Punavuorelaisessa loftissa asuu kuvataiteilija ja sen huomaa – katso kuvat upean värikkäästä kodista

Taiteilijana työskentelevä Anna Litvinova asuu viikot pariskunnan toisessa kodissa Tallinnassa, jossa sijaitsee myös hänen studionsa. Niinä muutamana viikonloppuna kuukaudessa, kun perhe viettää aikaa Helsingin asunnossaan, keskittyvät he lähinnä yhdessäoloon ja rentoutumiseen.

Kun pariskunta etsi pari vuotta sitten ensimmäistä yhteistä kotiaan, he hurmaantuivat Punavuoressa sijaitsevaan loft-asuntoon. Alun perin viljavarastoksi rakennettu tila oli toiminut aiemmin toimistona, mutta se oli saneerattu muutamaa vuotta aiemmin asuinkäyttöön.

Millaista kotia etsitte?

Halusimme löytää reilun kokoisen asunnon, jossa olisi paljon valoa ja tavallista korkeammat huoneet. Rakastan valoa. Se on ensimmäinen asia, johon kiinnitän huomioni tullessani tilaan. Toivoimme löytävämme kodin, jossa ei tarvitsi verhoja. Minulla on kaksi poikaa ja kumppanillani on yksi tytär, joten tarvitsemme tilaa silloin, kun olemme kaikki koolla. Helsingissä on paljon kauniita rakennuksia ja hienoa arkkitehtuuria. Halusimme kodin keskeiseltä alueelta kauniista talosta, jonka ympäristössä on elämää, kirjakauppoja, kahviloita ja ravintoloita.

Teittekö asuntoon remonttia?

Asunto ei ollut huonossa kunnossa, mutta päätimme kuitenkin tehdä siihen joitain muutoksia. Vaihdoimme kylpyhuoneiden materiaalit ja rakensimme yläkerran kylpyhuoneen yhteyteen saunan. Koska viihdymme kotona ja kokkaamme mielellämme, lisäsimme keittiöön suuren saarekkeen, jonka ympärillä on mukava kokata isommallakin joukolla. Sisustusarkkitehti Katriina Lankinen auttoi meitä muutostöissä. Hänen apunsa oli tärkeää myös tapettien ja ruokahuoneen verhojen valinnoissa, sillä minä en asuntoon muuttaessani juurikaan tuntenut Helsingin tarjontaa ja rakennusalan yhteistyökumppaneita.

Miten sisustitte?

Sisustuksessamme ei ole noudatettu mitään erityistä tyyliä. Sekoittelen mielelläni eri hintaluokan esineitä ja eri värejä ja tyylejä toisiinsa. Minulle asunto on kuin maalaus. Kun johonkin lisää värikkään vedon, tarvitaan toisaalla jotain muuta. Hiljalleen näitä "vetoja" lisäillen saavuttaa tilan, joka tuntuu kodilta. Yläkerran aulan ja alakerran ruokailutilan välille päätin lisätä lasiseinän, johon painettiin värikäs maalaukseni. Sen avulla yläkerran ankea aula muuttui kodikkaaksi tv-huoneeksi ja leveään tilaan syntyi paremmat mittasuhteet. Koska tila on valtava, minusta oli tärkeää luoda sinne yksityiskohtia, jotka tekevät siitä kodikkaan. Kodin viimeistelyyn tein monta löytöä Tallinnan Treimannista, joka on siitä erikoinen paikka, että pidän kaikista siellä myytävistä esineistä.

Millainen on suhteesi väreihin?

Itse ajattelen, ettei kotimme ole kovin värikäs. Korkeat valkoiset seinät kompensoivat sisustuksen vahvoja värejä. Sisustuksessa väriä on taiteessa, lasiseinissä ja matoissa sekä tapeteissa, mutta huonekalut ovat melko neutraaleja. Taiteeni on hyvin värikästä, minkä ajattelen johtuvan siitä, että minussa on slaavilaista verta ja eteläinen temperamentti. Värinkäyttööni olen saanut inspiraatiota matkoiltani Marokkoon. Olen aina rakastanut värejä, ja maalatessani tunnen värit suussani herkullisina makuina. Värit ovat minulle kuin tärkeä mauste, ne tekevät elämästä kuplivaa ja tunteellista.

Miten valitsette taidetta kotiinne?

Taide kertoo paljon kodin luonteesta ja siellä asuvista ihmisistä. Se tuo joskus rauhaa, joskus energiaa ja saa joskus unelmoimaan. Jos on allapäin, taide voi antaa lohtua. Tallinnan-kodissamme on enemmän minulle henkilökohtaisesti tärkeää taidetta. Halusin sinne töitä, joissa olen käyttänyt mallina ystäviäni, lapsiani ja äitiäni. Kumppanini viettää minua enemmän aikaa Helsingin asunnossamme, ja siksi minusta oli tärkeää, että hän valitsee taiteen sinne. Pyysin häntä valitsemaan myös työt, jotka printtasimme lasiseiniin. Hankimme tänne myös muutaman suuren abstraktin työn virolaiselta taitelijalta Marju Bormeisterilta, joka on hyvä ystäväni. Kodissamme on paljon esittävää taidetta, se tuo kotiin elämää ja tunteen, ettei ole yksin.

Millaista elämänne on Helsingissä?

Viihdymme paljon kotona ja siksi halusimme rakentaa mukavan paikan koko perheelle. Vietämme eniten aikaa varmaankin keittiössä ja olohuoneessa löhöillen. Tänne on aina ihana tulla, eikä vähiten sen vuoksi, että täällä kokkaa aina kumppanini. Se on minulle suurta ylellisyyttä, sillä teen päivittäin monta ateriaa pojilleni. He olettavat, että hyvää ruokaa on aina tarjolla, kun äiti kerran työskentelee kotona.

Juttu on julkaistu Glorian Kodin numerossa 3/2020.