
Kun Sami ja Raimo muuttivat yhteen, piti heidän keksiä, miten kaksi hyvin erilaista sisustusmakua mahtuisivat yhden katon alle.
Samin ja Raimon toiveet ensimmäisen yhteisen kodin suhteen eivät olleet helposti yhdistettävissä. Sami rakasti art deco -tyyliin sisustettua asuntoaan 1920-luvun töölöläistalossa, Raimo puolestaan ei halunnut luopua modernisti Artekilla sisustetun kotinsa upeasta kattoterassista Hakaniemessä. Miten he voisivat ikinä löytää asuntoa, joka vastaisi molempien käsitystä täydellisestä kodista?
Sami, miten löysitte uuden kotinne?
Etsimme asuntoa aika kauan. Kumpikin löysi katsottavia kohteita, muttei yhtään sellaista, joka olisi puhutellut molempia. Raimo halusi terassin ja minä halusin asua Töölössä vanhassa talossa, jonka arkkitehtuurissa on laatua ja sopivasti nostalgiaa. Myös tyylimme olivat kovin erilaiset, ja erityisesti minua vähän hirvitti, miten niitä voisi yhdistää saman katon alle.
Töölön asuntoni naapuri ja hyvä ystävämme Marja oli lapsineen muuttamassa Lauttasaareen 1937 rakennettuun taloon ja houkutteli meidät katsomaan tulevan kotinsa naapurissa myyntiin tullutta asuntoa. Olimme Raimon kanssa pyöräretkellä jo aiemmin huomanneet talon poikkeuksellisen hienon piha-alueen ja rakennuksen arkkitehtuuri viehätti meitä molempia jo silloin. Kun kävelimme näytössä asunnon läpi, saatoin ensimmäistä kertaa nähdä tilan toimivan meidän molempien tyylin ja kalusteiden kanssa.
Mihin ihastuitte tässä kodissa?
Talo tuntui arkkitehtuuriltaan meille sopivalta. Asunnossa oli iso patio ja toisessa kerroksessa parveke, eli Raimo saisi toivomansa terassin. Minä puolestani näin heti, mihin sopisivat Raimon kodin kalusteet ja mihin minun tavarani. Asunnossa oli kaipaamaani laatua ja nostalgiaa. Kun astuimme 60-neliöiseen olohuoneeseen, oli vaikutelma ainutlaatuinen. Emme olleet uskoa, että ikinä voisimme löytää tällaista kotia, joka sijaitsisi samanlaisen matkan päässä Stockmannilta kuin edellinen kotini Taka-Töölössä.
Teittekö asunnossa remonttia?
Teimme täyden pintaremontin, jossa myös keittiö ja kylpyhuone uusittiin. Asunto oli hyvässä peruskunnossa, ja siksi oli helppoa vain raikastaa pinnat. Oikean tunnelman tavoittamiseksi ja art deco -tyylisten kalusteiden sekä taiteemme taustaksi rakensimme olohuoneeseen paneeliseinän. Kuvien perusteella sellainen on ollut asunnossa ennenkin, mutta se oli poistettu meidän muuttaessamme asuntoon. Rakensimme seinän uudelleen ja haimme siihen inspiraatiota ravintola Eliten looseista. Jouduimme varaamaan pöydän Elitestä pariinkin kertaan, jotta saimme fiilisteltyä sorvatusta mäntyvanerista valmistettujen paneelien mitoitusta ja tunnelmaa.
Miten kotinne sisustus syntyi?
Raimon koivuiset Artek-kalusteet solahtivat omille paikoilleen ihan automaattisesti. Hieman enemmän mietintää aiheutti se, miten saisin Töölön-kotini art deco -sisustuksen tuntumaan täällä oikealta. Kun lopulta keksin tuoda art decon rinnalle 1920-luvun siirtomaatunnelmaa, alkoi sisustaminen sujua mutkattomasti myös minun kalusteillani. Hankin olohuoneen kattoon suuren nostalgisen kattotuulettimen, ja suurista ikkunoista sisään vyöryvä, lähes trooppista metsää muistuttavan pihamme vehreys viimeistelivät hienosti sisustuksen ja tunnelman.
Ihastuitte talon arkkitehtuuriin, mikä siinä on erityistä?
Minulle on tärkeää, että asiat on tehty kunnolla ja että vanhaa vaalitaan ja entisöidään. Valitettavasti tässä talossa ei ole enää jäljellä alkuperäisiä, tammisia ikkunanpuitteita, mutta muuten talon materiaalit ja esimerkiksi asuntomme tiikkilankkulattia sekä hieno piha-alue ovat säilyneet hyvin.
Talon suunnitelleet arkkitehtiveljekset Kaj ja Dag Englund olivat inspiroituneet Alvar Aallon Munkkiniemen Riihitielle suunnittelemasta talosta ja päättäneet, että hekin haluavat rakentaa talon kauas kaikesta. Niinpä he saivat idean rakentaa perheilleen talon kallioiselle tontille Lauttasaareen. Lisäksi täällä asui myös heidän veljensä Einar perheineen sekä veljesten vanhemmat lähes koko elämänsä. Myös kaikki talon asukkaat heidän jälkeensä ovat asuneet talossa pitkään, ja taloa on dokumentoitu useissa aikakauslehdissä sekä arkkitehtuurikirjoissa. Niin kauan kuin me jaksamme kävellä portaat yläkertaan, on tämä varmasti myös meidän kotimme.
Juttu on julkaistu Glorian Kodin numerossa 9/2020.
Fakta
Asukkaat: Sisustussuunnittelija Sami Merjamo ja venäjän kielen tulkki Raimo Niukkanen.
Koti: 180-neliöinen asunto pienkerrostalossa Lauttasaaressa. Talon rakennuttivat arkkitehtiveljekset Kaj ja Dag Englund vuonna 1937. Osa asunnosta sijaitsee talon laajennusosassa, jonka Dag Englund suunnitteli 1959.