Kirjoitukset avainsanalla Design

  Terveisiä Milanosta, designviikoilta. Hersyvä ja eloisa vaikutelma jäi niin kaupungista designviikkojen aikaan kuin myös sisustusvaikutteista. Värejä ja muotoja riitti! 

Kuvat kertovat sanojakin enemmän, mitä nyt on ilmassa. Ohessa neljä selkeää teemaa poimittuna Milanosta: 

1. Syvät ja kirkkaat värit yhdessä - värien paljous

2. 1920-luvun vaikutteet huonekalujen muotokielessä, pyöreitä, somia muotoja - kalusteet - kuten sohvat - selkeästi aiempaa pienempiä

3. Monikulttuurisuus sisustuksessa - samassa tilassa voi olla vaikutteita niin Japanista, Skandinaviasta kuin myös afrikkalaisista käsityöläisperinteistä

4. Yhteisöllisyys - niin messuosastot kuin huonekalujen sijoittelu kannustavat  olemaan yhdessä

 

Eikö  ole ihanan helppoa? Tuntuu kuin oikeastaan mitä tahansa voisi yhdistää toisiinsa niin värien kuin muotojen puolesta!

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Wall light A330S, 569 e, Artek

Anthurium Wall Lamp, 630 e, Artilleriet

Wall Lamp 32389, by Josef Frank, 480 e, Svenskt Tenn

Kauniit valaisimet ovat ehdoton heikkouteni. Minulta löytyy niitä varastosta odottamassa muuttoa useita, mutta vitsit, kun lisää tekee taas mieli. Jos ihan tarkkoja ollaan - niin muutaman seinävalaisimen tarvitsen (illat pimenevät koko ajan, valaisimet ovat aina perusteltuja!). 

Olen huono kattovalaisimien käyttäjä. Usein kyllä ripustan ne kattoon (tai pyydän sähkömiestä ripustamaan, jos ihan tarkkoja ollaan), mutta en käytä niitä oikein koskaan. En pidä ylhäältä tulevasta valosta samalla tavoin kuin pienemmistä kohdevalaisimista. Jalka-, pöytä- ja seinävalaisimet ovat suosikkejani. Olen usein juhlistanut uutta elämänvaihetta valaisimilla. Olen toivonut ja saanut niitä lahjaksi (kiitos isä ja entinen aviomies). Klassikkovalaisimet ovat loppuelämän hankintoja. Ostan valaisimia myös käytettyinä ja käytän ne valaisinliikkeessä operaatiossa ennen kotiin viemistä. Vanhoista valaisimista messinkivalaisimet ovat suosikkejani (vanha messinki on usein uutta kauniimpaa). 

..........

Uuteen kotiin tarvitsen muutaman seinävalaisimen. Eteiseen, halliin ja hallin yhteydessä olevaan työtilaan haluan nimenomaan seinävalaisimet luomaan lempeää valoa tulijoille ja lähtijöille (ja heille, jotka pakertavat työpöydän ääressä läksyineen). Kokosin oheen muutamia suosikkejani - rehellisesti sanottuna, olen kehittänyt jopa pakkomielteen kaltaisen tilan näitä ihaillessa. Artekin seinään kiinnitettävä kultakello on uutuus - pidän ylipäätään kellon muotokielestä ja mielestäni se toimii seinävalaisimena upeasti. Ylipäätään messinki toimii materiaalina uudessa kodissamme parhaiten - vanhan huoneiston korkeat tilat kaipaavat ripauksen kultaa. Anthurium-valaisin on sen sijaan maagisen upea - mutta kooltaan aika suuri - hyvässä ja pahassa. Josef Frankin 1920-luvun lopussa suunnittelema seinävalaisin on yksinkertaisen kaunis ja pidän siinä siitä, että se suoltaa valon kohti kattoa. Se luo vaikkapa eteiseen jopa monumentaalisen tunnelman.

...........

Valaistuksessa yleensä pätee kaunis sääntö kohdevalaisimien tärkeydestä. Ne luovat kodin valaistuksesta huomattavasti tunnelmallisemman kuin kattovalaisimet. Kohdevalaisimilla myös eri tiloja on mahdollista korostaa - joka toimii pienissä neliöissä tilan tuntua lisäävänä tekijänä. Kohdevalaisimilla voimme luoda kauttaaltaan lempeän valaistuksen, jossa osa nurkista jää salaperäiseen hämyyn, kun taas vaikkapa lukunurkka voidaan valaista sopivan mukavaksi.

Kommentit (2)

Elli
1/2 | 

Hei, voisitko kertoa tuota sinertävän seinän sävyä? Olen miettinyt tulevan olohuoneemme maalaamista Tikkurilan serpentiini -sävyllä, mutta myös tuollainen vähän tummempi sinertävä houkuttaisi :) tosi kauniilta näyttää!

 

 

Olin aikanaan järjestelmällinen vauvanhoitaja. Esikoiseni ensimmäisenä vuonna asuimme Los Angelesissa - hoitolaukkujen ja vauvanhoitovälineiden luvatussa kaupungissa, ja minä päästin sisäisen järjestäjäni (ja luottokorttini) valloilleen. Hoitolaukussa tärkeää olivat toiminnot, kuten monet taskut, jolle jokaiselle oli oma käyttötarkoituksensa. Tutti löytyi yhdestä, unirätti toisesta, maitopulverit niille kuuluvasta purkista ja lokerosta, vaipat yhdestä kulmasta ja niin edelleen. Kun hoitolaukku oli vimpan päälle järjestyksessä, tuntui nuoren äidin uuteen ja jopa pelottavaan elämäntilanteeseen tulevan edes joku tolkku. Ja vauvan väsymyskiukku ei ollut haaste eikä mikään, löytyihän pienestä purkista, hoitolaukun tietystä lokerosta vauvoille tarkoitettuja napostelumuroja (olimmehan Losissa, hymyilevien vauvojen luvatussa kaupungissa).

Koin hiljattain orastavan, alkavan vauvakuumeen nousun, kun Zaran lastenosastolle oli saapunut pieniä kashmirneuleita. Olisi tehnyt mieli ostaa harmaa ja heleänsininen neule, ihan just in case. Kyllä, toisinaan vauvakuume voi olla niinkin pienestä kiinni. Sama tunne nosti päätään, kun suomalainen ASK lanseerasi hoitolaukkumallistonsa. Onneksi myös eräs lapseton ystäväni käyttää sujuvasti ASKin reppua (vaipanvaihtoalusta toimii vaikkapa puistopiknikin istuinalustana). Laukkujen simppeli ilme, harkitut kaksi sävyä ja hyvä muotoilu mielyttävät silmää, oli sitten vauvaa tahi ei.

ASK-hoitolaukut, 150 e, Askscandinavia.com ja Urban A

Kommentit (0)

Seuraa 

Heli Thorén on 37-vuotias kaupunkilaisdaami, joka kertoo blogissaan sisustavasta elämästä, onnellisista illoista ja kaikenkokoisista unelmista.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat