Urheilutoimittaja Mervi Kallio pukeutuu tilaisuuden mukaan – "Koen kiusalliseksi, jos pukeutumiseni herättää liikaa huomiota"

Painajaisessa Mervi Kallion piti urheilu-uutisten jälkeen vaihtaa asua salamannopeasti ja siirtyä toiseen rakennukseen juontamaan seuraavaa ohjelmaa. Unessa hän juoksi hiki päässä ehtiäkseen paikalle, mutta kuuli jo ulos tunnussävelmän soivan. Hän mietti, mitä tehdä: myöhästyäkö lähetyksestä vai mennäkö ruutuun puolipukeissa?

-Herätessä hengästytti, hän nauraa.

Oikeassa elämässä vaatekatastrofeja ei ole Merville töissä juuri sattunut.

Hän on oppinut tuntemaan kroppansa mittasuhteet ja sen, mikä tuntuu ja näyttää itsellä hyvältä.

-Olen pitkä ja harteikas, joten hyvät leikkaukset ja tyköistuvuus toimivat parhaiten.

Mervi nauraa, ettei ole mielestään koskaan ollut mikään tyylilyyli saati vaatteilla räväyttäjä.

-Jos pähkäilen kahden eri asun välillä, valitsen turvallisemman vaihtoehdon. Oma tyylinihän on suorastaan tylsä.

Mervi työskenteli lentoemäntänä parikymmentä vuotta.

-Virkapuku oli helppo, kun ei tarvinnut miettiä, mitä laittaa töihin päälle. Virkapuvussa selkä suoristui ja olo oli ryhdikäs.

Mervi on jatkanut saman ajattelun noudattamista: hänellä on työpuvusto.

-Vaatteet ovat osa töihin ja tiettyyn rooliin valmistautumista. Se on katsojan tai järjestäjän kunnioittamista.

F1-kisoihin matkustaminen määrittelee pitkälti Mervin vaatevalintoja. Vaatteiden on kestettävä pakkaamista ja reissuelämää, eri ilmastoja ja pysyttävä siisteinä, vaikkei olisi mahdollisuutta silittämiseen. Tavaraa ei voi raahata mukanaan ylenpalttisesti, joten monikäyttöisyys on valttia. Mervi valmistautuu myös yllättäviin tilanteisiin.

-Korkokengät ovat aina mukana, jos pitää muuntaa haalari iltajuhlaan sopivaksi. Mukautumiskykyä opin lentoemäntänä.

Katsojapalaute ei suoranaisesti vaikuta hänen vaatevalintoihinsa, mutta kannustaa kyllä työpukeutumiseen paneutumiseen. Hän pitää vaatetusta viestinnän välineenä.

Ajoittain hän pohtii, voiko työssä käyttää samoja asuja useaan kertaan.

-Mutta tietenkin voi, sehän on vaan järkevää. Muutan asusteita ja myös lainaan vaatteita, iltapukuja varsinkin. Kierrätämme vaatteita kavereidenkin kesken.

Työssä asia on tärkein. Mervi ei halua olla huomion keskipisteessä.

-Koen kiusalliseksi, jos pukeutumiseni herättää liikaa huomiota. Tilaisuudet eivät ole oma show'ni vaan toimin aina jonkun asian välittäjänä. Siksi haluan asujeni olevan hillityn tyylikkäitä.

Kuitenkin hän haluaa pitää vähän omaa persoonaa mukana.

-Pitää ymmärtää, miten pukeutua mihinkin työtilaisuuteen. Sekin on ammattitaitoa.

Miten kuvailet tyyliäsi?

Pukeutumiseni on simppeliä, ehkä tylsää ja turvallistakin. Tuskin silti haluaisin olla tämän rohkeampi pukeutuja, sillä viihdyn perusväreissä ja peruskamoissa hyvin. Suosin tennareita, farkkuja, t-paitoja ja neuleita, joita rakastan. Joskus hörhelötkin ovat paikallaan, vaikka juhlamekoissa. Jos asu ei ole mukava, alkaa helposti peitellä ja pienentää itseään. Esiintyessä haluan, ettei asua tarvitse miettiä eikä se ole millään tapaa häiritsevä. Muuten oloni on epämukava, enkä voi keskittyä työhöni täyspainoisesti. Kun on hyvä vaate yllä, kantaa itsensä ryhdikkäästi.

Mitä tyyliin sisältyy?

Siihen sisältyy kaikki: vaatteet, asusteet, koko olemus. Muutakin kuin ulkoisia asioita, tyyli on myös käytöstapoja. Tyyli on tärkeä osa ammattimaisuutta, olemme itsemme käyntikortteja. Minulla on esiintymistyö, jossa olen omana itsenäni, mutta aina eri rooleissa edustamassa jotain muuta kuin itseäni. Haluan huoliteltuna arvostaa eri tilaisuuksien luonnetta.

Mitä tyyli merkitsee?

Minulle ei ole tärkeää olla trendikäs tai muodikas. Joskus voi olla jotain pientä, ajankohtaista twistiä, mutta enemmän olen klassisten juttujen kannalla. En mieti harkitusti, mikä on juuri minun tyyliäni, vaan hankin sitä, mistä pidän.

Miten meikkaat?

Ehostaudun aina edes vähän, myös arkena. En ole kovin kummoinen meikkaaja, joten työtilaisuuksiin pyydän ammattilaista, kuten Tintti Valantia tai Miia Ollulaa, apuun. Antaa itsevarmuutta, kun hiukset ja meikki on laitettu niin, ettei niistä tarvitse stressata etukäteen eikä tilaisuuden aikana. Huoliteltu ulkoasu on yksi iso, kokonaisuuteen vaikuttava tekijä, ja jos se osa ei ole kunnossa, huomioni kiinnittyy toissijaisuuksiin. Varikolla ehostan itse itseni, siellä meillä ei ole meikkaajia.

Miten työ on vaikuttanut tyyliisi ja pukeutumiseesi?

Yksinkertaiset leikkaukset ja perusvärit toimivat ruudussa yleensä parhaiten. Ei pientä piperrystä tai liian kirjavaa. Tiedonvälitystehtävässä huomio ei saa olla liian isoissa korvakoruissa tai silmiinpistävässä vaatteessa. Varikkopäivät ovat Casual Fridaymme, ja pukeutuminen rennompaa. Tyylikästä, mutta mukavaa, jotta jaksaa seistä pitkän päivän. Korkokenkiä ei voi ajatellakaan. Sunnuntain kisalähetyksiin puen jotain siistimpää, kuten housupuvun. Kulttuurierot ovat kiinnostavia: italialaiset kollegani ovat ruudussa cocktailmekoissa, korkeissa koroissa ja juhlakampauksissa. Jos menisin siellä televisioon tyypillisissä vaatteissani, he varmasti parahtaisivat, että mikäs maatuska tänne tupsahti.

Kenen tyylistä inspiroidut?

Kisamatkoilla seuraan ihmisiä ympärilläni ja panen merkille ulkomaisten kollegoideni eleganssia. Pidän näyttelijä Cameron Diazin ja alppihiihtäjä Lindsey Vonnin tyyleistä. Jälkimmäistä diggaan muutenkin, hänellä on kivasti sekä sporttia että glamouria.

Mistä haet tyyliin ja pukeutumiseen apua?

Työhöni minut stailaa ihana stylisti Hani Haimi. Se säästää aikaa ja helpottaa elämääni valtavasti. Olen myös hakenut neuvoja Helsingin Stockmannin pukeutumispalvelun mahtavalta Kimi Nurmelta. Ei tule hutiostoksia, sillä ammattilainen osaa nähdä, mikä asiakkaalle sopii. 

Juttu on julkaistu Gloriassa 6-7/2022.