Kuvat
Kotimuseot
J. L. Runebergin kotimuseo sijaitsee Porvoossa.
J. L. Runebergin kotimuseo sijaitsee Porvoossa.

Haluaisitko kurkistaa entisaikojen merkkihenkilöiden olohuoneisiin tai päästä ihailemaan taidekeräilijöiden kokoelmia? Näissä kohteissa se onnistuu.

1. J. L. Runebergin koti

Porvoossa sijaitseva J. L. Runebergin koti on Suomen vanhin kotimuseo. Talossa pääsee aikamatkalle 1860-luvun porvariskotiin sellaisena kuin se Johan Ludwig Runebergin ja hänen vaimonsa Fredrikan aikana oli. Kaunis koti on sisustettu perheelle kuuluneilla huonekaluilla, taiteella ja huonekasveilla, joista monet ovat Fredrikan kasvien pistokkaista kasvatettuja. Lisäksi pihapiirissä on Fredrikan hurmaava ja huolellisesti entistetty puutarha, johon pääsee tutustumaan kesäkaudella.

Aleksanterinkatu 3, Porvoo. porvoo.fi/runebergin-koti

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Alvar Aallon kotitalo Munkkiniemessä on jokaisen Aalto-fanin must-kohde. Kuva: Maija Holma.

2. Alvar Aallon kotitalo

Alvar ja Aino Aalto rakennuttivat itselleen kodin ja työskentelytilan Helsingin Munkkiniemeen vuonna 1936. Alvar asui talossa aina kuolemaansa saakka, ja rakennus oli perheen käytössä vielä pitkään sen jälkeen. Nykyään talo on kotimuseo, johon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla. Kotitalossa toimii myös museokauppa. Vain muutaman sadan metrin päästä löytyy myös Alvar Aallon ateljee, johon voi niin ikään tutustua opastetuilla kierroksilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Riihitie 20, Helsinki. alvaraalto.fi/kohde/alvar-aallon-kotitalo

Taidekoti Kirpilä löytyy Helsingin Töölöstä. Kuva: Riitta Supperi.

3. Taidekoti Kirpilä

Töölössä sijaitsevassa Taidekoti Kirpilässä tuntuu siltä, kuin vierailisi varakkaan, taiteen keräilyyn hurahtaneen sukulaisen luona. 350-neliöisen kodin seinät ovat täynnä suomalaisten klassikkotaiteilijoiden töitä aina Akseli Gallen-Kallelasta Ellen Thesleffiin ja Hugo Simbergiin, mutta tunnelma on yllättävän kotoisa. Vaikuttava taidekokoelma kuului arvostetulle reumalääkäri Juhani Kirpilälle, joka asui kodissa kuolemaansa, vuoteen 1988 asti yhdessä puolisonsa, antiikkikauppias Kalle Rosenqvistin kanssa. Nykyään museossa järjestetään myös konsertteja, queer-opastuksia ja muuta ohjelmaa.

Pohjoinen Hesperiankatu 7, Helsinki. taidekotikirpila.fi

Halosenniemessä vierailuun voi yhdistää myös muita Tuusulan Rantatien varrella sijaitsevia kulttuurikohteita. Kuva: Tarja M. Kärkkäinen.

4. Halosenniemi

Tuusulan Rantatien varrella riittää nähtävää, sillä alueella vaikutti aikoinaan merkittävä taiteilijayhteisö. Yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on kuvataiteilija Pekka Halosen "erämaa-ateljee" Halosenniemi, joka on entisöity alkuperäiseen asuunsa. Nykyään museona toimivassa talossa on esillä kodin alkuperäistä esineistöä sekä Pekka Halosen maalauksia, piirroksia ja grafiikkaa. Vierailemaan pääsee myös Pekka ja Maija Halosen puutarhassa, joka on niin ikään palautettu vanhaan loistoonsa. Jos intoa riittää, kannattaa samaan reissuun yhdistää esimerkiksi lähistöllä sijaitseva taiteilijakoti Erkkola, Aleksis Kiven kuolinmökki ja Jean Sibeliuksen kotimuseo Ainola.

Halosenniementie 4-6, Tuusula. halosenniemi.fi

Turussa sijaitsevassa Ett Hemissä on nähtävillä tunnettujen suomalaistaiteilijoiden töitä. 

5. Ett Hem

Turussa sijaitseva Ett Hem on ollut toista vuotta suljettu korjaustöiden takia, mutta museo aukesi yleisölle jälleen kesäkuussa. Ett Hem kuvastaa konsuli Alfred Jacobssonin ja ja hänen vaimonsa Hélènen entistä kotia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, joskin vuodesta 1965 asti museo on toiminut eri rakennuksessa kuin pariskunnan alkuperäinen koti. Esillä on Jacobssonien keräämä esine-, huonekalu- ja taidekokoelma, joka sisältää töitä muun muassa Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä ja Wäinö Aaltoselta.

Piispankatu 14, Turku. etthem.fi

Helsinkiläisessä Villa Gyllenbergissä kannattaa vierailla alkusyksystä ennen kuin museo sulkeutuu peruskorjauksen ajaksi.

6. Villa Gyllenberg

Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin museo on monelle tuttu kohde, mutta lyhyen kävelymatkan päässä sijaitseva Villa Gyllenberg on jäänyt vähemmälle huomiolle - täysin syyttä. Upea huvila kuului Signe ja Ane Gyllenbergille. Pariskunta lahjoitti merkittävän taidekokoelmansa perustamalleen lääketieteelliselle tutkimussäätiölle, jotta se jäisi heidän kuoltuaan yleisön nähtäville. Museo ja huvilan yhteyteen suunniteltu lisärakennus avattiin vuonna 1980, pari vuotta Gyllenbergien kuoleman jälkeen. Pariskunnan taidekokoelman ja kodin esineistön lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Lokakuuhun asti käynnissä oleva Salatun tiedon tie -näyttely käsittelee okkultismia ja esoteerisuutta suomalaisessa taiteessa. Villa Gyllenberg sulkeutuu peruskorjauksen vuoksi reiluksi vuodeksi 12.10.2020 alkaen. Arvioitu uudelleenavaamisaika on alkuvuosi 2022.

Kuusisaarenpolku 11, Helsinki. villagyllenberg.fi

Lapissa sijaitsevan Särestöniemi-museon erikoisuus on uima-allas, jossa taiteilija tykkäsi työskentelyn lomassa uiskennella.

7. Särestöniemi-museo

Vaikuttavista öljyvärimaalauksistaan tunnettu Reidar Särestöniemi on yksi merkittävimmistä lappilaisista kuvataiteilijoista. Hän asui lähes koko elämänsä ajan Kittilässä, Kaukosen kylässä, jonka laajalta museoalueelta löytyvät hänen lapsuudenkotinsa Vanha Särestö sekä taiteilijan itsensä rakennuttamat galleria ja ateljee. Galleriassa ja ateljeessa on vaihtuvia näyttelyitä, jotka esittelevät kattavasti Särestöniemen töitä. Myös itse rakennuksissa riittää tutkittavaa: galleriasta löytyy esimerkiksi uima-allas, jossa taiteilija tykkäsi uida taulujensa ympäröimänä.

Särestöntie 880, Kaukonen. sarestoniemimuseo.com

Suomalaisen arkkitehtikolmikon ateljeekoti valmistui Kirkkonummelle yli sata vuotta sitten. Kuva: Ilmari Järvinen.

8. Hvitträsk

Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk on arkkitehtikolmikko Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen yhteinen kokonaistaideteos. Kansallisromanttinen ateljeekoti valmistui vuonna 1903 Vitträsk-järven rannalle. Nykyään varsinaisena museotilana toimii Eliel Saarisen koti, joka on kodeista parhaiten säilynyt. Armas Lindgrenin hirsilinnamainen koti pohjoissiivessä paloi vuonna 1922, ja se korvattiin Elielin pojan Eero Saarisen suunnittelemalla asuinsiivellä. Herman Geselliuksen asuntona toiminut pyöröhirsinen piharakennus on puolestaan muutettu ravintolaksi. Pihapiirissä on myös vehreä puutarha, jonka suunnittelusta vastasi Eliel Saarisen vaimo Loja Saarinen.

Hvitträskintie 166, Luoma (Kirkkonummi). kansallismuseo.fi/hvittraesk

Juttu on julkaistu Glorian Kodin numerossa 6/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla