Onko värianalyysi sinulle tuttu, kysyi itseäni huomattavasti nuorempi mieshenkilö minulta muutama viikko sitten.
Olin saanut kutsun tilaisuuteen, jossa kerrottaisiin värianalyysia tarjoavan yrityksen palveluista. Moni tilaisuuden osallistujista, nuorehkoista naisista, oli ilmeisesti jo käyttänyt palveluita, sillä tilaisuus oli tavallista värikkäämpi. Juhlavien asujen heleä värimaailma toi mieleen satubaletin, kukaan ei ollut pukeutunut turvalliseen mustaan. Tarjoilukin koostui pastellinvärisistä macaroneista ja muista leivonnaisista sekä laadukkaasta alkoholittomasta kuohuviinistä. Hyvin trendikästä siis.
Mutta oliko värianalyysi minulle tuttu? Tottahan toki, olenhan aloittanut työurani 1980-luvulla, jolloin värianalyysi tuli Suomeen ja rytinällä tulikin. Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 1980 Carole Jacksonin kirja Color Me Beautiful, joka teki analyysista maailmanlaajuisen ilmiön.
Myös Suomessa konsultit tarjosivat palveluita, joissa asiakkaan kasvojen viereen aseteltiin eri värisiä kankaita. Sanottiin, että oikeista väreistä olisi hyötyä myös työelämässä, kun haluttiin pukeutua vakuuttavasti. Palveluita tarjottiin usein naistenkutsuilla, ja siihen aikaan kuohuviinissä oli vielä prosentteja. Analyysissa selvisi, oliko asiakas kevät, kesä, talvi vai syksy, ja sen mukaan ostettiin sitten niin meikkituotteet kuin vaatteetkin. Suomessa tunnettu alan edustaja oli Ebba Donner. Itse muistan kirjoittaneeni jutun sen ajan huippujulkkiksesta Maria Melinistä, joka myös toimi hetken värikonsulttina.
Nyt ne samat kangasliuskavihkoset ovat tehneet paluun. Taas sovitellaan kankaita kasvoja vasten, vaikka käytössä olisi myös digitaalisia ja tekoälypohjaisia sovelluksia. Neljän vuodenajan luokittelu voidaan laajentaa 12:een tai peräti 16:een tyyppiin.
Muotialan ihmisiä, kuten toimittajia, kauppiaita ja suunnittelijoita, värianalyysi ei miellyttänyt ennen eikä nyt. Se koetaan liian rajoittavaksi. Toisaalta rajoittavia ovat myös ns. muotivärit, jotka sesongittain syrjäyttävät kaiken muun. Pitkään oli vaikea löytää tummanruskeita vaatteita, nyt niitä on kaikkialla.
Itse käytän kaikenlaisia värejä. Iän myötä olen tullut koko ajan värikkäämmäksi. Ikisuosikkejani ovat kuitenkin aina ruskeat ja beiget. Huippuhetkeni värien maailmassa on ollut silloisen Marimekon suunnittelijan Matti Seppäsen minulle kauan sitten omistama kolumni, jossa sain nimen neiti Beige.
Värikästä lokakuuta!
Juttu on julkaistu Gloriassa 10/2025.
