
R/H-merkin syksyssä nähdään värikästä silkkiä.
Helsingissä on eletty viikko muodin merkeissä. Oli Finnairin näytös kiitoradalla, Aalto-yliopiston opiskelijoiden muotinäytös sekä Pre Helsinki –muotiviikko, joka esitteli suomalaista muotia ja erityisesti nuoria kykyjä. Katukuvassa tapahtuman ehkä huomasi parhaiten siitä, että liikkeellä oli poikkeuksellisen muodikkaita aasialaisryhmiä, sillä tapahtumaan oli kutsuttu paljon toimittajia ja bloggareita Kiinasta ja Japanista.
Pre Helsinki jäi minulle hieman hämäräksi, sillä yhtenäistä tiedotusta ei ollut tai se ei ainakaan tavoittanut minua. Mutta hienoa, että suomalaisia tekijöitä tehtiin tutuiksi ulkomaalaisille toimittajille.
Aasialaisia oli sankoin joukoin myös seuraamassa R/H-merkin syysmalliston esittelyä. Imaginary Friends –nimisen malliston herkkuja olivat liehuvat silkkiprintistä valmistetut vaatteet ja ryhdikkäät neuleet. Lisäksi oli useita toimivia ”perusvaatteita”: housuja, hameita ja klassisia takkeja.
Finnair ansaitsee kehut ennakkoluulottomasta markkinoinnista. Muotinäytös kiitoradalla on tiettävästi lajissaan maailman ensimmäinen, ja tapahtuma VIP-etkoineen ja –jatkoineen oli erinomaisesti järjestetty.
Kentällä nähtiin seitsemän suunnittelijan asuja. Koska markkinoinnin kärki oli tähdätty Aasiasta Suomeen tai Suomen kautta matkustaville nuorehkoille naisille, mukana oli kolme sikäläistä nimeä: Bora Aksu, Sankuanz ja Hyein Seo. Lisäksi nähtiin Haalin, Henrik Vibskovin, John Lawrence Sullivanin ja Heikki Salosen mallistot.
Aalto-yliopiston opiskelijoiden näytös järjestettiin Kaapelitehtaalla. Catwalk oli todella pitkä, mikä venytti näytöksen kestoa. Aikaero alkoi tässä vaiheessa jo ottaa selkävoiton aasialaisista, osalle oli tulla uni kesken kaiken.
Näytös sinänsä ei olut mitenkään ikävystyttävä, päinvastoin. Luovuutta ja mielikuvitusta opiskelijoilla riittää, samoin taitoa toteuttaa monimutkaisia materiaalikokeiluja. Suunnittelijat suosivat tänä vuonna miehiä, tai ainakin miesten päällä esiteltyjä vaatteita. Monet asuista ovat kyllä niin androgyynejä, että olisin mielelläni napannut kaappiini joitain vaatekappaleita miesten yltä.
Asut ovat erikoisia, mutta niinhän niiden pitääkin olla. Oppilaat esittelevät näytöksessä luomisvoimaansa ja ideointikykyään uniikeilla asuilla. Tarkoitus on herättää myös mahdollisten työnantajien huomio. Ikävä vain, että tulevat työpaikat ovat ulkomailla, niin pieneksi on suomalainen muotiteollisuus kutistunut. Me koulutamme, mutta joku muu korjaa sadon.
Hohhoijjaa, mitä ajattelua! Tuollaisella sanoihintakertujalla voi kutistua myymälätarjonta ajan kanssa tosi pieneen. Huvittuneena menisit kyllä uudelleen, aikuinen jos kerran olet.
Huoh, asiakaspalvelu on jo muutenkin hankalaa, kun et uskalla kohta mitään sanoa, ettei joku vedä hernettä nenään...
No, mutta. Nyt taitaa olla jutut vähissä tai sit pilkunviilaaja/ kärttyinen aikuinen nainen
Heh, kaikesta sitä saakin mielensä pahoitettua.
Kristiina on Glorian tuottaja, joka kirjoittaa kauneudesta, muodista, hyvinvoinnista ja aikuisen naisen elämän hyvistä ja hurjista puolista.
Eikä kestä kuulla "aikuisten naisten farkku" sanaa...Voi kääk!
Kristiina, sinun varmasti kannattaa jatkossa asioida vain nettikaupassa, siellä ei kukaan sano sanaakaan.
Get over it woman ja kurkkaapa vähän peiliin pukeutumustyyliäsikin syvemmälle!
Aivan mahtava korkeavyötäröinen pillifarkkumalli löytyy Gina Tricotista, Molly-niminen malli. Istuu täydellisesti, ostin samantien useammat ✌️.
Miten tämäkin kirjoitus nähdään näin negatiivisena? Kristiina kertoi olevansa huvittunut myyjän puheista. Tuleehan sitä käytyä monissakin kaupoissa mihin ei huvita mennä enää toista kertaan, eikä sen pitäisi muita asiakkaita kaihertaa. Miksi farkkukaupassa yleensäkään pitäisi kertoa, että joku malli on suunnattu aikuiselle naiselle? Jokainen meistä tietää oman tyylinsä ja mitä on hakemassa. Eikun lentolippua ostamaan vaikka Zürichiin. Globuksen yläkerrasta löytyy farkkukauppa jossa varmasti löytyy jokaiselle jotain, eikä ostoskeskus ole edes kaukana lentokentältä. Peek&Cloppenburgia unohtamatta.. Löysin sieltä tosi makeet merkkifarkut alesta parillakympillä eikä kassaneiti meinanut ensin uskoa, että hinta oli se mikä lapussa luki.. Joskus näinkin.
Kyllä jäin miettimään AIKUISUUTTASI!
Ei kai sillä koolla ole mitään tekemistä sen kanssa onko aikuinen nainen vai ei.
Olihan tuo myyjän sanonta sen verran hassu ja erikoinen tokaisu, että varmaan olisin purskahtanut nauruun. Ja tuskin olisin voinut jättää kysymättä; täytänkö ne aikuisen naisen kriteerit? ;) Myyjä olisi viimeistään tässä kohtaa huomannut oman kämminsä.
Huom, myyjä on puhunut tuotteesta, ei asiakkaasta. Asiakas on vaan ottanut itseensä ja paljastanut "heikon kohtansa". Ikäkriisinen nainen, jolle kokolapun numero on korostamisen arvoinen asia. Häntä ahdistaa myös hallitsematon ikänumero. Tässä varmasti yksi syy, miksei hän voi enää ikinä asioida farkkukaupassa, jossa myydään aikuisten naisten malleja -ääneenlausuttuna.
Itse ihmettelen että miksi myyjän pitäisi arvostella myymiänsä vaatteita iän mukaan, hänenhän pitäisi myydä tuotetta eikä olla kriitikko - jos joku pitää vaikka minirajamekosta ja on 60 v, niin sen kun ostaa (ja käyttää jos kokee saavansa siitä iloa), ilman että vaatetta myydään hänelle nuorisomekkona.
Voisiko Gloria käydä haastattelemassa ja kirjoittaa kaikille, mitä myyjä oli tarkoittanut. Olen aivan varma, ettei hän pyrkinyt "kritisoimaan" millään tavalla tuotetta kuin asiakastaan.
Olisi ihan reilua, kun Kristiina kuitenkin halunnut mainita ko farkkukaupan sijainninkin. Aivan kuin sijainnin kertomisella olisi jokin merkitys tarinassa - muu kuin mustamaalaus.
Samaisessa kaupassa myydään kaiketi myös keski-iässä oleville miehille "aikuisten miesten" farkkuja? Mutta sitä tuskin sanotaan edes ääneen. Ja sorry, mutta monet kommentit eivät nekään olleet kovin aikuismaisia.
Jos aikuinen nainen vetää herneet nenään, kun hänet yhdistetään käsitteeseen aikuinen nainen, lienee kysymyksessä ikäkriisi. Todella lapsellinen kirjoitus, aikuiselta naiselta.
Tällaistako tämä "olen sen arvoinen" -touhu on?
Tunnen henkilökohtaisesti onneksi vain yhden tällaisen ressukan. Kristiina, kannattaa hakea apua. Tälle ei ehkä ole vielä kaupallista nimeä, mutta tuo mielesipahoittaminen syö sun elämäsi kurjaksi.