Näyttelijä Laura Birn kurkottaa kansainväliselle uralle. ”Haaveilen yksinkertaisesti näyttelemisestä. Haluaisin, että jokainen työ tuntuisi merkitykselliseltä”, hän sanoo.

Näyttelijä Laura Birn on juuri palannut lomalta elokuvamaailman mekasta, Los Angelesista, mutta aikaero ei näy olemuksessa. Laura näyttää raikkaalta, ja hänen kasvoillaan on kevyt rusketus. Mutta että lomalla? Ettei kuitenkin olisi Hollywood-uutisia tulossa? Laura vakuuttaa olleensa Kaliforniassa ”ihan oikealla” lomalla. Toki hänellä on elokuvakaupungissa edustajia, joita hän myös tapasi.

”Los Angeles on mielenkiintoinen kaupunki. Siellä on erityistä, luovaa energiaa. Vaikea silti kuvitella, että koskaan asuisin siellä, mutta pieninä annoksina se on kiva paikka.”

Kehut hämmentävät

33-vuotias Laura kuuluu siihen nuorten näyttelijöiden tienraivaajajoukkoon, joka kurkottaa kansainväliselle uralle, vaikka siitä ei ole kauan, kun suomalaisnäyttelijöiden Hollywood-haaveille vielä tuhahdeltiin.

Lauran sinkosi ulkomaisten ohjaajien tietoisuuteen rooli Sofi Oksasen romaaniin perustuvassa Puhdistuksessa, joka valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi. Sen jälkeen amerikkalaisohjaaja Scott Frank tarjosi Lauralle pienen, mutta näkyvän roolin toimintaelokuvassa Tanssi haudoilla, jonka päätähti on Liam Neeson.

”Amerikkalaisten tapa kehua on itselleni hieman vieras.”

”Roolini kuvattiin kahdessa päivässä, enkä usko, että sillä oli suurempaa merkitystä uralleni. Haluaisin kyllä tehdä jonain päivänä isomman roolin Frankin elokuvassa.”

Helsingin Sanomissa Frank ylisti Lauran valovoimaisuutta. Laurasta kehuja on kiva kuulla, mutta eivät ne hänen päähänsä mene.

”Amerikkalaisten tapa kehua on itselleni hieman vieras. Mutta toisaalta se tekee esimerkiksi Los Angelesista miellyttävän paikan, kun jo lentokentän bussissa tuntemattomat jakavat kohteliaisuuksia.”

Syksyllä 2015 ensi-iltansa saa englantilaisen David Farrin ohjaama The Ones Below. Se on Lauran ensimmäinen iso rooli englanninkielisessä elokuvassa.

Laura teki elokuvadebyyttinsä kaksitoista vuotta sitten elokuvassa Helmiä ja sikoja. Hänellä oli tuolloin takanaan vasta pari näytelmäprojektia. Vuosaaresta Itä-Helsingistä kotoisin oleva nuori nainen oli innostunut näyttelemisestä Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Sittemmin Laura on ehtinyt tehdä paljon: elokuvien ja teatterin lisäksi hän on näytellyt tv-sarjoissa, joista pisimpään sarjassa Karjalan kunnailla vuosina 2007—2012.

Mainetta ja kunniaa

Vuonna 2013 suitsutusta satoi joka suunnalta. Laura sai 15 000 euron elokuvataiteen valtiopalkinnon sekä Jussi-patsaan. Berliinin elokuvafestivaaleilla hänet huomioitiin nousevien kykyjen Shooting Star -palkinnolla.

Tuleva vuosi näyttää Lauran kalenterissa toistaiseksi väljältä, mikä tuntuu hänestä mukavalta. Viime vuonnahän kuvasi neljää elokuvaa, jotka kaikki saavat ensi-iltansa vuoden 2015 aikana.

Lauralla on naispääosa Petri Kotwican trillerissä Henkesi edestä ja pienemmät roolit Jörn Donnerin Armi!-elokuvassa sekä Mika Kaurismäen pukudraamassa Tyttökuningas. Psykologisessa trillerissä The Ones Below Laura esittää raskaana olevaa Teresaa, jossa on jotain outoa, mikä alkaa ahdistaa naapurissa asuvaa pariskuntaa.

Laura innostuu silminnähden puhuessaan elokuvasta. Käsikirjoituksen pohdinnat äitiydestä ja rakkaudesta tekivät häneen vaikutuksen ensilukemalta. Kemia ohjaajan kanssa toimi jo koekuvauksissa.

”Pidin siitä, että hän oli kiinnostunut myös näyttelijäntyön psykologisesta puolesta. Analysoimme yhdessä roolihahmoni elämäntarinaa ja tapaa reagoida eri tilanteisiin. Se oli meille molemmille teatteritöistä tuttu tapa.”

Elokuvan kuvaukset Lontoossa kestivät viime syksynä kaksi kuukautta.

”Jännitin kuvauksia etukäteen paljon, koska se oli ensimmäinen iso roolini englannin kielellä . Kuvaukset olivat hieno kokemus, vaikka välillä olin väsynyt pitkien päivien jälkeen. Oli myös aika uuvuttavaa käyttää koko ajan vierasta kieltä. En ollut ajatellut sitä etukäteen.”

Joskus on sanottava ei

Roolinsa Laura valitsee puhtaasti intuitiolla.

”Välillä joudun kieltäytymään rooleista ja olen opetellut sanomaan ei, jos työ ei tunnu minulle sopivalta.”

Glorian muotikuvissa Laura esittelee vaatteita, jotka ovat saaneet vaikutteita villistä lännestä. Jos Laura valitsisi roolin lännenelokuvasta, millainen se olisi?
”Olisin levoton, mysteerinen naiscowboy, joka vaeltaa yksin auringonlaskuun”, hän maalailee.

Laurakin on vähän mysteeri, vaikka hän on ollut julkisuudessa yli kymmenen vuotta. Hän ei ole mikään naapurintyttö, jonka kuulumiset tiedetään Helsingistä Utsjoelle.

Laura on pysynyt johdonmukaisen tiukkana rajoistaan. Hän puhuu julkisuudessa vain töistään. Hän ei ole epäystävällinen, mutta vastaukset lyhenevät heti, kun ne liikahtavat hänen epämukavuusalueelleen.

”Tylsää ehkä, mutta ajattelen, että työ puhukoon puolestaan. Henkilökohtaisten asioitteni jakaminen ei tuo minulle mitään etua.”

Laura on vähän mysteeri, vaikka hän on ollut julkisuudessa yli kymmenen vuotta.

Laura on haastateltavana pidättyväinen, mutta kameran edessä hän ei ujostele. Hän kävisi hyvin ammattimallista. Sen vahvistaa myös kuvat ottanut Marica Rosengård.

”Lauraa on ihana kuvata. Hän on kuin sokeria, jota haluaa lisää. Hän ei hermostu eikä diivaile, mutta hän on myös hyvin herkkä. Jos vaate ei tunnu oikealta, hän ei pystypeittelemään sitä. Laura ei puhu omista asioistaan edes pitkän kuvauspäivän aikana. Mutta minusta on vain hyvä, että hän pitää kiinni mysteeristään. Se antaa yleisölle mahdollisuuden kuvitella hänet miksi vain.”

Ei ulkonäköpaineita

Perinteisesti kaunis ulkomuoto on ollut näyttelijälle etu. Laura ei ole kokenut painetta olla muuta kuin oma itsensä.
”Suomessa kiinnitetään aika vähän ulkonäköön huomiota, täällä ei tarvitse näyttää mallilta voidakseen olla näyttelijä. Ulkomailta minulla ei ole niin paljon kokemusta, että osaisin vertailla, millaisia paineita ulkonäköön muualla asetetaan.”

”Haaveeni on päästä siihen pisteeseen, että voisin valita kaikki työni.”

Lauran suurin unelma, se jonka lehdessä voi paljastaa, liittyy sekin töihin.

”Haaveilen yksinkertaisesti näyttelemisestä. Haluaisin, että jokainen työ tuntuisi merkitykselliseltä. Haaveeni on päästä siihen pisteeseen, että voisin valita kaikki työni. Ei kun hetkinen, kyllähän minä voin jo valita!”

Artikkeli on julkaistu tammikuun 2015 Gloriassa.

Estelle&Thild -kosmetiikkabrändin perustaja Pernilla Rönnberg arvostaa luonnonmukaisuutta myös omissa elämäntavoissaan. Luksuskoti sijaitsee meren äärellä, ja metsässä liikkuminen antaa energiaa bisnesarkeen.

Luomun edelläkävijä

Pernilla Rönnberg istuu perustamansa Estelle & Thild -kosmetiikkamerkin toimiston aulassa Artillerigatanilla Tukholman Östermalmissa. Aula on sisustettu vaaleilla pastellisävyillä ja seinällä on suuria, hempeitä kukkia niin kuin luomumerkille sopii.

”Kun perustin Estelle & Thildin kymmenen vuotta sitten, luomuruuat olivat kaupoissa eri osastoilla ja luomukosmetiikan valikoima oli todella pieni”, Rönnberg sanoo.

Nyt tilanne on todellakin muuttunut. Luomu, ekologisuus ja vegaanisuus ovat megatrendejä, ja se näkyy Estelle & Thildin vakaana kasvuna. Yrityksen liikevaihto on 47 miljoonaa kruunua eli vajaa viisi miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 15. Tänä vuonna Estelle & Thild lanseerasi ihonhoitotuotteiden rinnalle meikkisarjan.

Estelle & Thild on luomukosmetiikan markkinajohtaja kotimaassaan, ja Suomi on heidän suurin vientimarkkinansa.

”Tällä hetkellä on kaksi voimakasta meikkitrendiä, no make up -trendi ja näyttävät glittermeikit. Me teemme pohjoismaiseen tyyliin sopivia, luonnollisia arkimeikkejä.”

Estelle & Thild on luomukosmetiikan markkinajohtaja kotimaassaan, ja Suomi on heidän suurin vientimarkkinansa.

”Suomalaiset ja ruotsalaiset naiset ovat hyvin samanlaisia ja samantyylisiä ja kiinnostuneita luomusta. Tanska on luomun edelläkävijä, ja tuotteemme valmistetaan siellä. Pohjoismaista norjalaiset ovat vähiten kiinnostuneita luomusta.”

Rönnberg viettää viimeisiä päiviään toimistolla ennen kolmannen lapsensa syntymää. Kaksi vanhempaa lasta, Estelle ja Mathilde, joiden mukaan Rönnbergin yritys on nimetty, ovat 12- ja 14-vuotiaita.

Hevosjuttuja delissä

Östermalmilla kaikki hienostuneen kaupunkielämän palvelut ovat aivan nurkan takana. Pernillan suosikkilounaspaikka on Broms lähellä Karlaplania. Se on muutaman vuoden ikäinen huipputrendikäs deli, joka tarjoaa niin aamiaista, brunssia, lounasta, illallista kuin take awaytakin. Seinillä on tummanruskeaa kaakelia, ja lounasasiakkaina on bisnesväkeä ja paikallisia pikkuvauvojen äitejä rattaineen ja Louis Vuittonin ja Chanelin laukkuineen.

”En halua ostaa mitään teollisesti tuotettua ruokaa.”

”Suosikkejani ovat vihermehut ja chiavanukkaat tuoreilla marjoilla. Haen täältä usein myös ruokaa kotiin työpäivän jälkeen.”

Ruokavalinnoissaankin Pernilla suosii luomua.

”En halua ostaa mitään teollisesti tuotettua ruokaa.”

Lounaaksi Pernilla ottaa lohisashimin, jossa on raa'an lohen lisäksi mangoa, avokadoa, seesaminsiemeniä ja ponzu-kastiketta.

Paikalla on Pernillan tuttuja, ja poskisuudelmia vaihdellaan. Lounaspuhe kääntyy ratsastukseen, sillä Pernillalla on omia hevosia.

”Ratsastaminen on suorastaan meditatiivista. Rakastan myös laskettelua ja tennistä, mutta työn ja perheen lisäksi ihan kauheasti ei jää harrastuksille aikaa.”

Eläimet ovat olleet aina Pernillalle erittäin tärkeitä.

”Uskon, että eläimet voivat olla iloisia tai surullisia. Niillä on samanlaiset tunteet kuin meilläkin.”

Kuninkaallisia sisustusesineitä

Kivenheiton päässä lounaspaikasta on Pernillan suosikkikukkakauppa Bruun. Sieltä toimitetaan kukat Estelle & Thildin toimistoon kerran viikossa, ja sieltä Pernilla hakee kukkia myös kotiinsa Lidingöön vähintään yhtä usein.

Pernillan suosima sisustusliike hoitaa myös kuninkaallisten sisustusasioita.

”Suosikkikukkani vaihtelee kauden mukaan, tällä hetkellä se taitaa olla hortensia.”

Ovelle tulee tervehtimään kukkakauppiaan mopsi Macka, joka ei lähde ovesta omin luvin ulos vilkkaalle Karlavägenille.<EP,1>Pernillan maku tunnetaan täällä, ja hänelle rakennetaan muodikas kimppu, jossa on niin vaaleaa hortensiaa kuin vanhan roosan värisiä ruusujakin.

Kun kukat on hankittu, piipahdetaan nurkan takana hakemassa sisustusputiikista muutama tyyny ja sisustusesine. Pernillan kotona on remontti, ja olohuone kaipaa pientä päivitystä. Kaupasta juoksee perään Pierre & Peters -putiikin Pierre  kullanvärisen kynttilänjalan kanssa.

”Hän hoitaa myös kuninkaallisten sisustusasioita.”

Saariston lapset

Lidingö Tukholman kupeessa on juuri se paikka, jota ruotsinristeilyllä ihastellaan aamiaispöydän ikkunoista vähän ennen kuin laiva lipuu satamaan.

”Kaikki Tukholmaan menevä laivaliikenne menee tästä ohi”, Pernilla näyttää olohuoneen valtavista ikkunoista, jotka avautuvat Skurusundin salmeen. Rannassa uiskentelee kaksi joutsenta.

70-luvulla rakennetun talon merenpuoleinen piha on remontoitu muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä remontissa on talon alaosa, ja siihen valmistuu yksi uusi kerros.Modernissa uima-altaassa kelluu kesän jäljiltä ylösalaisin vihreä uimalelu ja olohuoneen pitkän betonitason alla lojuu hover board.

Mathilde, 12, on tullut koulusta, tulee tervehtimään ja livahtaa omaan huoneeseensa.

”Luulen, että he ovat edelleen ylpeitä siitä, että yritys on heidän mukaansa nimetty. Muuten he ovat kuin ketkä tahansa teinit ja pitävät minua niin nolona, etten saa mennä autosta ulos, kun vien heidät kouluun.”

Pernilla on syntynyt Lidingössä ja paluumuutti sinne perheensä kanssa reilut kymmenen vuotta sitten.

"Yksinkertaisesti ihastuimme tähän rauhoittavaan näköalaan.”

Taidetta ja pehmolelukasoja

Suurta olohuonetta hallitsee valtavan, kodikkaan löhöilysohvan lisäksi kaksi ranskanbulldoggia, Ashton ja Tiger. Sohvan takana on pienen vuoren kokoinen läjä pehmoleluja, joista toinen bulldogeista valitsee yhden, minkä jälkeen toinen aloittaa nahistelun lelusta. Välillä Mathilde tulee huoneestaan hakemaan nuoremman ja eloisamman Tigerin rauhoittumaan.

”Tunnen rodun hyvin, niiden luonne on meille juuri sopiva. Ja ne olivat niin söpöjä!” Pernilla perustelee kaksi- ja neljävuotiaiden koirien hankintaa. ”Ne eivät tarvitse ihan kauheasti ulkoilua. Mieheni vie ne yleensä ulos iltaisin.”

”En ole niin kauhean kiinnostunut yksityiskohdista, mutta pidän kyllä designista.”

Perheessä pidetään eläinten lisäksi valokuvataiteesta. Seinällä on muun muassa ruotsalaisen muusikon ja valokuvataitelijan Jacob Felländerin teoksia. Marmorikuvioidulla sivupöydällä on iso pino Net-a-Porter-nettikaupan Porter-muotilehtiä. Maljakko on Svensk Tennistä, jota Ruotsin Marimekoksikin kutsutaan.

”En ole niin kauhean kiinnostunut yksityiskohdista, mutta pidän kyllä designista”, Pernilla sanoo ja nauraa, kun sivupöydällä olevan patsaan tekijä ei heti muistu mieleen.

Tyttöenergiaa bisneksessä

Lidingössä ehkä tärkeintä Pernillalle on kuitenkin lyhyt matka luontoon. Se tasapainottaa kaupunki- ja bisnesarkea. ”Rakastan työtäni ja olen aina tehnyt paljon töitä. Uskon, että olen siksi ollut parempi äitikin. Työn vastapainona haluan käydä luonnossa pitkillä kävelyillä ja niin teenkin joka viikonloppu.”

Hän odottaa, että pääsee pian taas juoksemaan, sillä raskauden loppuvaiheessa se ei enää onnistu.

”Kun isommat lapseni olivat pieniä, opiskelin kauppakorkeakoulussa ja perustin yritykseni. Olen silti aina ehtinyt viettää tosi paljon aikaa lasteni kanssa.”

Täyspitkää ruotsalaista äitiyslomaa yrittäjä ja toimitusjohtaja ei aio pitää, mutta ehtii hän silti rauhoittua nauttimaan perhe-elämästä.<EP,1>”Kun isommat lapseni olivat pieniä, opiskelin kauppakorkeakoulussa ja perustin yritykseni. Olen silti aina ehtinyt viettää tosi paljon aikaa lasteni kanssa.”

Bisnes on hyvällä kasvu-uralla, ja Pernilla on löytänyt yritykseensä hyvän tiimin, johon hän luottaa.

”Meillä on tosi energinen girl power -meininki. Aluksi jouduin tekemään ihan kaiken itse, joten nykyään on ihanaa, kun voin delegoida hommia luotettaville alaisille. Pomona pidän siitä, kun ihmiset kasvavat tehtävissään, ja voin antaa heille lisää vastuuta.”

Kuka?

Pernilla Rönnberg, 42, on ruotsalaisen luomukosmetiikkamerkin Estelle & Thildin perustaja ja toimitusjohtaja.

Asuu miehensä sekä vastasyntyneen vauvan ja 14- ja 12-vuotiaiden lastensa kanssa Lidingössä Tukholman kupeessa.

Parasta kodissa: merelle avautuvat suuret ikkunat, joista näkee vuodenaikojen vaihtelun.

Eurooppa yhtenee, mutta muoti pysyy eri maissa erilaisena, vakuutti muotijuttu 1990.

  Vaikka Eurooppa yhdistyy, eri maiden naiset säilyttävät erityispiirteensä, vakuutti humoristinen muotijuttu. Se ilmestyi 1990, viisi vuotta ennen kuin Suomesta tuli EU:n jäsenvaltio. Saksattaria kehuttiin Margaret Thatcherin lisäksi "tosimiehiksi" - eikä Angela Merkelistä edes tiedetty siihen aikaan. Jämäkkyyttä kuvassa olevan saksattaren tyyliin antoi myös Escadan bleiserin muodikas leveä hartialinja.