Oltiin viikonloppu mökillä ja päästiin seuraamaan kattopaneeleiden höyläämistä. Höyläys tapahtui Aution tilalla, jossa laudat on sahattu ja jonne Jouko Rasila oli tuonut siirtohöyläautonsa. Meille tulee sisäkattoihin antiikkipaneelia, jota lauantain aikana höylättiin noin 1400 metriä. Oli hienoa päästä seuraamaan ammattilaisia työssään, joten tässä seuraakin hieman massiivinen kuvapläjäys lauantain tapahtumista. 

Rasilan siirtohöyläys on ollut toiminnassa 47 vuotta. Ensin Joukon isän toimesta ja nyt 27 vuotta Joukon pyörittämänä. Siirtohöylä ei tarvitse sähköä, sillä höylällä on oma moottori. Höyläyksen voi näin suorittaa kätevästi missä tahansa. 

Meidän paneelit höylättiin oksattomasta männystä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ja tasalaatuinen. Antiikkipaneelissa on useampi ura, joten oksakohdat saattaisivat helposti lohjeta höylätessä. 

Säkitimme höyläysjätteenä syntynyttä kutteripurua lattiaeristeeksi. Ehdimme juuri pussittaa kymmenen jätesäkillistä purua, kunnes sadekuuro iski.

Mittarista näki kuinka paljon puuta on höylätty.

Koska maalaamme paneelit valkoiseksi, Jouko sääti pontit hieman väljemmiksi, jotta maalauksen jälkeenkin paneelit on helppo asentaa paikalleen. Jos pontti on liian ahdas tai maalaus tehdään huolimattomasti, niin paneelien lyöminen paikalleen voi olla haastavaa.

Kasasimme suurimman osan valmiita paneeleita ja kutteripurusäkit peräkärryyn ja köröttelimme sunnuntai-iltana takaisin Helsinkiin. Toivottavasti alkuviikko olisi aurinkoinen, jotta pääsisimme maalaamaan pontit kertaalleen. Maalausurakka on lievän tilanpuutteen takia järkevintä tehdä ulkona, mutta ainakaan tänään sää ei vielä suosinut. Työmiehet tulevat todennäköisesti tällä viikolla vielä muutamaksi päiväksi töihin, joten kunhan kattorimat on laitettu paikalleen, paneeleitakin voi alkaa asentamaan. Kävimme tänään ostamassa kattomaalin ja seuraavaksi pitäisi valita maalattavien seinien ja lattian sävy. Siitä lisää myöhemmin!