Tapetointi alkoi!

Kulmahuone on nyt kokonaan tapetoitu, keittiötä aloitettu ja olohuoneeseenkin vedetty kolmisen vuotaa. Homma alkoi sillä, että esiliisteröin kaikki huokolevyseinät.

Samalla kun levitin liisterin seinään, laputin ruuvinkohdat ja levyjen saumat sanomalehdistä revityillä paikkapaloilla. 

Pahimmat epätasaisuudet tasoittuivat yllätävän hyvin ja sanomalehtilappujen lätkiminen oli suht nopeaa hommaa.

Kun seinät olivat kuivuneet, aloitimme ystäväni Noran kanssa tapetoinnin keittiöstä. Olimme ostaneet Isman kanssa K-raudan poistomyynnistä puolitoista rullaa tapettia, jolle emme olleet miettineet vielä mitään paikkaa. Isma keksi, että kuosi voisi sopia hyvin keittiöön ja koska keittiössä ei ole montaa ehjää seinää, rullat saattaisivat jopa riittää. Noh, eivät ne riittäneet, joten täytyy metsästää pari rullaa lisää. Tapahtui klassinen tapetointimoka, koska rullien menekki pitäisi laskea oikein jotta kaikki rullat olisivat samaa erää. Me osasimme epäillä, että tapettirullat eivät tule riittämään, joten erän vaihto tulee nyt yhteen keittiön kulmaan jossa sitä tuskin tulee huomaamaan.

Naureskelimme, että emme valinneet kaikkein helpointa tapettia harjoituskappaleeksi. Kahdelle pikkutarkalle graafikollekin noiden ohuiden viivojen kohdistaminen oli välillä vaikeaa. 

Kun keittiön rullat olivat seinässä, siirryimme kulmahuoneeseen. Intensiivisen tapetoinnin takia kaikki vaihekuvat jäivät ottamatta, joten tässä alla valmis lopputulos.

Meidän kaikki tapetit (eteistä lukuunottamatta) ovat non-woven -tapettia, jonka voi nostaa kuivana liisteröityyn seinään. Tällöin tapetin asentaminen voi olla helpompaa ja siistimpää. Me tapetoimme kuitenkin perinteisellä tavalla, eli liisteröimme vuodan ensin ja nostimme seinälle. Tuntui, että tapettia oli vähän helpompi liikutella kun se oli kosteaksi liisteröity. 

Pieni kuvio antoi anteeksi kohdistusheitot, jotka kyllä pyrimme parhaamme mukaan minimoimaan. Kulmahuoneen tapetti oli vähän paksumman oloista kuin keittiössä, joten se oli aavistuksen helpompi levittää seinälle. Toisaalta tapetti tuntui keräävään helpommin ilmakuplia ja ryppyjä, jotka onneksi kuivana tasoittuivat.

Isman kanssa aloitimme eilen illalla olohuoneen tapetoinnin. Olosuhteet talolla eivät ole ihan optimit, sillä pölyä on imuroinnista huolimatta paljon ja lattialla on laudanpätkiä ja rojua siellä sun täällä. Mutta ihan siisti lopputulos tulee olosuhteista huolimatta. Jonkinlainen rutiini tapetointiin on jo syntynyt ja panikointi vähentynyt. Noran kanssa mietimme muutaman tapetointitärpin siirtyessämme keittiöstä kulmahuoneeseen. Ei näissä ole mitään järisyttävän uutta, mutta ainakin siisteyspuolella huomasimme itse kehittyneemme matkan varrella.

• Laske tapetin menekki oikein, mieluiten vähän yläkanttiin. 

• Ota huomioon kuviokohdistus tapetin leikkausvaiheessa. Joissan tapeteissa kuvion takia "hukkapaloja" voi tulla yllättävän paljon. 

• Huolehdi välineiden siisteydestä. Jos liisteröit vuodat tapettipöydällä, putsaa pöytä heti kun liisteröity vuota on seinällä. Tähän hommaan soveltuu hyvin joustava tapetointilasta, jolla pöytä on helppo skrabata ylimääräisestä liisteristä.

• Varaa riittävästi talouspaperia ja puhdasta vettä. Terävä mattoveitsi on ehdoton ja pitkä vatupassi helpottaa pystysuorien viivojen vetämistä seinään. 

• Ota tapetointikaveriksi tarkkasilmäinen apuri. Kaksin tapetointi on hauskaa, yksin käytännössä mahdotonta. Kun yksi kohdistaa tapetin yläreunan kohdalleen, toinen tarkkailee alareunan saumoja.

Ja totuus on, että kun huonekalut ovat paikallaan, ei kukaan huomaa pieniä kohdistusvirheitä tai ryppyjä seinässä. Kun vauhtiin pääsee, tapetointiin jää vähän koukkuun. Että ei kun tapetoimaan, mars!