
Professori Ainomaija Haarla on bisnesvaikuttaja hittituote nyhtökauran ja monen muun innovaation takana. Häntä kannustavat kyltymätön uteliaisuus ja intohimo uuteen.
"Teimme yhdessä vuodessa kolmen vuoden työt. Projektissa kaikki isot asiat menivät nappiin ja onnistumiset seurasivat toisiaan”, Ainomaija Haarla kuvaa nyhtökauran alkutaivalta. Kuluttajien kiinnostus uutuuteen räjähti tavalla, jota kukaan mukana olleista ei ihan olisi uskaltanut odottaa.
Nyhtökaurafirma Gold & Green Foods on tuorein Aalto-yliopiston professorina työskentelevän Ainomaijan maailmalle ponnistaneista suojateista.
Hän luotsaa työkseen kasvuyrityksiä ja start upeja sekä seuloo uusia innovaatioita. Gold&Green Foodsissa Ainomaija oli toimitusjohtaja Maija Itkosen mentorina ja yhtiön hallituksen puheenjohtajana siihen saakka, kun yhtiön osake-enemmistö myytiin Pauligille elokuussa.
”Törmäsin Maijaan sattumalta Otaniemessä tammikuussa 2015. Tunsimme toisemme entuudestaan, ja Maija kertoi hankkeestaan. Lähdin mielelläni mukaan näin innostavaan juttuun.”
Ainomaija on mukana myös muotibrändi Samujin ja IT-yritys Roima Intelligencen hallituksissa sekä Vapon innovaatioyksikössä, joka kehittää turpeelle uusia käyttötapoja.
Uteliaisuus ja halu tarttua uusiin asioihin on johtanut Ainomaijan mielenkiintoisesta pestistä toiseen. Sivutuotteena on rakentunut vaikuttava ansioluettelo.
”Olen aina halunnut rikkoa rajoja ja tehdä uutta”, hän kiteyttää.
Ura on kulkenut paperi-insinööristä tekniikan tohtoriksi , Aalto-yliopiston yrittäjyyden professoriksi sekä hallitusammattilaiseksi.
Nuorena Ainomaija valitsi miesvaltaisen opintosuunnan ja hakeutui töihin savupiipputeollisuuteen. Tai oikeastaan ala valitsi hänet.
”Olin erityisesti kiinnostunut luonnontieteistä ja matematiikasta. Kiinnostuin myös talousasioista ja halusin tuottaa ratkaisuja. ”
Uteliaisuus ja halu tarttua uusiin asioihin on johtanut Ainomaijan mielenkiintoisesta pestistä toiseen. Sivutuotteena on rakentunut vaikuttava ansioluettelo, jossa on tehtäviä sekä akateemisesta että bisnesmaailmasta.
”Pitää ajatella isosti ja toimia rohkeasti”, on Ainomaijan ohjenuora, jota hän haluaa välittää sekä yrityksille että opiskelijoilleen Aalto-yliopistossa.
”Tavoitteemme yliopistossa on muovata tulevaisuuden yritysmaailman uudistajia, jotka kyseenalaistavat vanhoja käytäntöjä ja osaavat ajatella poikkitieteellisesti. ”
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyöstä on poikinut muun muassa puuvillalle lupaava haastaja, koivusellusta tehty vaatekuitu Ioncell-F.
Ainomaijan mielestä suomalaisia yrityksiä vaivaa rohkeuden puute. Se johtaa pahimmillaan jämähtämiseen ja näivettymiseen.
”Meillä myös viilataan uusia tuotteita aivan liikaa, eikä lähdetä viemään niitä markkinoille ajoissa. Sillä aikaa kilpailijat tai aika ajavat ohi. Tarvittaisiin enemmän tekemistä, vähemmän hallintoa. Kadehdimme usein ruotsalaisen menestystä. He lähtevät rohkeasti luomaan tuotteelle tai palvelulle maaperää jo ennen kuin sitä on vielä olemassakaan. Verkostoitumalla ja vetämällä kuluttajia mukaan kehittelyyn tuotteestakin tulee parempi.”
Ainomaija on taiteen ja designin ystävä ja harrastaa itsekin taidetta, eli piirtää hiilellä aina, kun aikaa jää. Taiteellinen kipinä kulkee suvussa.
Meillä myös viilataan uusia tuotteita aivan liikaa, eikä lähdetä viemään niitä markkinoille ajoissa. Sillä aikaa kilpailijat tai aika ajavat ohi.”
”Pohdin ja ihailen taiteilijoiden ja designerien tapaa katsoa maailmaa. Kun insinööri etsii vastausta kysymykseen ’miten’, designeri miettii pikemminkin kysymystä ’miksi’. Kiinnostukseni designiin oli yksi syy, miksi lähdin mukaan Samujiin.”
Samujin eli Samu-Jussi Kosken oman vaatemerkin kantava ajatus on Ainomaijan mukaan ajaton arjen ylellisyys, joka on kestävästi tuotettu. Samuji käyttää myös ennakkoluulottomasti uusia materiaaleja.
”Pohdin ja ihailen taitelijoiden ja designerien tapaa katsoa maailmaa.”
”Oma filosofiani on hiukan samanlainen. Vaatteen pitää olla laadukas, helppo käyttää ja huoltaa ja kulkea hyvin mukana matkalla. Lisäksi sen pitää miellyttää silmää ja omaa estetiikkaani. En varmaankaan käyttäisi Louis Vuittonin Almaa, ellei se olisi niin kestävä, käytännöllinen ja kaiken syövä.”
Ainomaija haluaa painottaa myös kulttuurisensitiivisyyttä eli sitä, miten tärkeää on ymmärtää kulttuurien ominaispiirteitä. Hän puhuu aiheesta paljon ja korostaa, että siinä olisi paljon parannettavaa.
”Elämme yhä verkostoituneemmassa maailmassa, jossa tulee nopeitakin yhteydenottoja, esimerkiksi whatsappilla, joka on sinänsä hyvä ja kätevä. Mutta jollemme ymmärrä toisen osapuolen kulttuuria, tulee väärinkäsityksiä ja voimme vahingossa käyttäytyä kuin norsut posliinikaupassa.”
Ainomaija muistelee huvittuneena 2000-luvun alun kokemuksiaan paperiteollisuuden yritysfuusiosta, jossa suomalainen ja saksalainen johtamiskulttuuri joutuivat vastakkain.
”Saksalaiset eivät nielleet suomalaisten mutkatonta ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa, eivätkä suomalaiset ymmärtäneet kunnioittaa saksalaista hierarkiaa. Kun saksalaiset huomasivat, että mentiin esimiehen alueelle, he kävelivät ulos huoneesta kesken yhteisen aivoriihen.”
Yhteentörmäysten kautta rakentui kuitenkin vähitellen ymmärrys ja luottamus sekä uusi yhteinen tapa toimia.
”Jos emme ymmärrä toisen osapuolen kulttuuria, tulee väärinkäsityksiä ja voimme vahingossa käyttäytyä kuin norsut posliinikaupassa.”
”Kuitenkin oli kysymys kahdesta Pohjois-Euroopan maasta, joiden kesken on ollut paljon vuorovaikutusta. ”
Myös Aalto-yliopistossa kulttuurierot näkyvät.
”Meillä on opiskelijoita hyvin monista maista. Aasialaisia opiskelijoita esimerkiksi pitää kovasti rohkaista ja kannustaa oma-aloitteisuuteen vielä tohtorivaiheessakin, jotta he uskaltaisivat esittää omia ajatuksiaan. Lähi-idän kulttuuripiiristä tulleille taas meidän aikakäsityksemme ovat usein vieraita. Opiskelijat saattavat pitää työlleen annettuja aikatauluja lähinnä viitteellisinä.”
Ainomaija on todennut, että jos tietää joutuvansa toisesta kulttuurista tulleiden kanssa tekemisiin, eroihin on hyvä tutustua etukäteen.
Professori on onnellinen siitä, että saa toimia yliopistolla oman luonnehdintansa mukaan ”nuorten ja fiksujen ihmisten parissa”.
”Voin ammentaa heille kokemuksiani ja saan samalla virtaa jatkuvaan uudistumiseen”, hän sanoo.
Kasvattaminen ja kouliminen on verissä muutenkin. Vapaa-ajan paikassaan Tammisaaressa Ainomaija on kasvattanut tammimetsää jo kymmenisen vuotta.
Professori on onnellinen siitä, että saa toimia yliopistolla ”nuorten ja fiksujen ihmisten parissa”.
Varttumassa on kymmeniä eri-ikäisiä taimia, osa vielä kasvihuoneessa. Ensi keväänä metsä täydentyy Juvan tryffelikeskuksesta tuoduilla taimilla, joissa on tryffelirihmastoa juurissa. Suomalaista innovointia tämäkin.
Näin johdan
1. Arvostus ja usko ihmisiin. Johtaminen tapahtuu ihmisten kautta. Johtaja luo edellytykset jatkuvalle kehittymiselle ja uuden oppimiselle.
2. Iso kuva, suunta ja oma rooli: On tärkeää ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu, mikä on asemamme siinä, mitkä ovat megatrendit, mitkä ovat omat kilpailutekijät, mitä kohti menemme ja ennen kaikkea, mitä tavoittelemme. Jokaisella on oltava selvä rooli omassa työyhteisössä.
3. Vastuu ja sitoutuminen: Ilman vastuun antamista ja vastuun ottamista työyhteisö ei toimi. Odotan työyhteisön jäseniltä sitoutumista työhön.
4. Rehellisyys ja avoimuus luovat hyvän pohjan yhteistyölle ja henkilökohtaiselle kasvulle.
5. Innostus, rohkeus, uusiutuminen ja intohimo. Yritän toimia tässä itse esimerkkinä.
Kuka?
Ainomaija Haarla, 63, tekniikan tohtori, Aalto-yliopiston professori ja hallitusammattilainen.
Kuuluu Samujin ja Roima Intelligencen hallituksiin ja toimii Vapo Venturesin Advisory Boardissa.
Työskenteli kevääseen 2007 asti paperiteollisuudessa, viimeksi UPM-Kymmene Oyj:ssä.
Perheeseen kuuluu aviomies Eero Haarla, kaksi lasta ja kolme lastenlasta.
Harrastaa taidetta, designia, laskettelua, vaellusta ja mentorointia.