”Joka kodissa tulisi olla outouksia”, uskoo Kasper Strömman, jonka kodissa ahtaus tai kahvattomat ovet eivät haittaa

1/ Itse tehty taide

Sisustuksessa, niin kuin kaikessa, on trendejä. Yhtäkkiä ei saakaan enää käyttää kuparia, vaan kaiken pitää olla kylmää terästä. Sama pätee taulujen ja julisteiden kanssa. Printtaamani ja versioimani teos Olle Eksellin klassikkosilmistä ilahduttaa kuitenkin päivittäin. Se symbolisoi epätäydellistä kotiamme. Muutimme tänne seitsemän vuotta sitten, ja samana vuonna minut valittiin vuoden graafikoksi. Se oli ikimuistoista aikaa.

Kodissamme on kolme huonetta ja keittiö. Viime aikoina tila on käynyt ahtaaksi, mutta emme haluaisi muuttaa. Naapurustomme on kuin Melukylän lapsien lavastuksesta: syreenipuut kukkivat, pihalla on leikkimökki, lapset juoksevat talosta toiseen.

2/ Täydellinen huijaus

Dorothee Beckerin vuonna 1969 suunnittelema Uten.Silo I -lokerikko on kodissamme paras asia, jonka tiedän. Työnnän sen aina täyteen pientä, ärsyttävää tilpehööriä, kunnes jokainen tasku pursuaa yli. Upeinta on, että koen silti eläväni aistikkaassa design-kodissa. Kyseessä on täydellinen huijaus.

Ostin lokerikon aikoinaan Artekista syntymäpäivälahjaksi vaimolleni Maijalle. Lokerikossa on latureja, avaimia, pyörän valo ja pariton lapanen. Joskus kirjastokortti luiskahtaa lokerikon taakse. Kun ravistelen korttia esiin, ajattelen, ettei tämäkään esine ole lopulta täydellinen. Epätäydellisyydet ovat kuitenkin tärkeitä, koska kuten sanonta kuuluu: valo pääsee sisään vain säröistä.

3/ Pistokkeet yllättävissä paikoissa

"Kasper, miksi pistokkeenne eivät ole normaaleissa paikoissa?", ystäväni kysyvät. Vastaan, että tarkoituksenani on luoda aistikkuutta ja yllätyksellisyyttä keittiöömme sillä, että leivänpaahtimemme roikkuu seinästä. Se on todellisen taide- ja kulttuurikodin ilmentymä.

Kun tuttu remonttimies teki remonttimme, hän ylipuhui minut pitämään pistokkeet random-paikoissa. Olen myöhemmin omaksunut ajatusmaailman myös muualle kotiimme. Esimerkiksi useista ovistamme puuttuvat kahvat. Jaksoin välittää tästä hetken, kunnes aloin nähdä tilanteen turvallisuuskysymyksenä. Ainakaan lapset eivät lukitse itseään vessaan. Sitä paitsi eikö joka kodissa tulisi olla outouksia. Myös Berliini-kortti kannattaa käyttää. Keskeneräisyys on boheemia, rouheaa ja keskieurooppalaista.

4/ Lapsiluola kodin jatkeena

Tämä laajentaa sisustuskäsitettä, mutta leikkimökki on täydellinen kodin jatke. Moni puhuu miesluolista, mutta harva osaa arvostaa hyvää lapsiluolaa. Kuten Virginia Woolf jo aikanaan sanoi: nainen tarvitsee oman huoneen. Mielestäni lapsi voi toteuttaa samaa himoa leikkimökissään.

Ajattelin pitkään, että leikkimökillämme on traaginen pohjavire. Naapurimme osti sen eroavalta pariskunnalta ja toi sen pihallemme. Nyt olen kuitenkin ymmärtänyt, että leikkimökki on saanut uuden, onnellisen elämän pihamme lasten käytössä. Lisäksi se on hyvä paikka naapuruston juhlijoille. Asumme lähellä puistoaluetta, jossa nuoriso istuu usein iltaa. Sateen yllättäessä olen seuraavana aamuna löytänyt leikkimökistämme tyhjiä oluttölkkejä. Se ei haittaa, se kuuluu kaupunkiin.

5/ Millintarkka järjestys

Epäilen, ettei kellään ole kotonaan liikaa säilytystilaa. Olen ratkaissut tilanteen viikkaamalla lakanamme ja pyyhkeemme erittäin tarkasti. Lisäksi pinoan ne millimetrin tarkkuudella. Liinavaatteemme ovat hyllyillä niin tiiviisti, että joskus niitä on vaikea saada ulos. Kun taistelen lakanaa kaapista, ajattelen, että ainakin sain kaikki mahtumaan ja tunnen voitonriemua. Viikkausinnostani kiitän Suomen valtiota ja armeijaa, jossa minuun iskostettiin kyseinen kyky. Liinavaatekaappiimme liittyy myös hupaisa yksityiskohta. Se on jääkaapin vieressä, joten lakanat ovat usein lämpöisiä, kuin leipäkoneesta tulleita.

Juttu on julkaistu Glorian Kodin numerossa 9/2020.