Suomessa viikko on ollut ankea. Pääsin päiväksi livahtamaan Tukholmaan, jossa pulla tuoksui jo lentokentällä. Tapasin Make Up Storen perustajan ja omistajan Mika Liiaksen, joka esitteli näytöksessä talven meikkilookejaan.

Mika on suomalaisten vanhempien Ruotsissa syntynyt poika, joten pyysin häntä vertaamaan Suomen ja Ruotsin välistä ilmapiiriä. Mika avaa lokakuun alussa uuden myymälän Helsingin Keskuskadulle. Hän oli hyvin hämmästynyt siitä, kun kerroin, että meillä eletään aika synkissä tunnelmissa. Ruotsissa ihmiset ovat hänen mielestään paljon optimistisempia, eikä yleinen tunnelma ole mitenkään pessimistinen.

No se kyllä aistii kaupungilla kulkiessakin.

Mikan bisnes on pitkään kuulunut Ruotsin nopeimmin kasvaviin yrityksiin. Uusia myymälöitä avataan kuukausittain pari, kolme eri puolille maailmaa, vastikään Dubaihin ja Pietariin. Toimintaa on yli 20 maassa, suurin osa liikkeistä toimii franchising-periaatteella.

Mika pyrkii käymään kaikissa myyntipisteissä ja matkustaa muutenkin paljon. Käynnissä on ollut pakkausuudistus, minkä vuoksi hän on viettänyt aikaa Kiinassa, jossa meikkirasiat valmistetaan. Siellä ollaan kuulemma hyvin hämmästyneitä siitä, että omistaja itse tulee tehtaalle ja tapaa työntekijöitä.

Ennen näytöstä tutustuin Make Up Storen meikkaajien pääopettajaan Olle Johanssoniin. Puhuimme kasvojen varjostamisesta ja korostamisesta, josta on tullut jälleen todella suosittua Kim Kardashianin ansiosta. Edellinen nousukausi varjostuksissa taisi olla 1980-luvulla, muistan omistaneeni hyvin tummanruskean voidepaletin, jolla tein lommot poskiin ja nenänvarteen.

Meikkifirmat tekevät jälleen varjostus-korostus-paletteja, niin myös Make Up Store. Huomautin Ollelle, että kasvot harvoin ovat symmetriset; omani ainakaan eivät ole. Olle sanoi, että yleensä toinen puoli kasvoista on ihmisillä suurempi ja että hän näkee sen heti. Siitä se sitten lähti.

Olle piirsi kasvoihini valkoisia ja sitten mustia pilkkuja näyttääkseen korkeimmat kohdat ja poskipunan paikat. Sitten hän veteli roimia ruskeita viiruja sinne, mistä pitäisi varjostaa. Tosin hän huomautti, ettei minun kannattaisi paljon varjostaa, jotta kasvot eivät katoaisi olemattomiin. Sitten valkoista korostukseen, näytin sotamaalatulta heimolaiselta. Mutta siveltimellä häivyttämällä valot ja varjot asettuivat kohdalleen. Lopuksi laitettiin paljon poskipunaa keskelle kasvoja, koska se lyhentää pitkää naamaani.

Opetus oli, että jokaisen meikkaavan kannattaa tunnistaa kasvojensa korkeimmat kohdat ja puoliskojen erot. Pienempää on hankala suurentaa, mutta leveämpää puolta voi häivyttää tummalla.

Eikä kannata surra, jos kulmakarvat eivät ole ihan samanlaiset.

”Niiden kuuluu olla siskokset, ei kaksoset”, sanoi Olle.