa harrastaa voimistelua ryhmässä ilman että tähtää kilparyhmään. Ohjaajan mielestä hän jopa pärjää mukavasti. Löytyy siis myös niitä voimistelunohjaajia, -ryhmiä ja -seuroja, joiden mielestä elämä ei olekaan kilpailemista varten :) Kaksi isompaa lastani ovat kilpaurheilijoita, joten perspektiiviä myös tähän maailmaan löytyy.

Meidän tyttäremme ovat täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat. Yritän muistaa kertoa sen omalle tyttärelleni jatkossa entistä useammin, sinun esimerkkisi mukaan.

Ota yhteyttä jumppaseuraan ja opettajaan. Ei varmasti ole seuran linjan mukaista, että 7-vuotias potkitaan ryhmästä pois tuollaisin perustein. Vaikka tytär ei enää palaisikaan tähän jumpparyhmään, kannattaa asia silti viedä eteenpäin. Älä päästä opettajaa liian helpolla, kyllä hänen täytyy kantaa vastuu tuollaisista kommenteista!

Onpa ikävää ja epäasiallista. Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys, vähän kuin koulukiusaaminen. Ohjaajilla ja valmentajilla on liian vähän koulutusta ja ennen kaikkea ymmärrystä.
Toisaalta, onko pyöreitä lapsia pakko altistaa näille jutuille? Miten olisi jokin ei-esteettinen laji?
TAi ihan muita harrastuksia kuin liikuntaa, niin että lapsi saa onnistumisen kokemuksia.
Vähän tässä valitettavasti paistaa läpi vanhempien kunnianhimo lasten harrastusten suhteen.

Todellakin. Vierailijan klo 16:12 viestin sanoma ekalla lauseella alkoi hyvin, mutta loppu on samanlaista soopaa kuin blogikirjoittajan voimistelunohjaajankin sanomiset. KAIKKI lapset ulkonäöstä huolimatta saavat harrastaa sitä mitä haluavat!! Jos onkin pyöreä niin balettia saa harrastaa. PISTE. Yksi harvoista poikkeuksista lienee ratsastus, että jos kovin pienillä poneilla (esim. shettiksillä) mennään niin painoraja on ponin vuoksi. 

Varmasti joillain vanhemmilla on kunnianhimoa lasten harrastusten suhteen ja se on väärin jos lapsi itse ei ole niin mukana. Mielestäni tässä kirjoittajan tarinassa ei paistanut se millään lailla, päinvastoin, vaan lapsesta oli kiva harrastaa, mutta se ei onnistu kun noin varhain OHJAAJAN suunnalta jo patistetaan koko ryhmää kilpailujuttuihin ja näin karsiutuu ilon vuoksi harrastajat pois. Meillä ainakin lapsi saa harrastaa sitä mitä haluaa ja jos ei haluaisi mitään niin sitten ei. Kovin nuoren ei tarvitse ohjatusti harrastaa mitään, liikuntaa voi tehdä yhdessäkin. 

Aina muuten kun tulee lasten liikkumisista puhe, lähes 100% vanhemmista ottaa puheeksi kuinka meidän pirkko-petteri käy treeneissä 5x viikossa. Tässä suhteessa on lähtenyt vähän lapasesta. Että jos lapsi ei muuten liiku mihinkään ja kuskataan joka paikkaan autolla (meillä kävellään ja mennään pyörällä, lähes joka paikkaan, ja sitä katsotaan kieroon) niin tuo ei riitä yhtään mihinkään. Tällainen pieni sivuraide lopuksi :)

Voimistelumaailma on paljon ulkonäkökriittisempi kuin muut lajit, joissa taito ratkaisee. Mut on myös potkittu pois joukkuevoimisteluryhmästä kun olin 10v koska olin liian pitkä (ja kömpelö murrosiän alkaessa). 10 vuotta olen vihannut kaikkea tanssiin viittaavaa liikuntaa, mutta sittemmin oon löytänyt tanssitunneista omat suosikit. Tärkeää on löytää tytölle muu mielekäs harrastus mihin tytön kaverikin voisi halutessaan tulla. Vaikka tällainen kommentti vie hetkeksi pohjan pois elämältä niin tyttö varmasti ihana omana itsenään ja toivon, että hän kasvaa vahvemmaksi kuin nää pinnalliset ihmiset. Terveisiä tytölle ja ihanaa joulunodotusta! :)

Tykkääkö tyttäresi hevosista ja olisiko mahdollista aloittaa ratsastus. Itsetunto nousee kun saa hevosen liikkumaan ja tottelemaan. Lihaskunto paranee ja syvät lihakset saa harjoitusta. Ryhti paranee ja onnistuneen tunnin jälkeen tyttö on erittäin onnellinen. Ponit on erittäin hyviä kuuntelijoita, harjaillessa ne murheet katoaa kyllä. Ratsastus on erittäin hyvä harrastus, kehon saama jumppa vaikuttaa vielä aikuisenakin.