Kun kaksi erilaisen sisustustyylin omaavaa aikuista muuttaa yhteen, sisustuksessa on sovittelemista. Toimittaja Ulla Rantakari kertoo, kuinka yhteinen tyyli löytyi.
Asukkaat: Lifestyle-toimittaja Ulla Rantakari ja hänen avopuolisonsa.
Koti:75-neliöinen asunto vuonna 1975 rakennetussa talossa Helsingin Kaivopuistossa.
Matka Helsingin Ullanlinnasta Kaivopuistoon oli lyhyt, mutta muutos iso. Muutin kesällä 2015 omasta asunnostani mieheni työsuhdeasuntoon, ja asuimme ensi kertaa yhdessä. Olin tottunut vanhan talon tunnelmaan, pariisilaistyyliseen sisustukseeni ja Korkeavuorenkadun leppoisaan korttelielämään. 1970-luvun puolessa välissä rakennettu talo tuntui aluksi kovin askeettiselta. Sen sijan mustarastaan kujerrusta kaikuvaan puistomaiseen ympäristöön ja alakerran uima-altaaseen oli helppo ihastua. Näkymät asuntoa nauhamaisesti kiertävistä ikkunoista ja asunnon ajaton, Poiat-toimiston suunnittelema tyyli saivat minut kuitenkin pian puolelleen.
Haasteenamme oli kahden erittäin erilaisen sisustajan tyylin ja tavaroiden sovittaminen rajallisiin neliöihin. Varastoimme muutamia huonekaluja ja teimme tilaa yhteiselle tyylille. Gervasonin sohvani sopi puolison designklassikoiden keskelle helposti, ja muutama rakkain vintagehuonekaluni löysi helposti paikkansa. Palapelin ratkaisi Beni Ourain -matto, joka oli ensimmäinen yhteiseen kotiin hankkimamme tavara. Muhkea villamatto tuo betonilattialle lämpöä ja keräsi olohuoneen huonekalut keskustelemaan keskenään. Luovuimme televisiosta, ja löysimme Skannosta olohuoneeseen linjakkaan, ranskalaisen Ligne Roset’n työpöydän ja sen kumppaniksi Hans J. Wegnerin klassisen Wishbone-tuolin.
Makuuhuoneeseen kaipaisin pehmeämpää ilmettä, ja se toteutui kahden suuren maton avulla. Ne sijoitettiin tiiviisti vierekkäin, ja niin ne antavat vaikutelman kokolattiamatosta. Sängyksi hankimme luonnonmateriaaleista valmistetun Hästensin, jonka luvataan kestävän vuosikymmeniä. Seinälle ripustin vanhempieni villaryijyn.
Kun kummallakin on tarkka maku, tyyliasioissa riittää soviteltavaa arkeenkin. Kotonani on aina kukkia – tähän asuntoon ostin maljakon jo ennen muuttoani. Kun vielä tapailimme, ja olin tulossa illalliselle, kipaisin luottokukkakauppaani Inbloomiin. Kerroin tarvitsevani tuliaiskimpun miehelle, jolla on vahva maku ja jota en halua säikytellä kukkakrumeluureilla. Kimpusta tuli tyylikäs, vihreä ja keväinen. Kunnioitan yhä puolisoni makua ja jätän ne kaikkein hempeimmät kimput suosiolla maaseutukotiin, jonne ne paremmin sopivatkin.
Viihdymme kodissamme niin hyvin, että ravintolailta vaihtuu helposti tuntikausien kotikokkailuihin ja illalliseen kahdelle. Parasta palautetta kodistamme olen saanut ystäviltämme, joiden mukaan kotimme kutsuu viihtymään.
Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 5/2018 ilmestyneestä jutusta Koti kahdelle.
Eikös tässä ”yhdistetty” kaksi makua? Oli maku, tuotiin tilalle trenditavarat. Oih.
