Piti tehdä kirjoitus lattioiden purkamisesta mutta käytiin tänään nopsasti talolla mittaamassa tulevien pattereiden paikkoja ja päätinkin vaihtaa aihetta. Parin kuukauden hiljaiselon jälkeen työmaalla on nimittäin alkanut tapahtua! Anoimme Museovirastolta avustusta talon hirsikorjaukseen ja avustuspäätöstä on odoteltu kuin kuuta nousevaa. Talon kaksi alinta hirsiriviä vaativat kunnostusta, alin lähes koko matkalta. Hirsikorjaus täytyy tehdä ennen kuin vetää putkia tai sähköjä, joten tuntuu että talolla ei oikein mikään ole edennyt viikkoihin. 

Museovirastolta voi anoa entistämisavustusta kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden restaurointiin. Avustusta ei myönnetä takautuvasti tai jo alotettuihin projekteihin, sillä ymmärrettävästi Museovirasto haluaa valvoa töitä ja tarkstaa korjaussuunnitelmat ja käytettävät materiaalit. Onneksemme saimme myönteisen avustuspäätöksen, joten korjaustyön voi aloittaa kunhan työtä valvova taho ensin antaa projektille hyväksynnän. Valmistelevia töitä on jo voinut kuitenkin tehdä, ja parin päivän ajan työmieskaksikkomme on ollut tehokkaana.

Alimman hirsikerroksen huonot osat on yhdeltä seinältä kaavittu pois ja taidolla veistettyjä hirsiä mallailtu paikalleen. Museoviraston suosittelemalla tavalla hirsien jatkokohdat tehdään lukkosaumoina ja salvokset, eli kulmaliitokset, lohenpyrstötyyliin. 

Talo on ollu jo tovin tuettuna pitkillä parruilla, eli följareilla. Varsinkin yksi nurkka oli sen verran huonossa kunnossa, että tukiparrut oli syytä asentaa, jotta talo ei yhtäkkiä notkahda. Mutta aika villin näköinen tuo runko on! Ainakin tuuletus pelaa jos ei muuta.