Arkkitehti Sami Maukonen tavoittelee hyviä tiloja: ”Työpaikalle on nyt houkuteltava ihmisiä uusin keinoin”

Biljardi- ja pingispöytä. Nuorekasta tunnelmaa tavoittelevan työpaikan harvoin käytettyjä lavasteita vai kenties sittenkin jotain aivan muuta?

–Monet pelialan työntekijöistä ovat kotoisin ulkomailta, joten heille työpaikka saattaa olla myös illan ja viikonlopun jatke. Sosiaaliset tilat lautapeleineen ovat tällaisissa organisaatioissa tärkeä osa hyvää suunnittelua, perustelee Suunnittelutoimisto Amerikan toimitusjohtaja ja arkkitehti Sami Maukonen.

Amerikan asiakkaisiin kuuluu muun muassa pelifirma Remedy, jonka toimitilaa suunnitellessa piti miettiä peruskysymystä: mihin kahvikoneet ja limuautomaatit sijoitetaan. Usein ne ripotellaan tasaisesti pitkin toimistojen kerroksia, mutta tässä kohteessa se ei palvellut tilan tarpeita.

–Sen sijaan teimme suuren keittiön ja ruokailutilan, koska kahvin juonnissa on oikeastaan kyse spontaaneista kohtaamisista ja sosiaalisten suhteiden luomisesta.

Uudenlaisia haasteita

Keskeisin kysymys suunnittelua aloittaessa onkin, mitä tilalla tavoitellaan. Miten siellä tulisi viihtyä, mitä siellä on tarkoitus tehdä.

Amerikka on keskittynyt toimitilasuunnittelun lisäksi kaupallisiin tiloihin, ja suunnittelukohteista löytyvät esimerkiksi Helsingissä Kampin keskuksen ravintola- ja palvelumaailma Kortteli, Ruohonjuuren uusi lippulaivamyymälä, Foodmarket Herkku sekä päärautatieaseman palvelukonseptin kehittäminen.

Uudet yllättävät tilanteet haastavat ammattilaisia katsomaan tiloja aiemmasta poiketen. Esimerkiksi pandemian myötä toimistojen suunnittelussa ratkotaan Maukosen mukaan uudenlaisia ongelmia. Jos aiemmin puhuttiin työn tekemisen suhteen ykkös-, kakkos- ja kolmostilasta, eli kodista, työpaikasta ja muusta tilasta, viimeistään nyt näiden rajat ovat hämärtyneet.

–Työkalut ovat kehittyneet, ja nyt työskennellä voi myös kotona tai kahvilassa. Työpaikalle on houkuteltava ihmisiä uusin keinoin. Ei velvollisuudentunnosta, vaan siksi, että siellä on helpompi ja mukavampi hoitaa ainakin tiettyjä työtehtäviä.

On siis perehdyttävä siihen, millaisessa ympäristössä juuri kyseisen organisaation työntekijät voivat parhaiten. Se selviää esimerkiksi työpajatyöskentelyssä henkilöstön kanssa.

Minuuttipeliä ja 3D-malleja

Palvelukohteet tai kaupunkitason kehityshankkeet puolestaan vaativat erilaista selvitystyötä, dataa ja laskentaa. Helsingin rautatieaseman palvelukokonaisuutta suunnitellessa piti muun muassa havainnoida, miten ihmiset viettävät aikaansa asemalla: iso joukko alle neljä minuuttia, toiset taas yli 20 minuuttia. Palvelurakenteen pitää siis toimia sekä työmatkakulkijalle että junaa odottavalle nautiskelijalle.

Ruohonjuuren lippulaivamyymälässä taas hyödynnettiin tietoa siitä, miten asiakkaat ovat tottuneet ostamaan tiettyjä tuoteryhmiä. Intuitiivista liikkumista ja tuotteiden löytämistä testattiin 3D-mallilla virtuaalisesti.

–Luonto on hyvä lähtökohta ajattelulle. Ihminen on oppinut kulkemaan metsässä ilman, että tuntee koko ajan olevansa eksyksissä. Hyvä myymälä tarjoaa samankaltaisen kokemuksen. Tilassa kuin tilassa hyvä suunnittelu johtaa siihen, että ihminen osaa lukea ja käyttää sitä luontevasti.

Maukosen mukaan toimiva tila on myös taloudellisesti kestävä ja ekologinen. Hyvällä suunnittelulla tilan elinkaaresta saadaan mahdollisimman pitkä.

–Emme tee mitään miettimättä samalla kestävää kehitystä. Tila tuo parhaimmillaan jotain lisää ihmisten elämään. Siten se on myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä. Pyrimme siihen, että kykenisimme luomaan moderneja klassikoita.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 08/2022.