Valtakunnansovittelija Minna Helle on aina uskaltanut olla eri mieltä. Se on vienyt häntä myös uralla eteenpäin. Jo nuorena hän oppi, että asioihin voi vaikuttaa sanomalla mielipiteensä ja neuvottelemalla.

Rohkea, määrätietoinen ja päättäväinen — ja mahdottoman innostunut uuden oppimisesta. Näin kuvailee itseään tammikuun alussa valtakunnansovittelijana aloittava Minna Helle, 42.

Ei siis ihme, että Helle suorastaan puhkuu innosta tuoreen nimityksensä johdosta. Hän on pukeutunut energisen pinkkiin jakkuun, hymyilee rennosti ja vapautuneesti ja vaikuttaa ihmiseltä, joka tietää, mitä haluaa — ja on juuri saanut haluamansa.

Vielä hetken Helle työskentelee STTK:n edunvalvontajohtajana, kunnes siirtyy Bulevardilla sijaitsevaan valtakunnansovittelijan toimistoon.

Nuori ja nainen

Tavalliselle kansalaiselle valtakunnansovittelija näkyy mediassa pääasiassa silloin, kun työehtosopimus on katkolla ja lakonuhka venyttää työntekijä- ja työnantajapuolen neuvotteluja yön tunneille. Muutoin sovittelija on toimistossaan Bulevardilla sihteerinsä kanssa.
”On se aika iso muutos. Ei ole johtoryhmää, jonka kanssa voi neuvotella asioista vaan on tehtävä päätökset itse”, Helle miettii.
Kun Helle aloittaa valtakunnansovittelijana, hän on virassa ensimmäinen nainen koskaan. Vielä vuonna 2014 valtakunnassa riittää johtopestejä, joita nainen ei ole koskaan aiemmin hoitanut.

Helle on paitsi ensimmäinen nainen viranhaltijana, myös melko nuori. Valtakunnansovittelijat, ainakin ne tunnetuimmat, kuten vaikkapa Jorma Reini ja Juhani Salonius ovat olleet niitä ”tietynikäisiä miehiä”.
”Ikäni ei tässä asiassa ole juurikaan ollut esillä, lähinnä sukupuoli. Tarkistin, että virkaa on kyllä hoitanut kaksi minuakin nuorempaa miestä, mikä oli pieni yllätys.”

Haasteita, kyllä kiitos

Helteen valinta ei ollut suuri yllätys, ainakaan työmarkkina-asioita seuraaville. Hän on kulkenut ammattiliittouraa pitkin siitä asti, kun valmistui oikeustieteen kandidaatiksi. Entisiä työpaikkoja ovat muun muassa Journalistiliitto, Tehy, Akava ja Tela.

Minna Helle on tyyppi, joka on aina käynyt päin suuria haasteita. Jos töissä on ollut haastavia projekteja tarjolla, hän on ollut ensimmäisenä jonossa käsi pystyssä.
”Olen aina ollut valmis tarttumaan uuteen — vaikken edes tietäisi, miten tehtävä hoidetaan.”

Tätä menettelytapaa Helle tarjoaa vinkiksi myös muille urastaan kiinnostuneille naisille. Pitää uskaltaa mennä epämukavuusalueelleen.
”Olen sanonut ystävilleni, että jos alkaa näyttää siltä, että jämähdän paikoilleni, minua saa potkaista persuksille tosi kovaa. Niin ei ole vielä käynyt.”

Rohkeutta on Helteen mukaan se, että uskaltaa olla eri mieltä sekä etenkin se, että on oma itsensä. Hän ei ole koskaan miettinyt, että hänen pitäisi naisena käyttäytyä työelämässä jotenkin eri tavalla saadakseen saman arvostuksen kuin mies.

Vaikuttaja jo teininä

Kunnianhimo on taas ajanut tekemään paljon töitä. Hän ei ole kovin hyvä siinä, että antaisi asioiden vain olla.
”Minulle ei ole koskaan tultu sanomaan, että tee enemmän töitä, päinvastoin.”
Helle kieltää kuitenkin olevansa ”niehraaja”. Hän vie asioita eteenpäin eikä jumiudu pikkujuttuihin.

Helle huomasi jo nuorena, että epäkohtiin ja omiin asioihinsa voi vaikuttaa itse. Vahva vaikuttamisen halu tuli esiin jo yläasteella.
”Soitin pianoa konservatoriossa, ja yhtenä lukukautena meillä oli koulussa musiikissa niin sanotusti epäpätevä sijainen, jolla ei ollut alan koulutusta. Sain todistukseen musiikkinumeroksi yhdeksän. Minä, joka sentään harrastin pianonsoittoa! Lähdin haastamaan asiaa opettajalle, ja hän muutti musiikin numeroni kympiksi”, Helle muistelee huvittuneena.

Neuvottelutaitojaan hän käytti myös myöhemmin lukiossa Jyväskylän Lyseossa, jossa englannin opettaja aikoi palauttaa oppikirjaksi vanhan, tylsän opuksen, vaikka uuteen, moderniin kirjasarjaan oli jo ehditty siirtyä.
”Pidin palopuheen luokassa, eikä kirjaa vaihdettu.”

Helteen jo nuorena ilmenneestä määrätietoisuudesta on muitakin todisteita kuin oma sana. Lyseon entiset opettajat nimittäin muistivat vanhaa oppilastaan tuoreen nimityksen yhteydessä. He lähettivät onnitteluadressin, johon oli kopioitu teksti vuoden 1991 abikronikasta: Kauppisella (Helle on omaa sukua Kauppinen) on mielipiteitä ja terävä kieli, jonka luokan pojat ovat saaneet selkänahassaan kokea.

Tärkeät juuret

Kotona Kivijärvellä maalaistalossa Helle oppi keskustelemaan. Maanviljelijäperheessä puhuttiin laajasti kaikenlaisesta yhteiskunnallisesta, niin uskonnosta kuin politiikastakin.
”Aina väiteltiin ihan joka asiasta. Minua myös kannustettiin tosi paljon, etenkin tekemään töitä päämäärien eteen. Opin, ettei elämän suhteen ole mitään rajoituksia.”

Helteellä on edelleen käsitys, että ihmiset ovat maaseudulla valveutuneempia kuin kaupungissa.
”Kyllä, maalla seurataan paljon enemmän yhteiskunnallisia asioita ja ollaan niistä kiinnostuneita.”

Ehkä mielikuvaan vaikuttaa vähän myös kotiseuturomantiikka, jota Helle avoimesti myöntää tuntevansa. Hän kokee juurensa olevan vahvasti Keski-Suomessa.
”Aina kun kuulen Keski-Suomen kotiseutulaulun, tunne on pakahduttava. Olen suorastaan kateellinen niille ystävilleni, joiden lapset oppivat sen koulussa”, hän nauraa.

15-vuotiaana Helle muutti Kivijärveltä Jyväskylään reilun sadan kilometrin päähän. Lukioita olisi toki ollut lähempänäkin, vaan ei yhtä hyvämaineisia. Nuori innokas opiskelija halusi nimenomaan Lyseoon, maineikkaaseen vanhaan opinahjoon. Kodiksi valikoitui pieni yksiö, jossa ei siihen aikaan ollut edes puhelinta.
Omillaan oleminen opetti pärjäämistä. Sen verran itsenäinen ja vastuuntuntoinen nuori Helle tosin oli, ettei yksinmuuttaminen kaupunkiin tuntunut niin erikoiselta elämänmuutokselta kuin olisi luullut.
”Pitää kyllä myöntää, että tuntuisi oudolta päästä oma tytär muutaman vuoden päästä yksin toiseen kaupunkiin.”

Työoikeuden viemää

Kun Helle myöhemmin haki ja pääsi Helsinkiin opiskelemaan, se ei tuntunut enää missään. Ajan trendit vaikuttivat siihen, että aikeena olleet sähköalan diplomi-insinööriopinnot vaihtuivat juristikoulutukseen. Laki oli silloin muodikas ala, tulihan tv:stä suosittuja lakisarjoja kuten L.A. Law ja Ally McBeal.
”Ally McBeal oli ihan uudentyyppinen sarja, vaikken päähenkilöön mitenkään samaistunutkaan.”

Ehkä ihan niin muodikasta ei kuitenkaan ollut työmarkkinalainsäädäntö, johon Helle sanoo hullaantuneensa. Se on kuitenkin ollut hänen ammatillinen ihastuksensa käytännössä koko uran ajan.
”Työoikeus kolahti opintojen puolivälissä ja vei täysillä mukanaan. Se on ihan omanlaisensa juridinen alue.”
Jos ihastuminen työsopimusjuridiikkaan kuulostaa erikoiselta, niin harvemmin myöskään näkee ihmistä, jonka kasvot alkavat loistaa, kun hän alkaa puhua hiljattain sovitusta uudesta työeläkeratkaisusta, jota oli koko syksyn neuvottelemassa.
”Se on hyvä ratkaisu, etenkin nuorten kannalta”, hän sanoo työeläkepaketista.

Helle sanoo edelleen nauttivansa keskusteluista, etenkin sellaisista, joissa tulee esille hänelle uusia näkökulmia.
Mutta kiihkeisiin väittelyihin hän ei ystäviään aja.
”Matkan varrella luonteenpiirteeni ovat hioutuneet ja tasoittuneet. Puhun mielelläni yhteiskunnasta ja politiikasta, mutta en lähde mihinkään inttämiseen.”

Neuvottelu jatkuu kotona

Sen verran lähelle puuta on omena pudonnut, että äidin neuvottelutaidot ovat tainneet periytyä 11-vuotiaalle tyttärelle. Kotona neuvotellaan ja paljon.
”Minulta on turha tulla vaatimaan asioita ilman kunnollisia perusteluita. Tyttäreni on erittäin hyvä argumentoimaan silloin, kun haluaa jotakin, vaikkapa uuden vaatteen.”

Valtakunnansovittelijalle ominaista kasvatustapaa edustanee sekin, että Helle keskustelee lapsensa kanssa aina siitä, miksi jokin asia tehdään niin kuin tehdään.
”En toimi niin, että vain teen jonkin päätöksen ja sillä hyvä. Se pitää aina perustella ja selittää.”

Helle asuu tyttärensä kanssa kahden. Kun tytär oli päiväkodissa, äidin pitkät työpäivät olivat haaste. Apuna olivat usein niin sukulaiset kuin ystävätkin.
”Pitää myöntää, että työpäiväni aiheuttavat ongelmia yhä edelleen”, Helle sanoo.Nyt päiväkotireissut ovat vaihtuneet kuskaukseen voimistelutunneille. Jos jostain tingitään, se on huushollaus.
”En ole koskaan ollut mikään puunaava kodinhengetär enkä ole ottanut siitä stressiä.”

Töitä on usein vaikea lopettaa kotona illansuussa. Kun tytär on mennyt nukkumaan, työasiat vievät usein vielä parikin tuntia. Helle saattaa kaivaa esiin iPhonensa, josta hän klikkaa Twitterin auki. Sinne voi kirjoittaa itselle tärkeistä asioista kuten tasa-arvosta: ”Suomalaisista 38 % kannattaa lainsäädäntötoimia isien perhevapaiden lisäämiseksi. @STTKMikonkatu ajaa 6+6+6-mallia”, Helle twiittaa.

Niin, tämä on asia, josta Helle puhuu mielellään. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen vanhempien välillä on vielä puheiden asteella. Miksi?
”Tässä on kaksi asiaa”, Helle aloittaa sen verran kokeneesti, että on puhunut asiasta useasti aiemminkin.
”Meillä on vahva perinne, että äidit hoitavat lapset, se on syvällä asenteissa. Vaikka isätkin hoitavat lapsia nykyään aivan yhtä lailla, se ei näy perhevapaissa. Naiset haluavat itsekin pitää kiinni vapaistaan.”

Asenteiden muuttumista ei voi jäädä odottelemaan, koska ”siinähän sitten odotellaan”. Yhteiskunnan on ohjattava kehitystä näin tärkeissä kysymyksissä.
Toinen asia ovat tietysti kustannukset. Lisääntyneet perhevapaat tarkoittavat lisääntyneitä menoja niin valtiolle kuin työnantajillekin, eikä sellaisiin ole varsinkaan näinä talousaikoina kenellekään kiinnostusta. Helle pitää silti erittäin tärkeänä, että perhevapaita ryhdyttäisiin jakamaan tasaisemmin.
”Ei naisten palkkatasa-arvo, eivätkä muutkaan työelämän tasa-arvoasiat, etene isoin harppauksin ennen kuin perhevapaat jakautuvat tasaisemmin.”

Tekemällä oppii

Omat perhevapaansa Helle jakoi aikoinaan niin, että tyttären isä piti vanhempainrahakaudesta osan, kun Helle palasi töihin. Siihen aikaan isä sai bonusvapaata, kun käytti osan vanhempainvapaasta. Naiset voisivat itsekin tehdä asialle jotain, vaikka Helle korostaakin, ettei hän halua syyllistää naisia eikä olla osallisena kuorossa, jossa kailotetaan työelämän tasa-arvo-ongelmien olevan naisten oma syy.
”Kun perheeseen syntyy lapsi, kannattaa oikeasti miettiä, miten perhevapaat jaetaan. Sillä on vaikutus naisen omaan uraan ja myös tasa-arvoon perheen sisällä — sekä isän ja lapsen että puolisoiden välisiin suhteisiin.”

Helle on sanonut monissa haastatteluissa, että hän toivoisi, ettei sukupuoli olisi enää valtakunnansovittelijanimityksissä mikään uutinen. Mutta niin se vain vielä on, ja kyllä Helle sen itsekin tietää.
”Esimerkiksi termissä uranainen on tietynlainen negatiivinen klangi, jota ei liitetä työorientoituneisiin miehiin.”

Helteen mielestä nämä ovat Suomelle myös brändikysymyksiä maailmalla.
”Tietyssä mielessä olemme tasa-arvon mallimaa, mutta kehitys ei ole ollut enää viime vuosina kovin voimakasta.”
Johtuisiko se siitä, että vaikeina taloudellisina aikoina tasa-arvoasiat eivät ole muodissa?
”Eivät tasa-arvoasiat ole koskaan muodissa!” Helle puuskahtaa.
Helle myös peräänkuuluttaa naisilta rohkeutta.
”Ei kukaan osaa valmiiksi niitä tehtäviä, joita uusi työhaaste tuo tullessaan. Ne opitaan matkan varrella.”

Juttu on julkaistu alun perin tammikuun 2015 Gloriassa.

 

24-vuotias muusikko Ellinoora laulaa karaokea salanimellä ja haaveilee muutosta Lontooseen.

A Arctic Monkeys. Nuoruuteni soundtrack, joka on säilynyt luureissani pitkään. Kappaleet, kuten Cornerstone ja Dancing shoes, tuovat mieleen kipeitä ja ihania hetkiä teiniajoilta. En ole koskaan nähnyt bändiä livenä, ja nyt kun he vihdoin tulevat Flow-festareille elokuussa, minulla on oma keikka samaan aikaan. Punnitsin päätöstä ja totesin, että olen kuitenkin mieluummin omalla keikalla.

B B12-vitamiinisuihke. Käytän sitä joka aamu. En tiedä, toimiiko se, mutta olen ehdollistanut itseni ajattelemaan, että se piristää ja herättää.

C Chanel. Olin lapsena tosi kiinnostunut muodista ja isoista merkeistä. Haaveilin, että sitten kun olen aikuinen nainen, minulla on Chanelin korvakorut. Viime talvena ostin sellaiset Lontoosta. Välillä pitää tuhlata asioihin, joita haluaa, vaikka ei välttämättä tarvitse. Siitä tulee itsenäinen olo.

D Duetto. Biisissäni Bäng bäng typerä sydän on fiittaamassa uusi artisti Eetu. Oli ihanaa kääntää roolit toisin päin ja pystyä itse nostamaan esiin uusi, lahjakas tyyppi. Jo kappaleen ensimmäisestä demosta kuuli, että nyt ollaan jonkin hienon äärellä.

E Elle X, karaokenimeni. Käyn nykyään aika harvoin ulkona, mutta silloin kun käyn, tykkään laulaa karaokea. Pääsen harvoin laulamaan muiden artistien biisejä, joten karaokessa vedän kaikkea Amy Winehousesta Eppu Normaaliin.

F Fazer. Versioin uudelleen Fazerin tunnuskappaleen Sininen hetki, johon kuvasimme musiikkivideon Kapkaupungissa. Se oli upea reissu. Syön harvoin sokeria, mutta rakastan merkin mustikkasuklaata.

G Girls -tv-sarja. Kun näin ensimmäisen jakson, olin ihastuksissani. Sarjassa on kaikennäköisiä ihmisiä, mikä on televisiossa yhä aika vallankumouksellista. Kaikkien ei tarvitse sopia samaan muottiin.

H Helsinki. Muutin kaupunkiin kuusi vuotta sitten musiikin perässä, koska halusin päästä pelipaikoille. Pidän siitä, että pääsen biisisessioihin pyörällä tai raitiovaunulla. Sieluni juuret ovat Oulussa, mutta Helsinkiä kutsun nykyään kodikseni. Täältä löytää aina uusia asioita.

I Iines. Bändini basistin ihana lapsi, jonka näkemisestä tulee aina hyvä mieli. Basistini Anton ja hänen puolisonsa Tanja olivat lähiystäväpiirini ensimmäisiä, jotka saivat lapsen.

J Joensuu. Puhun välillä vahingossa mie-muodossa ja perustelen sitä sillä, että minulla on sukujuuria Joensuussa. Puhetyylini on sekoitus yleiskieltä sekä Oulun ja Joensuun murteita. Joensuun keikoilla on aina ihan järjetön meininki ja lämmin vastaanotto.

K Keane. Bändi, jonka musiikki tuntuu parantavalta. Somewhere only we know -kappaleen kuuntelu auttaa uskomaan, etteivät synkät kaudet kestä ikuisesti ja kaikki järjestyy. Itse musiikintekijänä on ilahduttavaa huomata, miten musiikki voi vaikuttaa ihmismieleen niin voimakkaasti.

L Lontoo. Haaveilen siitä, että pääsisin joskus Lontooseen tekemään musiikkia. Unelmia täytyy olla, ne pitävät hengissä ja virkeänä. Aina kun juon aamukahvini Abbey Road -mukista, tuntuu siltä, että edessä on hyvä päivä.

M Mokkapalat, lapsuuteni ehdoton lempiherkku. Etsin yhä täydellistä reseptiä, joka sopisi omiin ruokarajoitteisiini.

N Nauru. Viime keväänä elämässäni oli hankala jakso, jolloin nauru oli vähän hukassa. En usko, että kenelläkään voi olla koko ajan kivaa. Nyt nauru on löytynyt uudelleen. Se on puhdas tunne, jota ei voi teeskennellä. Vain elämää -leirillä opin, että itku- ja naurusensorit ovat päässä lähekkäin, ja ne voivat myös sekoittua toisiinsa.

”Viime keväänä elämässäni oli hankala jakso, jolloin nauru oli vähän hukassa.”

O Oulu, synnyinkaupunkini. Pyrin kantamaan ikuisesti mukanani sieltä saatua nöyryyttä ja suorapuheisuutta. Oulussa kaikkeen liittyy itse tekemisen asenne. Ei odoteta, että joku tekee asiat puolestasi.

P Pop. Olen pop-kirjoittaja enkä pelkää isoja kertosäkeitä ja melodioita. Ihmiset haluavat aina lokeroida, mutta pop-genre on onneksi aika iso leikkikenttä, jossa on vapaus tehdä monenlaista. Viime vuonna minut valittiin vuoden kevyen musiikin tekijäksi, ja tuntui tosi hyvältä saada työstään arvostusta.

Q Queen. Bohemian Rhapsody on hieno kappale, koska se on klassikko, vaikkei mene ollenkaan perinteisen hittibiisin muottiin. Pyrin itsekin aina tekemään ensisijaisesti merkittäviä teoksia, enkä halua mennä sieltä mistä aita on matalin.

R Rakas. Sanana hyvällä tavalla suomalainen ja aivan erilainen kuin missään muussa kielessä. Kun rakas-sanan sanoo ääneen, sitä oikeasti tarkoittaa. Siksi myös sen kuulemisesta tulee ihana olo.

S Samuli Sirviö. Tuottajani, jonka kanssa olen tehnyt kaikki biisini. Hän on ensimmäinen ihminen, jolle vien kappaleeni kuunneltavaksi. Samulin kanssa ei tarvitse suodattaa mitään tai pelätä, mitä toinen sanoo.

T Tee, erityisesti matcha-tee. Olen vähentänyt kahvin juomista, ja vaikka matchassakin on kofeiinia, siitä tulee kehoon parempi olo. Yritän opetella valmistamaan sitä oikeaoppisesti bambuvispilällä sekoittaen. Useimmiten minulta menee hommassa hermot, ja koko keittiö on täynnä vihreää jauhetta.

U Urhea. Disney-elokuva, jonka oranssitukkaiseen soturiprinsessaan samastuin vahvasti. Kotonani on kyltti, jossa lukee ”ole urhea”. Se on oikeasti tärkeä muistutus, ei pelkkä turha aforismi. Urheus on kaunis sana, uhmakkuuden ja rohkeuden symbioosi.

V Veikeä. Kerran joku sanoi minulle baarissa, että olen veikeä. Varmaan se on totta. Siinä on sellainen klangi, ettei ota itseään liian vakavasti.

W Wake me up. Kappale laulaja Ed Sheeranin ensimmäiseltä levyltä. Vaikka biisi ei ole maailman isoin, siinä on ihanasti kuvattu ujo, syntyvä rakkaus. Näin Ed Sheeranin livenä Tukholmassa ja rakastuin häneen sen jälkeen vielä enemmän.

”Kun nyt katson peiliin, sieltä näkyy juuri se Ellinoora, joka tunnen olevani.”

X Jokin tuntematon tekijä. Olen luonteeltani utelias ja avoin, mutta olen oppinut, että joitain asioita voi ja kannattaa jättää verhon taakse. X kuvaa myös sitä, että tällä alalla huominen on aina tuntematon. Minua epävarmuus ei haittaa, se tuo jännitystä ja pakottaa laittamaan itsensä likoon.

Y Ydinminä. Viime aikoina olen löytänyt ydinminäni uudelleen. Kun nyt katson peiliin, sieltä näkyy juuri se Ellinoora, joka tunnen olevani. Olen opetellut ylpeyttä ja saanut etäisyyttä tekemiseeni. Kun nyt kuuntelin toisen levyni demoja, tajusin, että nehän ovat tosi hyviä.

Z Zone. On kuulemma sekä hienon että pelottavan näköistä, kun valmistaudun esiintymiseen omassa zonessani, kuin kuplassa. Silloin en ole läsnä tässä maailmassa. Live-esiintymiset ovat minulle tärkeitä, enkä koskaan halua vetää niitä rutiinilla. Jokainen keikka on erilainen, syvä sukellus.

Å Åre. Tykkäsin aiemmin valtavasti lumilautailla. En ole koskaan käynyt Åressa, mutta ystäväni tekivät sinne laskettelureissun, ja nyt haluaisin itsekin päästä sinne.

Ä Äiti. Äitini aina huolehtii, miten pärjään isossa maailmassa. Kun sitten tapaamme ja hän huomaa, ettei minulla ole hätää, näen miten huoli poistuu. Äitini on lempeä ja oikeudenmukainen, ja tiedän, että voin soittaa hänelle mihin kellonaikaan tahansa.

Ö Artistinimeni, jos joskus teen jonkin sivuprojektin vaikkapa englanniksi. Olen ollut kansainvälisillä biisileireillä, ja olisi kiinnostavaa kokeilla kirjoittaa myös englanniksi. Tällä hetkellä suomi tuntuu kuitenkin enemmän omalta.

Kuka?

Ellinoora Leikas, 24. Laulaja-lauluntekijä.

Julkaisi debyyttialbuminsa Villi lapsi vuonna 2016. Valmistelee nyt toista albumiaan. Tunnetaan hiteistään Leijonakuningas, Carrie ja Bäng bäng typerä sydän.

Mukana Vain elämää -ohjelman uudella tuotantokaudella tänä syksynä. .

 

 Minä ja mieheni Lincoln juhlatunnelmissa ystävän kesähuvilalla elokuussa 2018.
Minä ja mieheni Lincoln juhlatunnelmissa ystävän kesähuvilalla elokuussa 2018.

Hiljattain mieheni onnistui yllättämään minut niin, että leukani melkein loksahti aamukahvikupilliseen. Hän haluaa meidän menevän paritanssikurssille.

Se oli yllätys, koska emme ole erityisen urheilullisia ihmisiä, emme myöskään yhteisten parisuhdeharrastusten ylimpiä ystäviä. Koskaan emme ole paritansseja tanssineet.

Ihmeen siemen kylvettiin kesälomallamme kuvankauniin Skopeloksen saaren mäkisissä maisemissa, jonne pakkasimme hetken päähänpistosta lenkkeilykamat mukaan. Toki olemme ennenkin mielikuvissamme olleet sporttisia lomailijoita, mutta aikaisemmilla lomillamme mitään urheiluun viittaavaa ei ole tapahtunut.

Olemme ennenkin mielikuvissamme olleet sporttisia lomailijoita, mutta aikaisemmilla lomillamme mitään urheiluun viittaavaa ei ole tapahtunut.

Skopeloksen maalaismaisemat ja siipan uudet lenkkarit inspiroivat kuitenkin niin paljon, että yllätimme itsemme ja toisemme käymällä joka päivä puolentoista tunnin reippaalla kävelyllä. Emme ole aamuihmisiä, mutta niin vain hipsimme joinakin aamuina jo kello 7 hikilenkillemme.

Kävellessä oli yllättävän mukavaa ja helppoa rupatella niitä näitä. Yllättäviäkin aiheita nousi esiin. Hermot kiristyivät välillä, mutta kumpikin halusi kovasti jatkaa, joten ilmiriidan sijaan tsemppasimme toisiamme liian kuumina hetkinä.

Kahden viikon Kreikan matkan jälkeen kävelemme edelleen päivittäin vähintään tunnin verran. Vähän olemme jo hölkkäilleetkin. Yhden kerran häivyin kesken lenkkiä mitään sanomatta kotiin, kun mies juoksi mielestäni liian lujaa edelläni, mutta siitäkin selvittiin.

Temperamenttimme huomioiden tanssikurssillamme ei vältytä kiihkeiltä tunteilta. Mutta koska olemme selvinneet Kreikan helteissä viiden kilometrin ylämäistä, selvinnemme myös foxtrotista.

Tunteikasta syyskuuta!

saila-mari.kohtala@sanoma.com