Muotoilija Yrjö Kukkapuro on aina jakanut ateljeen taiteilijapuolisonsa kanssa: "Irmelin työllä on ollut suunnaton vaikutus tekemiseeni"

Yrjö Kukkapuron ateljeekotia on jo vuosikymmenten ajan tultu katsomaan Kauniaisiin ulkomailta asti. Arkkitehtonisesti erikoisen rakennuksen oviaukkoon ilmestyy Yrjön vaimo Irmeli Kukkapuro, 86, mutta Yrjö on vielä vaihtamassa vaatteita – täytyyhän kuvauksia varten päässä olla ainakin tavaramerkiksi muodostunut keltainen hattu.

– Jouduin eräällä Kiinan-matkalla ostamaan hatun, koska aurinko paahtoi niin voimakkaasti. Siitä asti keltainen hattu on ollut minun juttuni, Yrjö kertoo.

Kukkapurojen perhe asui 60-luvun lopulla valmistuneessa ateljeetalossa pitkään täysipäiväisesti, mutta nykyään pihapiirissä on myös perinteisempi kotitalo, ja ateljee on varattu työnteolle. Töitä 87-vuotias muotoilija tekee edelleen päivittäin, ja myös taidegraafikkona työskentelevän Irmelin löytää todennäköisimmin omalta työpisteeltään.

– Olemme olleet ja työskennelleet yhdessä aina siitä asti, kun tapasimme Ateneumin portaikossa 50-luvulla, pariskunta toteaa.

Kohtaamisia Tove Janssonin kanssa

Yhdessäolo sujuu ilmeisen saumattomasti, sillä modernissa ateljeetalossa ei ole lainkaan väliseiniä. Ainoastaan Kukkapurojen tyttärelle Isalle rakennettiin aikoinaan pieni oma soppi, jonka oven sai kiinni, mutta sekin on jo ajat sitten purettu.

Nykyään ateljee on täynnä Yrjön suunnittelemia prototyyppejä. Uusimpia tulokkaita ovat elokuussa myyntiin tulleet Moomin Furniture -malliston tuolit sekä pieni pöytä. Koivuvanerista valmistettuihin kalusteisiin on painettu Muumi-kuvituksia muun muassa klassikkokirjasta Kuinkas sitten kävikään. Rakas tarina on kulkenut mukana sukupolvelta toiselle - nyt sitä kerrotaan jo Yrjön ja Irmelin 2-vuotiaalle lapsenlapsenlapselle.

Yrjö, kuten myös Tove Jansson, on maailmalla yksi tunnetuimmista suomalaisista. Hänen tuolejaan löytyy esimerkiksi New Yorkin MoMasta ja Lontoon V&A -museosta. Onpa kaksikko aikoinaan tavannutkin muutamissa taiteilijajuhlissa.

– Olen lähinnä äimäillyt sitä, että olen saanut tavata Tove Janssonin, Yrjö kommentoi vaatimattomasti.

Sama vaatimattomuus toistuu niin Yrjön kuin Irmelinkin puheissa, mutta vain kun he puhuvat omista töistään. Toisiaan he sen sijaan kehuvat vuolaasti.

– Yrjö on aina ollut minun inspiraationi, Irmeli toteaa esitellessään seinälle teipattua nuoruuskuvaa, jossa pariskunta suutelee rakastuneena.

– Irmelin työllä on ollut suunnaton vaikutus tekemiseeni, se on muodoiltaan ja väreiltään niin vapaata. Olen aina ollut siitä vähän kateellinen, ihaillut ja ottanut oppia. Millainen teknikko olisinkaan ilman Irmeliä! Yrjö sanoo.

Juttu on julkaistu Glorian Kodin numerossa 9/2020.