Jos palataan kesäviikonlopusta hetki taaksepäin, niin asbestipoiston jälkeen seuraavana projektina oli seinien purku. Meillä on tarkoituksena ensin rempata keskikerros asuinkuntoon ja muuttaa siihen asumaan. Siitä sitten budjetin salliessa pikkuhiljaa remontoida yläkertaa ja kellaria. Seinien vanhat pahvit piti poistaa, jotta päästäisiin paremmin käsiksi hirsivaurioihin ja nähtäisiin muutenkin missä kunnossa hirret pahvien alla ovat. Katto- ja ovilistat purettiin ja aloimme repiä tapettikerroksia esiin.

Pääsääntöisesti pahvit lähtivät tapetteineen seinästä isoina levyinä irti, mutta oli hauska tutkia mitä kaikkea seiniin on vuosien varrella kätketty. Tapettikerroksia oli vähän huoneesta riippuen neljä tai viisi. Hienoimpia olivat kaikista vanhimmat, peräisin todennäköisesti sieltä 20-luvulta. Tummia kukkakuoseja ja mahtavia sävyjä. Täytyy tehdä niistä esiin kaivetuista tapeteista ihan oma postaus ja kertoa samalla millaisiin tapettivalintoihin olemme tähän mennessä päätyneet.

Ylivoimaisesti hauskin löytö oli Uusi Suomi-lehti, joka löytyi pahvien alta seinään kiinnitettynä. Lehden reunoihin ja tuon hirsiseinän toiselle puolelle hirsiin on lyijykynällä kirjoitettu, ketkä ovat olleet taloa rakentamassa. Onneksi huomattiin lehti ajoissa ja saatiin se ehjänä talteen. Hirsikehikko on aikanaan ilmeisesti kuljetettu paikalle Itä-Suomesta, siksi hirsissä näkyy tuo numerointi.

Oikeastaan ainoa yllätys löytyi, kun äitini kanssa revimme ruokahuoneen nurkkaa auki. Ummehtuneesta hajusta jo tiesi, että hirsiseinä on joskus aikanaan kastunut. Vielä on vähän epäselvää, että mistä vesi on tuohon nurkkaan päässyt mutta eiköhän se selviä kun yläkertaa alkaa kunnolla purkamaan. Tuokin hirsiseinä on ilmeisesti paikkailtavissa, joten onneksi suuremmilta yllätyksiltä toistaiseksi vältyttiin.

Mahtavia nämä vanhat ilmoitukset! Säästimme seinien sisältä löytyneet parhaat palat ja ne on hauska tulevaisuudessa vaikka kehystää ja laittaa seinälle. Täytyy itsekin jättää seinien sisään joku viesti tulevaisuuden remontoijia varten.