Nykyisin maailma voi tuntua lohduttomalta paikalta. Konkarivaikuttaja Osmo Soininvaara kuitenkin vakuuttaa, että olemme matkalla parempaan elämäntapaan.

Vaaliyönä Helsingissä oli pakkasta.

Kun Osmo Soininvaara aamulla heräsi, hän huomasi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa käyneen juuri niin kuin hän oli uumoillutkin.

”Harmi, että en lyönyt vetoa sen puolesta, että Donald Trump valitaan. Olisi harmittanut vähän vähemmän, jos olisin voittanut siitä pari tonnia”, Soininvaara sanoo.

Häntä naurattaa, vaikka vakavista asioista puhutaankin. Populismi repii Eurooppaa, Venäjä uhittelee, ja Trump käyttäytyy kuin räjähdysherkkä koulukiusaaja.

”Perinteisillä puolueilla ei ole enää suurta visiota tulevaisuudesta, mikä on jättänyt tilaa populismille.”

Populismin nousuun on monia syitä, ja Soininvaaran mielestä myös poliitikot saavat syyttää itseään.

”Suuret unelmat ovat kadonneet. Perinteisillä puolueilla ei ole enää suurta visiota tulevaisuudesta, mikä on jättänyt tilaa populismille.”

Historia toistaa itseään

Soininvaara, 65, on vihreä politiikan konkari, tietokirjailija ja luennoitsija. Hänet tunnetaan terävänä yhteiskunnallisena kommentoijana ja itsenäisenä ajattelijana, joka ei pokkuroi omassakaan puolueessa. Hän on argumentoinut vihreiden valtavirtaa vastaan muun muassa ydinvoiman turvallisuudesta tai Helsingin Vartiosaaren rakentamisesta.

Soininvaara on myös tavattoman tuottelias kirjoittaja. Parhaillaan hän on tekemässä kirjaa hyvinvointivaltion uudistamisesta aikana, jolloin automaatio ja robotit syövät työpaikkoja. Kirjan työnimeä hän ei vielä tohdi kertoa, sillä ”se on niin pompöösi”.

Monia populistisia liikkeitä yhdistävät muukalaisvihamielisyys, herraviha ja konservatiivisten arvojen kaipuu. Liikkeiden kannattajissa on menneeseen takertujia. He uskovat Trumpin kaltaisiin johtajiin, jotka lupaavat palauttaa työpaikat ja teollisuuden kulta-ajat.

”Elämä on kivempaa, kun on enemmän vapaa-aikaa.”

”Historia on osoittanut, että aina kun alempi keskiluokka tuntee syrjäytyvänsä, se alkaa käyttäytyä jotenkin ikävästi. On hieman epäurheilijamaista vetää rinnastuksia 1930-luvulle, mutta tässä ajassa on samankaltaisia sosiologisia piirteitä”, Soininvaara sanoo.

Sitten hän palaa vielä kauemmas historiaan, antiikin Kreikkaan.

”Siellähän orjat tekivät vapaiden kreikkalaisten työt. Sen on täytynyt olla vapaille kreikkalaisille aivan hirveää”, hän vitsailee.

Soininvaara haluaa kysyä, onko oikeastaan niin kauhea asia, että länsimaalaisten töitä tekevät yhä enemmän sinnikkäät aasialaiset ja ruostumattomat robotit. Täytyy olla mahdollista muuttaa automaatio rikastuttamaan kaikkien elämää.

”Varsin hyvää elämää pystyy elämään aika pienellä työpanoksella, jos itsetunto vain kestää sen, että kulutustaso on alhaisempi kuin naapurilla. Tulevaisuudessa tätä kautta voi avautua kokonaan uusia, ekologisempia ja vähemmän kuluttavia elämänmuotoja. Elämä on kivempaa, kun on enemmän vapaa-aikaa.”

Puhetta perustulosta

Vapaa-ajan laadukkuudesta ja kiireettömän elämän ihanuudesta Soininvaara on puhunut ennenkin. Vauraus ja aika -tietokirjassaan (Teos 2007) hän oudoksui ihmisten kiihtyvää työtahtia ja vaurauden tavoittelua, joka hyödyttää eniten jo ennestään varakkaita. Soininvaara viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan ihmisen onnellisuus ei lisäänny merkittävästi tietyn ansiotason saavuttamisen jälkeen.

Helppohan hänen on puhua, jotkut ajattelivat.

Soininvaara on työskennellyt kansanedustajana viisi kautta, ja hän asuu omistus-asunnossa Katajanokan arvoalueella. Hän ei ole nostanut kansanedustajille kuuluvaa sopeutumiseläkettä, mutta on jo sen ikäinen, että tavallinen kansanedustajan eläke juoksee. (”En ole antanut sen häiritä ajankäyttöäni”, hän toteaa.) Se, mikä voi olla mahdollista hänelle, ei välttämättä ole mahdollista heikommassa asemassa olevalle.

”Mutta pitäisi olla”, Soininvaara sanoo.

”Meidän perustulokeskustelu on mennyt vähän pois raiteiltaan, koska nyt ajatellaan vain sosiaaliturvan korvaamista”

Osmo Soininvaara on sitkeästi ajanut Suomeen perustuloa, joka tekisi pienipalkkaisille mahdolliseksi pysyä työmarkkinoilla ja parantaisi Suomea vaivaavaa rakenteellista työttömyyttä.

”Meidän perustulokeskustelu on mennyt vähän pois raiteiltaan, koska nyt ajatellaan vain sosiaaliturvan korvaamista”, Soininvaara sanoo.

Perustulolla tarkoitetaan nyt lähinnä sosiaaliturvan yksinkertaistamista. Soininvaaran mielestä järkevämpää olisi, jos perustulo olisi automaattinen palkkatuki, jolla tuettaisiin pienipalkkaisia ihmisiä ja uusien työpaikkojen luomista.

“Jos esimerkiksi haluamme huoltoasemilla palvelua, siitä palvelusta ei mitenkään voida maksaa täyttä palkkaa. On voitava yhdistää ansiotulot ja tulonsiirrot niin, että kaikkien työpanos saadaan käyttöön, eikä ketään tuomita köyhyyteen.”

Huonoa käytöstä

Lokakuussa 2014 Soininvaara kertoi blogissaan, että ei aio asettua ehdolle kevään eduskuntavaaleissa. Hän kirjoitti: ”Mielenkiintoni on siirtynyt vaiheittain puoluepolitiikasta muunlaiseen vaikuttamiseen. Siksi katson, että on hyvä tehdä eduskunnassa tilaa jollekin motivoituneemmalle.”

Nyt hän kertoo kyllästyneensä eduskuntatyöhön jo nopeasti sen jälkeen kun palasi eduskuntaan vuonna 2011.

”Yhtäkkiä oli hyväksytympää käyttäytyä huonosti ja sanoa ääneen asioita, joiden sanomista olisi aiemmin hävetty. Että kun en ole näistä muslimeista koskaan tykännyt, niin nyt saan sanoa sen ääneen.”

”Työ oli neljässä vuodessa muuttunut todella paljon huonompaan suuntaan. En tiedä, johtuuko se sosiaalisesta mediasta vai mistä, mutta poliitikoille alkoi olla tärkeintä tiedotuksellisten pikavoittojen metsästäminen.”

Sillä Soininvaara tarkoittaa esimerkiksi, että poliitikot keskittyivät seuraamaan, menikö heidän kommenttinsa läpi iltapäivälehdissä.

Soininvaara ehti työskennellä jytkyn jälkeisessä parlamentissa yhden vaalikauden ajan. Hänestä perussuomalaisten vaalivoitto muutti monin tavoin suomalaista politiikkaa ja yhteiskuntaa.

”Yksi selvä muutos oli, että yhtäkkiä oli hyväksytympää käyttäytyä huonosti ja sanoa ääneen asioita, joiden sanomista olisi aiemmin hävetty. Että kun en ole näistä muslimeista koskaan tykännyt, niin nyt saan sanoa sen ääneen.”

”Näillä liikkeillä ole tarjota mitään ohjelmaa, eikä vastauksia niihin ihan hyviin kysymyksiin, joita ne esittävät.”

Hallitusvastuu on sittemmin syönyt perussuomalaisten suosiota. Maailmalla on puolestaan havahduttu siihen, etteivät populistiset liikkeet pysty tarjoamaan uskottavia ratkaisuja.

”Syyt populismin nousuun pitää tietysti ottaa vakavasti. Mutta totuus on, ettei näillä liikkeillä ole tarjota mitään ohjelmaa, eikä vastauksia niihin ihan hyviin kysymyksiin, joita ne esittävät.”

Todennäköisesti Yhdysvalloissakin Trumpin kannattajat huomaavat aikanaan, ettei suurisuinen presidentti pystynyt toteuttamaan vaalilupauksia.

”Nykyiset vedonlyönnithän lähtevät siitä, istuuko Trump ylipäänsä kauttaan loppuun. Siinä saattaa olla myös ikään ja terveyteen liittyviä seikkoja, koska kyllähän hän näyttää kävelevältä sydäninfarktilta.”

Kiireistä vapaaherran elämää

Omasta kunnostaan Soininvaara huolehtii pyöräilemällä. Se on pitkäaikainen, rakas harrastus, kuten myös valokuvaus. Viime vuonna hän pyöräili kuusituhatta kilometriä, joista yli tuhat kilometriä taittui Italian mutkittelevilla teillä ja Ranskan Provencessa.

Soininvaara on myöntänyt, että pyöräileminen on myös yritys tappaa oma työriippuvuus.

”Minun luonteelleni ei oikein sovi sellainen, että makaisin palmun alla, lukisin dekkareita ja imisin gin tonicia. Työnarkomania on hauskempaa, kun saa tehdä sitä mikä kiinnostaa, eikä kukaan ole määräilemässä.”

Soininvaara pitää kiireisestä vapaaherran elämästään. Nykyään hänellä on työhuone Aalto-yliopiston tiloissa lähellä eduskuntataloa. Hän nauttii, kun saa viettää aikaa älykkäiden ihmisten seurassa.

”Työnarkomania on hauskempaa, kun saa tehdä sitä mikä kiinnostaa, eikä kukaan ole määräilemässä.”

Soininvaara on naimisissa Helsingin kirjastotoimen apulaisjohtajan ja rakenteilla olevan keskustakirjaston johtajan Anna-Maria Soininvaaran kanssa. Pariskunnalla on kolme lasta, joista kaksi on jo muuttanut pois kotoa. Nuorimmainen kirjoittaa tänä keväänä ylioppilaaksi.

Ainakaan toistaiseksi lasten kotoa muuttaminen ei ole tuntunut omituiselta.

”Katsotaan sitten kun me yhtäkkiä ollaan täällä kaksistaan, ehkä elämä sitten muuttuu toisenlaiseksi. Mutta lasten aikuistuminen on kuitenkin sellainen prosessi, että ensin ne muuttuu itsenäisemmiksi ja sitten ne muuttavat pois kotoa. Se muutos tapahtuu onneksi sen verran hitaasti, ettei se ehdi järkyttää.”

Ilmastonmuutos kuriin

Soininvaara on viime aikoina kuunnellut lastensa pohdintoja koulutuksesta. Häntä surettaa, että Juha Sipilän hallitus on ajanut korkeakouluja alas.

”En yleensä haluaisi haukkua nykyistä hallitusta, koska eivät ne edellisetkään ole niin kauhean hyviä olleet, mutta tämä korkeakoulujen alasajo aiheuttaa aivovientiä Suomesta. Signaali on, että akateemista uraa ei kannata tehdä Suomessa, ja se on hirvittävän vaarallinen asia.”

Soininvaara ei juurikaan murehdi, millaiseksi maailma saattaa hänen lastensa elinaikana muuttua. Se on selvää, että ilmastonmuutos pitää saada kuriin.

”Maailma tulee järkiinsä, mutta todennäköisesti se tulee järkiinsä liian myöhään, jolloin paljon peruuttamatonta on jo tapahtunut.”

”Ilmastonmuutoksessa vapaamatkustajaongelma on ilmeinen. Jokainen valtio toivoo, että muut huolehtivat asiasta, ja siksi päästöistä sopiminen on äärimmäisen hankalaa”, Soininvaara sanoo.

”Voi sanoa, että on myös vapaasukupolviongelma. Minun sukupolveni ei kannata enää tehdä mitään, koska nyt tehtävät ratkaisut eivät ehdi vaikuttaa elinaikanani.”

Soininvaara sanoo kuitenkin olevansa valistusoptimisti myös ilmastonmuutoksessa.

”Maailma tulee järkiinsä, mutta todennäköisesti se tulee järkiinsä liian myöhään, jolloin paljon peruuttamatonta on jo tapahtunut.”

Matkalla valoon

Palataan vielä siihen, mistä aloitimme, Trumpiin ja pettyneisiin työläisiin.

Soininvaara ei tarkoita, että globalisaatio olisi ollut pelkästään menestystarina.

”Talousnobelisti Amartya Sen on sanonut hyvin, ettei hän oikein ymmärrä nykyaikaa: aikaisemmin taloustiede oli markkinavirheiden metsästämistä ja niiden korjaamista, nyt lähtökohtana on, ettei mitään markkinavirheitä ole.”

Monia ihmisiä markkinatalouden kehitys on kohdellut kaltoin.

”Mutta usein unohdetaan, että tosiasiassa duunareilla menee verrattain hyvin. Hintojen lasku on lisännyt yleistä vaurautta, ja teknologia on tehnyt elämästä mukavaa. Ajatelkaa nyt vaikka, kuinka halvaksi valokuvaaminen on muuttunut. Myös työväestön elintaso on noussut Aasiassa tuotettujen tavaroiden ja vaatteiden ansiosta.”

”Usein unohdetaan, että tosiasiassa duunareilla menee verrattain hyvin.”

Kumman maailman sinä ottaisit, Soininvaara kysyy. Maailman, jossa työpaikka on varma mutta elintaso puolet alhaisempi? Vai maailman, jossa työpaikka on uhattuna mutta elintaso paljon parempi?

Soininvaara haluaa muutenkin uskoa, että olemme matkalla valoon.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa ihmiset ovat heränneet puolustamaan suvaitsevaisuutta, yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa.

Muut valtiot ovat ryhtyneet paikkaamaan sitä, mitä Trump on tuhoamassa. Esimerkiksi EU-maat ovat lisänneet rahoitusta naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä tukeville kansalaisjärjestöille, joilta Trump veti rahoituksen pois.

”Tässä historia toistaa itseään, sillä 2000-luvun alussa George Bush tyhmempi teki samalla tavalla. Silloinkin eurooppalaiset valtiot lisäsivät rahoitusta”, Soininvaara kertoo.

Sivistynyt vastaisku

Soininvaara pitää Trumpin ratkaisuja siinäkin mielessä typerinä, että Afrikassa jos missä tarvitaan väestöohjelmia ja seksuaalikasvatusta väestöräjähdyksen hillitsemiseksi.

”Afrikan väestöräjähdys on suurimpia haasteita maailmassa. Jos Eurooppa meni pari vuotta sekaisin miljoonasta siirtolaisesta, mitä se tulee ajattelemaan 20 miljoonasta siirtolaisesta.”

Siirtolaismäärien kasvu voisi jälleen ruokkia populismia. Niin maailma toimii: valtiot eivät voi eristäytyä omiin oloihinsa, vaan vastauksia pitää etsiä yhteistyössä.

”Maailma on saanut moukarista kolauksen, mutta se on myös ryhtynyt tekoihin.”

Pitkän linjan vaikuttaja on pannut merkille, että maailmalla etsitään nyt aidosti uusia malleja hyvinvointivaltioksi ja keskustelua käydään myös The Economistin kaltaisissa talouslehdissä. Hän uskoo, että ratkaisu löytyy vasemmistolaisesta markkinaliberalismista. Se tunnustaa markkinoiden voiman mutta antaa valtioille mahdollisuuden pienentää tuloeroja ja vähentää työttömyyttä, vaikka sitten perustulolla.

”On herätty siihen, ettei eriarvoistumiskehitys voi jatkua. Etenkin porvarillisen vasemmiston keskuudessa on alettu kehittää malleja, millä tavalla voitaisiin palata kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa”, Soininvaara sanoo.

”Maailma on saanut moukarista kolauksen, mutta se on myös ryhtynyt tekoihin. Sivistynyt vastaisku on tulossa.” G

 

Kuka?

Osmo Soininvaara, 65, poliitikko ja tietokirjailija.

Syntynyt Helsingissä, asuu Katajanokalla Helsingissä.

Valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi 1973 ja lisensiaatiksi 1982.

Aloitti yhteiskunnallisen toiminnan jo teini-iässä, osallistui aktiivisesti Koijärvi-ympäristöliikkeeseen 1979–1980 ja oli mukana perustamassa vihreää puoluetta.

Pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1987 ja on toiminut vihreiden kansanedustajana viiden kauden ajan. Lisäksi ollut yli 30 vuoden ajan Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.

Perheeseen kuuluu puoliso Anna-Maria Soininvaara sekä kolme lasta.

On kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, ja kirjoittaa suosittua blogia osoitteessa www.soininvaara.fi.

Vierailija

Osmo Soininvaara: ”Maailma tulee järkiinsä, mutta todennäköisesti liian myöhään”

On myös koteja, joissa ihmisiä arvotetaan sukupuolen tai iän tai aseman mukaan, ja näin opetetaan, että henkilöstä riippuu, tarvitseeko häntä kunnioittaa, vai saako häntä esimerkiksi kiusata tai yllyttää muutakin luokkaa häntä nöyryyttämään ja kohtelemaan huonosti. VASTAA LAINAA Ilmoita asiattomaksi ylös 2 alas 0 Vierailija 42/41 klo 6:55 | 15.8.2017 Tai vastaavasti kotiloissa lapsilauma laitetaan rivarissa yksinäisen naisen ikkunan alle helpommin kuin oman ikkunan viereen tai...
Lue kommentti
Jaarat pukeutuvat oman yrityksensä vaatteisiin myös vapaa-ajallaan.
Jaarat pukeutuvat oman yrityksensä vaatteisiin myös vapaa-ajallaan.
Heidi on oppinut, että suomalaisille kannattaa myydä värikkäitä tuotteita.
Heidi on oppinut, että suomalaisille kannattaa myydä värikkäitä tuotteita.
Heidi ja Juha hoitavat parisuhdettaan muun muassa yhteisillä pyörälenkeillä.
Heidi ja Juha hoitavat parisuhdettaan muun muassa yhteisillä pyörälenkeillä.
Heidi ja Juha käyvät usein ostoksilla Oulun kauppahallissa. Kala- liike Haanpäässä heitä palvelee Tero Kivimäki.
Heidi ja Juha käyvät usein ostoksilla Oulun kauppahallissa. Kala- liike Haanpäässä heitä palvelee Tero Kivimäki.

 Heidi ja Juha Jaara ovat kasvattaneet Balmuir-yrityksestään kansainvälisen menestystarinan. Kuninkaallisten ja maailmantähtien luottosisustajat rakastavat mökkeilyä ja pitävät yhtiökokouksensa usein saunan lauteilla.

”Balmuirista tulee yksi maailman tunnetuimmista lifestylebrändeistä”, julisti Juha Jaara illalliskutsuilla kerta toisensa jälkeen, kun yritys oli vasta alkutekijöissään.

Pöydän alla Balmuirin perustanut Heidi Jaara potki miehensä jalkoja

”Kotona aina vannotin, että et sitten sano niin seuraavalla kerralla. Ja aina Juha sanoi”, Heidi nauraa.

”Cheek kutsui meidät pari vuotta sitten kylään. Teimme hänelle muun muassa räätälintyönä nahkaesineitä ja kalusteita sekä lakanat nimikirjailuilla.”

Nyt, 10 vuotta myöhemmin, Balmuirin tuotteita käyttävät muun muassa George Clooney, Tina Turner, Paul Anka ja monet kotimaiset supertähdet, kuten Kimi  ja Minttu Räikkönen ja Cheek.

”Cheek eli Jare kutsui meidät pari vuotta sitten kylään. Teimme hänelle muun muassa räätälintyönä nahkaesineitä ja kalusteita sekä lakanat nimikirjailuilla. Sitten myös Elastinen halusi kotinsa sisustuksen meiltä. Pääsimme katsomaan Cheekin ja Elan keikkaa lavalta, se oli mahtavaa”, pariskunta kertoo.

Monet Balmuirin asiakassuhteista syntyvät samalla tavalla. Heidi ja Juha ystävystyvät asiakkaidensa kanssa ja järjestävät puolin ja toisin erilaisia elämyksiä

”Työn kautta olemme saaneet elämäämme valtavasti upeita ihmisiä. Uskomme, että valttikorttimme on aitous”, pariskunta pohtii.

Ensin maailmalle

Suomalaisyritykset lähtevät yleensä liikkeelle kotimaan markkinoilta ja laajentavat hiljalleen ulkomaille, mutta Balmuir toimi alusta asti päinvastoin.

”Ensimmäiset asiakkaamme olivat Saksasta ja Ruotsista. Juha opetti minut puhumaan alusta alkaen me-muodossa, vaikka olin yrityksessä yksin. Olemme aina pyrkineet siihen, että brändi vaikuttaisi todellista isommalta”, Heidi kertoo.

”Saudi-Arabian prinsessa puolestaan tilasi vastikään koko muotikatalogin kaikki tuotteet jokaisessa värissä ja koossa, ja kaikki kahtena kappaleena.”

Ulkomaan markkinoille tähtääminen oli Heidille itsestäänselvää, sillä hän oli tehnyt kansainvälisen uran Nokialla. Myös Juhalla oli vahva kokemus ulkomaankaupasta.

”Enemmän opettelua on ollut kotimaan markkinoissa. Suomessa menee esimerkiksi enemmän värejä kuin muissa Pohjoismaissa. Tanskaan tilataan pelkkää harmaata ja mustaa, Ruotsiin taas ylellistä beigeä. Lisäksi mallistoissa pitää olla aina jokin yllättävä väri, koska juuri siitä voi tulla hitti Japanissa tai Koreassa.”

Etenkin brändin lohen- ja poronnahkaiset tuotteet ovat hitti Aasiassa ja Lähi-idässä.

”Qatarin hallitsijaperhe halusi kashmir-viltin poronmokkareunuksilla. Saudi-Arabian prinsessa puolestaan tilasi vastikään koko muotikatalogin kaikki tuotteet jokaisessa värissä ja koossa, ja kaikki kahtena kappaleena, puolet Riadiin ja puolet Pariisiin toimitettuina.”

Mökkeilyä ja suurkaupunkeja

Jaarat asuvat Kempeleessä luonnon keskellä ja rakastavat mökkeilyä. Juha opettaa lapsia virvelöimään ja golfaamaan sillä välin, kun Heidi paistaa pihalla lättyjä. Välillä koko perhe tekee veneretkiä Oulujärven poikki Ärjänsaareen.

Toisaalta perheen arkeen kuuluvat yhtä lailla työmatkat suurkaupunkien kansainvälisille messuille, jonne myös lapset tulevat usein mukaan.

”Viimeksi Tokiossa ollessamme majoituimme keskustahotellissa ja kuuntelin, mitä ihmettä lapset puuhaavat kylpyhuoneessa. Siellä he istuivat lattialla ja leikkivät makkaranpaistoa Ärjänsaaressa – keskellä Tokion vilskettä”, Heidi nauraa.

”Olemme sopineet, että arki- ja raha-asioista meillä ei riidellä.”

Arkisin Heidi vie Viivin kahdeksaksi kouluun ja istuu itse usein jo 8.55 lähtevällä lennolla Helsinkiin. Juha puolestaan huolehtii Väinön päiväkotiin ja jatkaa siitä asiakastapaamisiin. Kaksi luottolastenhoitajaa auttaa arjessa, ja usein he myös matkustavat perheen mukana.

”Ostamme paljon palveluita, esimerkiksi siivooja meillä käy joka viikko. Olemme sopineet, että arki- ja raha-asioista meillä ei riidellä.”

Kiireistä arkea helpottaa myös se, ettei kotiin tai mökille ole hankittu televisiota.

 

Palavereita saunassa

Heidi ja Juha ovat yhdessä lähes 24 tuntia vuorokaudessa, mutta parisuhdetta se ei ole haitannut.

”Mehän olemme nytkin ihan rakastuneita!”

Kesken työpäivän pariskunta saattaa toisinaan lähteä metsään pyöräilemään tai pitää hallituksen kokouksen saunan lauteilla. Jatkossa tavoitteena olisi, että perjantai voisi olla kotipäivä.

”Pyhittäisimme parisuhdeaikaa ja hoitaisimme työasioita yhdessä kotona. Sen olemme kuitenkin sopineet, että nukkumaan mennessä ei enää saa puhua työstä”, he kertovat.

Heidi kuvailee Juhaa ”puuksi, jota vasten nojata”. Itse Juha sanoo olevansa jäärä, jonka päätä on vaikea kääntää. Nykyään hän osaa myös tunnistaa, milloin Heidi tarvitsee omaa tilaa.

Pariskunta saattaa pitää hallituksen kokouksen saunan lauteilla.

”Ymmärsin muutama vuosi sitten olevani erityisherkkä, se oli mullistava havainto. Ylilataudun helposti ja luen ihmisiä ja tunnelmia todella hyvin”, Heidi selittää.

Erilaisista luonteista huolimatta pariskuntaa yhdistää samanlainen, ronski huumorintaju.

”Sanon aina Juhalle ennen haastatteluja, että et sitten lauo niitä vitsejäsi. Joskus lehtiin on päätynyt sellaisia heittoja, jotka eivät ehkä kirjoitettuina ole olleet niin hauskoja”, Heidi kertoo.

Jatkuvasti matkoilla

Heidi ja Juha ovat molemmat tottuneet matkustamaan niin työn puolesta kuin vapaa-ajallakin. Naimisiin pari meni Mauritiuksella.

”Tarvitsimme paikalle todistajia ja muistin, että olin pelannut Australiassa golfia mauritiuslaisen miehen kanssa. Pitkän etsinnän jälkeen löysimme miehen, joka otti mukaan muutaman kaverinsa. Niin saimme todistajat kasaan”, Juha muistelee.

Joka kesäkuussa perhe viettää kolme viikkoa Italian San Remossa.

Vaikka matkoja kertyy paljon työnkin puolesta, viettää perhe myös lomat mielellään ulkomailla. Silloin kohteet valitaan lasten ehdoilla.

”Viime vuosina olemme käyneet Dubaissa, se on lasten kanssa mukavan helppo kohde.”

Joka kesäkuussa perhe viettää kolme viikkoa Italian San Remossa. Lomailun ohessa vanhemmat hoitavat myös muutamia asiakastapaamisia ja vierailevat Italian alihankkijoilla. Myös lapset tulevat mielellään mukaan.

”On kiva, että he näkevät, mitä yrityksen pyörittäminen käytännössä on. Viimeksi yksi alihankkija tuli tosin sanomaan, että voisivatko lapset hyppiä vähän vähemmän noissa huivisäkeissä”, Heidi nauraa.

Ovatko teidänkin muutosyrityksenne aivan liian kunnianhimoisia ja melodramaattisia?

Jos innostun kuntoilusta, hankin kertarysäyksellä kuntosalijäsenyyden ja ilmoittaudun samalta istumalta kahvakuulaan, lempeään venyttelyyn ja hassunhauskaan latinojumppaan. Ostan kotiin kahvakuulan, jumppanauhan, jumppakepin, käsipainot ja uudet inspiroivat urheiluvaatteet. Sitten käyn kahdesti latinojumpan takarivissä ahdistumassa ja venyttelen illalla kerran.

Ostan kotiin kahvakuulan, jumppanauhan, jumppakepin, käsipainot ja uudet inspiroivat urheiluvaatteet.

Ensipyrähdyksen jälkeen unohdan koko asian. Tovin kuluttua mies kysäisee nurkassa pölyttyvästä kahvakuulasta, ja työnnän sen vaivihkaa kaapin perille.

Olen myös ostanut terveysinnossani kaappini täyteen spirulinaa, pakurirouhetta, kauraleseitä, chia-siemeniä, merilevää, vehnäorasjauhetta, mulperimarjoja, raakakaakaota ja erilaisia salaatteja. Maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina teen epäilyttävän värisen smoothien, kunnes perjantaina palaan kahviin ja croissanttiin.

Jatkossa minun on huijattava itseäni ovelammin. Tästä lähtien en tee yhtikäs mitään, kunhan vähän vain vilkaisen. Kun menen lähikauppaan, kävelen ennen ostoksia lenkin korttelin ympäri ja ehkäpä ihan huomaamatta tekeekin mieli vähän jatkaa. Työmatkalla käyn ihan vain katsomassa, miltä se hotellin kuntosali näyttää, ja kenties sitten kuitenkin väännän pari kertaa hauista.

Ovelaa tammikuuta!