
Edes vakava sisäilmaongelma ei pelästyttänyt Henriä ja Mathildaa, kun he ryhtyivät satavuotiaan, suojellun hirsitalon remontointiin.
Henri ja Mathilda istuivat jouluaaton illallispöydässä ystäväperheen luona Puu-Käpylässä, kun he kuulivat, että naapurissa sijaitsevassa paritalossa oli huonokuntoinen asunto myynnissä. Myynti-ilmoituksen kuvat olivat luotaantyöntäviä ja kaiken kruunasi isoin kirjaimin kirjoitettu varoitus sisäilmaongelmista. Jo joulupäivänä Henri kuitenkin soitti asunnonvälittäjälle, joka yllättäen vastasikin heti, ja treffit sovittiin tapaninpäiväksi. Mathilda ihastui talon pohjaan, ja pariskunta teki ostopäätöksen. Tuttu puutaloekspertti tosin kävi ennen kauppoja toteamassa, että talon voisi pelastaa oikeilla toimenpiteillä.
Henri, millaisen remontin jouduitte tekemään?
Talossa oli epäily sädesienestä, ja keittiö oli revitty asian selvittämiseksi. Kaupan myötä saimme valtavan läjän materiaalia siitä, mitä asioita talon kunnosta oli selvitetty, sekä kaksikymmensivuisen arkkitehtien laatiman korjaussuunnitelman. Lähdimme remontoimaan taloa korjaussuunnitelman mukaan. Suurin työ oli varmaankin sisääntulokerroksen lattian alla olevien eristeiden vaihto. Halusimme tervehdyttää talon, ja iso osa projektia oli ilmanvaihdon saaminen taas kuntoon. Talon painovoimainen ilmanvaihto oli täysin mokattu sulkemalla jo 40-luvulla kaikki ilmanvaihtoaukot, minkä vuoksi talo oli päässyt huonoon kuntoon.
Miten uskalsitte ryhtyä tällaiseen remonttiin?
Olen aina halunnut suunnitella itse oman kotini enkä ole elänyt muiden tekemien kompromissiratkaisujen keskellä. Minulla oli takanani jo useampi remontti, mutta nyt haasteena oli satavuotias, suojeltu hirsitalo, eikä minulla ollut sellaisesta mitään kokemusta. Saimme todella paljon apua Museovirastosta. Noudatimme heidän ehdotuksiaan, vaikka emme niiden vuoksi voineet esimerkiksi tehdä tilojen välille sellaisia aukotuksia kuin olimme alussa suunnitelleet. Arkkitehtimme Richard Sirén pohti sinnikkäästi toivomiemme ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia. Hänen ansiostaan löysimme lopulta myös tavan toteuttaa kellarikerroksen puulämmitteinen sauna, josta luulimme joutuvamme byrokratian edessä luopumaan.
Miten kodin sisustus syntyi?
Purkutöissä paljastui talon alkuperäistä värimaailmaa, josta otimme ideoita. Asuimme aiemmin Tanskassa ja siellä olimme ihastuneet Karen Blixenin kodin vihreään keittiöön, jonka hän oli värittänyt ajatuksenaan tuoda puutarha sisälle. Ajatus inspiroi meitä ja niinpä etsimme keittiöömme meille sopivan vihreän sävyn. Seinien värejä valitessamme testasimme niin montaa sävyvaihtoehtoa, että remontoijat nauroivat meille.
Vanhan talon tunnelma pehmensi selvästi tyyliämme. Halusimme perheellemme toimivan kodin ja näimme aika paljon vaivaa löytääksemme juuri oikeanlaiset elementit talon sisustamiseen. Ostimme kaikki kalusteet, Volan hanat sekä valaisimia Tanskan DBA:sta, joka on kuin paikallinen Tori.fi. Kun tavarat oli hankittu, pakkasimme ne pakettiautoon ja kuljetimme lautalla Suomeen.
Oletteko olleet tyytyväisiä rohkeaan ratkaisuunne?
Vaikka olimme ennen vakuuttuneita siitä, että haluamme aina asua keskustassa, on Käpylän puutaloidylli hiljaa imeytynyt meihin. Olemme eläneet täällä nyt kaikki vuodenajat ja jokainen niistä on osoittautunut omalla tavallaan antoisaksi. Kesä on täällä erityisen yhteisöllistä ja mahtavaa aikaa. Talvella on ollut pakko oppia tekemään lumitöitä. Lapsille tämä on uskomattoman hieno paikka asua. Aina löytyy leikkiseuraa, ja osuuskunnan ylläpitämässä trampoliinissa voi käydä purkamassa energiaa. Frida nauttii siitä, että voi itse kävellä naapurissa asuvan ystävän luo.
Remontointi on meistä hauskaa ja meille sopiva tapa toteuttaa luovuuttamme. Nyt, kun kaikki on kunnossa ja talo on pelastettu, huomaamme jo tähyilevämme hiljalleen Oikotieltä sopivia seuraavia projekteja.
Juttu on julkaistu Glorian Kodin numerossa 06/2020.
Fakta
Asukkaat: Valtiotieteilijä Mathilda ja muusikko Henri sekä heidän lapsensa Frida, 5, ja Rafael, 3kk.
Koti: 115-neliöinen asunto 1920-luvulla rakennetussa hirsisessä paritalossa Helsingin Puu-Käpylässä.