Trendikkäät uutuusvoiteet lupaavat suojella ihoa ilmansaasteilta. Miten tuotteet toimivat ja kuinka tarpeellisia ne ovat puhtaasta ilmasta tunnetussa Pohjolassa?

Vaalea, neonkeltaiseen taittava voide tuntuu iholla mukavan runsaalta, kosteuttavalta. Sen supervoimat ovat kuitenkin näkymättömät. Voide ei lupaa ainoastaan kosteuttaa käsien ihoa ja suojata sitä auringonsäteilyltä. Sen ylivoimaisesti kiinnostavin ja trendikkäin myyntivaltti tulee tässä: tuote lupaa suojella kätösiä ilmansaasteilta.

Käsivoide sisältää moringa-siemenuutetta, jonka kerrotaan muodostavan ihon pintaan suojakalvon. Se neutralisoi ilman epäpuhtauksia ja estää saasteita imeytymästä. Se on myös sopiva seuralainen tupakkatauolle, sillä sen kerrotaan suojaavan käsien ihoa tupakansavulta, hiilimonoksilta ja rikkioksidilta. Lupausrimpsu kuulostaa vakuuttavalta.

Muutaman viime vuoden aikana yhä useampaan purkkiin ovat hiipineet sanat anti-pollution, saasteilta suojaava.

 

Englantilainen Medik8-merkki ei ole ainoa eikä edes ensimmäinen sarja, joka lupaa käydä ihomme puolesta ilmansaasteiden kimppuun. Muutaman viime vuoden aikana yhä useampaan purkkiin ovat hiipineet sanat anti-pollution, saasteilta suojaava.

”Suurin osa kuluttajista ei vielä mieti linkkiä ilmansaasteiden ja ihonhoidon välillä. Monissa tuotteissa saattaa olla saasteilta suojaavia ainesosia, kuten antioksidantteja, mutta tuotteita ei myydä sillä kärjellä. Kiinnostuneimpia saasteiden vaikutuksista ovat todennäköisesti milleniaalit, jotka ovat muutenkin parhaiten perillä maailman tilasta ja terveydestään”, summaa viestintäasiantuntija Anne Sario Berner-yrityksestä, joka valmistaa kosmetiikkaa ja tuo maahan muun muassa Clarins- ja Sensai-merkkejä.

Hän tietää, että maailmalla ilmansaasteiden vaikutus ihoon ei ole mikään uusi juttu. Sario itse kuuli asiasta ensimmäisen kerran vuonna 1991, kun ranskalainen Clarins toi markkinoille ihonhoitotuotteita ja meikkejä, joissa oli saastesuoja.

”Nyt jo edesmennyt sarjan perustaja Jacques Courtin-Clarins oli astunut ulos aurinkoisena päivänä ja jäänyt katselemaan oven eteen parkkeerattua mustaa autoa. Auton tummalla pinnalla oli näkynyt vaaleita hiukkasia. Jacques kiinnostui siitä, miten samaiset mikrohiukkaset vaikuttavat ihoon”, Sario kertoo.

Vanhenemista, rappeutumista, tulehduksia ja pigmenttiläiskiä. Haittakavalkadilla ei tunnu olevan loppua.

Miten ne sitten vaikuttavat? Sarion mukaan ilmansaasteiden mikrohiukkaset rikkovat ihon luonnollista suojamuuria, jolloin kosteus pääsee haihtumaan iholta ja iho kuivuu. Pikkuruiset hiukkaset tunkeutuvat ihon sisään ja aiheuttavat siellä vapaita radikaaleja. Ne taas aiheuttavat ihon rappeutumista ja ennenaikaista vanhenemista.

”Lisäksi ilmansaasteiden mikrohiukkaset rikkovat ihon kollageenisäikeitä ja vaurioittavat ihon tukirakennetta vahvistavien fibroblastisolujen toimintaa. Pakokaasussa oleva titaanidioksidi vaikuttaa melanosyyttisolun toimintaan. Tuloksena on pigmenttiläiskiä. Saasteet myös pahentavat ihon tulehdusreaktioita, joten niistä on erityisesti haittaa aknesta ja ruusufinneistä kärsiville”, Sario luettelee.

Vanhenemista, rappeutumista, tulehduksia ja pigmenttiläiskiä. Haittakavalkadilla ei tunnu olevan loppua. Saastesuojia on onneksi monenlaisia:

Antioksidantit, kuten C- ja E-vitamiini, auttavat suojaamaan ihoa vapailta happiradikaaleilta. Muita suojaavia aineita ovat muun muassa valkoinen tee, ubikinoni eli koentsyymi Q10, ja eri merkkien omat suojayhdistelmät. Lisäksi saasteilta suojaavissa tuotteissa käytetään erilaisia kasveja. Clarins luottaa uutteeseen, jota saadaan Suomessa moottoriteiden varsilla kasvavasta linnunkaalista.

Sario muistuttaa, että antioksidanttien lisäksi iho kaipaa myös aurinkosuojaa:

”Saasteet heikentävät otsonikerrosta, minkä vuoksi UV-säteiltä suojautumisesta tulee koko ajan tärkeämpää.”

 

”Suomessa kasvoille lisätään yleensä pesun jälkeen kasvovettä ja voidetta. Koreassa ihonhoidon ytimessä on useiden tuotteiden kerrostaminen.”

Clarinsin kaltaiset perinteikkäät merkit eivät ole ainoita, jotka ovat perehtyneet saasteiden vaikutukseen iholla. Asiaan suhtaudutaan intohimoisesti myös luonnonkosmetiikassa. Kiinnostavin saasteilta suojaava tuotesarja tulee Etelä-Koreasta.

”Korealaisen Whamisa-merkin ihonhoitotuotteet on fermentoitu eli hapatettu. Tuotteet käyvät läpi hapatusprosessin, jossa mikrobit pilkkovat kasviuutteen, ja tuloksena on uusia peptidejä ja antioksidantteja. Ihon mikrobien on helpompaa hyötyä kasviuutteista, kun ne ovat valmiiksi pilkotussa muodossa”, kertoo Maria Nykänen, joka työskentelee kouluttajana luonnonkosmetiikkaa myyvässä Natural Goods Companyssa.

Koreassa ihoa suojataan myös kerrostamalla antioksidanttipitoisia tuotteita.

”Suomessa kasvoille lisätään yleensä pesun jälkeen kasvovettä ja voidetta. Koreassa ihonhoidon ytimessä on useiden tuotteiden kerrostaminen. Iholle taputellaan monia erilaisia kasvovesiä, seerumeja ja voiteita. Kun kaikki tuotteet ovat täynnä antioksidantteja, ihon pintaan syntyy tehokas suoja ulkoisilta haittatekijöiltä”, Nykänen sanoo.

 

Luonnonkosmetiikkamerkeistä saasteisiin on perehtynyt myös latvialainen Mádara.

”Mádaran Smart Antioxidants -tuotteissa on Pohjoisen karuissa olosuhteissa kasvavia saniaisia ja jäkäliä. Niiden kasvukausi on lyhyt, joten ne varastoivat itseensä runsaasti antioksidantteja”, Nykänen kertoo.

Myös Lumene toi loppuvuodesta 2016 markkinoille Sisu-sarjan, joka on suunniteltu suojaamaan ihoa saasteilta.

”Loimme Sisu-sarjan, koska yhä useammalla kuluttajalla on tarve suojata ihoaan ilman epäpuhtauksilta. Tuotesarja perustuu suomalaisista havupuista saataviin antioksidantteihin, jotka neutraloivat ihoa vanhentavia vapaita radikaaleja, ja biopolymeeriin, joka suojaa ihoa kiinteiltä kaupunki-ilmassa olevilta partikkeleilta. Lisäksi tuotteissa on raskasmetalleja neutraloiva yhdiste”, kertoo Lumenen tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni.

Tuotteet on suunnattu yli 30-vuotiaille kaupungissa asuville kuluttajille, myös Lumenen kansainvälisille markkinoille: Ruotsiin, Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan.

Kosmetiikkamerkkien edustajien mukaan saasteilta suojautuminen on tärkeää paitsi maailman metropoleissa myös meillä Suomessa.

Kosmetiikkamerkkien edustajien mukaan saasteilta suojautuminen on tärkeää paitsi maailman metropoleissa myös meillä Suomessa. Luonnonkosmetiikan asiantuntija Maria Nykänen suosittelee, että saasteilta suojaavin tuotteisiin tartuttaisiin etenkin keväällä.

”Suomessa saasteet ovat vielä kohtuullisen pieni iho-ongelmien aiheuttaja esimerkiksi ruokaan verrattuna. Mutta keväällä, kun kadut täyttyvät hiekkapölystä, herkkä-ihoiset tarvitsevat apua ihon ärsytykseen. Silloin voi olla hyvä idea hankkia normaalia runsaampi, hyvin antioksidanttipitoinen voide ja savinaamio, joka imee syvältä ihosta hellävaraisesti erilaisia toksiineja eli myrkkyjä.”

Pitääkö Lapissa sijaitsevassa mummonmökissäkin käyttää saasteilta suojaavia voiteita?

Miten suuri ongelma saasteet ovat tutkimusten valossa? Pitääkö Lapissa sijaitsevassa mummonmökissäkin käyttää saasteilta suojaavia voiteita?

”Suurin osa ilmansaasteiden ihmiselimistölle aiheuttamista riskeistä johtuu siitä, että ne pääsevät melko vapaasti elimistöön keuhkojen kautta. Saasteet lisäävät muun muassa elimistön tulehdustilaa ja sydän- ja verisuonitautien sekä keuhkosyövän riskiä”, sanoo ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski lääkärikeskus Aavasta.

Hänen mukaansa terve iho pystyy suojautumaan hyvin ulkoilman kemiallisilta ärsykkeiltä:

”Tieteellinen näyttö ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksesta ihoon on hyvin vähäistä. Erittäin saastuneilla alueilla on todettu lievästi suurentunut riski lasten atooppiseen ihottumaan ja ihon pigmenttimuutoksiin, mutta nämäkin tutkimukset ovat alueilta, jossa ilmanlaatu on merkittävästi huonompaa kuin Suomen pääkaupunkiseudulla – Lapista puhumattakaan.”

Kiiski on skeptinen, muttei kuitenkaan tyrmää ilmansaasteilta suojaavia tuotteita täysin:

”On toki hienoa, että kosmetiikkateollisuus kiinnittää osaltaan huomiota ympäristöongelmiin ja tarjoaa kuluttajille vaihtoehtoja. Valistuneen kuluttajan kannattaa ensin tarkistaa tuotteen aurinkosuojakerroin. Sen on oltava vähintään kolmekymmentä, mutta mieluiten viisikymmentä, ja tuotteissa tulee olla sekä UVB- että UVA-suoja. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voi alkaa miettiä, mitä on valmis maksamaan ominaisuuksista, joiden pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.”

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rita Tarkka Tampereen Pohjolan Sairaalasta pitää saastesuojan antavia tuotteita hyödyllisinä muttei pakollisina.

”Saasteilta suojaavien tuotteiden hyödyt painottuvat ihon ikääntymiseen liittyvien ihovaurioiden estoon ja korjaamiseen. Antioksidanttiset tehoaineet hyödyttävät myös suomalaista ihoa korjaamalla ihossa syntyviä soluvaurioita ja vähentämällä vaurioita aiheuttavien aineiden määrää.”

Tärkeintä Pohjolassa on kuitenkin edelleen suojautua ihon kestoviholliselta: kuivuudelta.

Tarkka muistuttaa, että tärkeintä Pohjolassa on kuitenkin edelleen suojautua ihon kestoviholliselta: kuivuudelta. Kosteuttavien tuotteiden käytöstä on hyötyä myös ilmansaasteilta suojautumisessa.

”Kuiva iho läpäisee toksisia eli myrkyllisiä aineita ja ympäristön kemikaaleja enemmän kuin hyvin kosteutettu iho”, Tarkka sanoo.

Kosteuttavien ja antioksidantteja sisältävien tuotteiden lisäksi saasteilta suojautumisessa tärkeää on ihon tehokas puhdistaminen. Siinä säännöllinen kuorinta ja japanilaisten ja korealaisten suosima monivaiheinen ihonpuhdistus voivat auttaa.

Aseet saasteita vastaan ovat siis vanhoja tuttuja: kunnollinen kosteutus, puhdistus ja suojaus. Tämä kolmikko suojaa ihoa myös sisäilmalta, muistuttaa Anne Sario.

Aseet saasteita vastaan ovat siis vanhoja tuttuja: kunnollinen kosteutus, puhdistus ja suojaus.

”Myös sisäilmassa on epäpuhtauksia. Kun kotia tuuletetaan, ulkona olevat saasteet pääsevät sisälle. Lisäksi kotona käytettävät puhdistusaineet ovat iholle haitaksi. Niiden mikrohiukkaset ärsyttävät ihoa siinä missä pakokaasutkin. Onneksi samat tuotteet suojaavat ihoa niin ulko- kuin sisäilman saasteilta.”

Aikoinaan misseys nolostutti, mutta sen avulla Susanna Laine sai ensimmäisen tv-työnsä.

Kolmetoista vuotta sitten Miss Suomi -kisan voittajien risteilyllä hämmentynyt Susanna Laine istui hytissään. Toisen perintöprinsessan tittelin voittanut nuori nainen oli aivan varma, että osallistuminen missikisaan oli pilannut hänen tulevaisuutensa.

Teatterista kiinnostunut Susanna oli alkanut tehdä teini-ikäisenä mallintöitä helpon taskurahan toivossa, ja 23-vuotiaana hän päätyi missikisoihin puolivahingossa.

”Isosiskoni Tiina oli ollut kisoissa, mutta itselleni oli selvää, etteivät missitouhut olleet minun juttuni. Marjo Sjöroos sai houkuteltua mukaan osakilpailuun ihan viime hetkellä.”

Isosisko kiikutti kiertueelle luonnonlapsena viihtyneelle Susannalle lämpörullia ja luomiväriä, jotta tämä sai laitettua itsensä lavakuntoon. Sijoittumisen jälkeen tuore perintöprinsessa mietti vielä kuukausia, oliko mitään järkeä osallistua kisoihin.

Tuore perintöprinsessa mietti vielä kuukausia, oliko mitään järkeä osallistua kisoihin.

Nyt tapahtumaa voi jo muistella kiitollisena. Missivuosi toi mukanaan ensimmäisen televisiojuontajan pestin, ja sillä tiellä Susanna on edelleen.

Joka arki-ilta televisiosta tuleva Puoli seitsemän -ohjelma on suora lähetys, mikä tarkoittaa, että työpäivä loppuu aina iltaseitsemältä. Iltavirkuksi tunnustautuva Susanna nukkuukin mieluusti hieman pidempään ja käy ennen töitä salilla treenaamassa.

”Kaikki, mikä tapahtuu ennen aamuyhdeksää, on minulle vähän vaikeaa. Olen tehnyt aamuradiotakin, mutta nykyinen rytmi sopii minulle paremmin.”

Studiossa kasvoilla on joka päivä tuhti kerros meikkiä ja yleensä myös irtoripset. Vapaa-ajalla parasta onkin, että saa olla luonnontilassa.

Ruudussa Susannan hiukset ovat usein muhkeilla laineilla, ja ne näyttävät perinteiseen suomalaiseen tukkaan verrattuna kadehdittavan paksuilta. Susannan mielestä hiukset ovat kuitenkin jatkuvan laittamisen vuoksi vähentyneet.

Missiaikoina ruokavaliota tuli tarkkailtua välillä liiankin tiukasti.

”On ihana tunne, kun sunnuntaina ei tarvitse pestä tukkaa tai meikata. Ja hiuksetkin kasvavat onneksi takaisin.”

Missiaikoina ruokavaliota tuli tarkkailtua välillä liiankin tiukasti. Nyt Susanna suhtautuu syömisiin rennommin, mutta pitää silti huolen, että lautanen täyttyy enimmäkseen vihanneksista, salaateista ja vaaleasta lihasta.

”Aina ruokavaliosta ei saa pidettyä kiinni, mutta en ole siitä mitenkään hysteerinen, sillä ne ajat ovat onneksi ohitse.”

Kuka?

Susanna Laine, 36, televisiojuontaja, näyttelijä ja Miss Suomen toinen perintöprinsessa 2005.

Lempituotteet: BioEffect EGF -hoitoseerumi: ”Ihoni kuivuu studion valoissa, ja seerumi kosteuttaa sitä tehokkaasti.” Kevin Murphy Bed.Hair -hiuspuuteri: ”Tuuheuttava hiuspuuteri on kestosuosikkini.” Probiootit: ”Syön niitä joka aamu, ne auttavat refluksivaivoihini.”

Onko blondin oltava aina niin ...

Juontaja Susanna Laine meikittömänä: Missiys ei pilannutkaan tulevaisuutta

Susanna Laineella on aina televisiossa aivan järkyttävä meikki,joka saa hänet näyttämään 60-luvun kemikaliomyyjältä. Tököttinä silmämeikkiä,naamameikkiä,poskipunaa ja sitten vielä räikeän punaiset huulet. Lisäksi usein kammottavia tötterönutturoita ja muita hökötyksiä. Eipä ole Ylen takahuoneeseen asti ole vielä ehtinyt sanonta ” yksinkertainen on kaunista”. Tukasta 30 senttiä pois,suora föönaus ja 70% meikistä pois,niin jopa päästään tälle vuosituhannelle..Ja polvet yhteen Laine,kun istua...
Lue kommentti

Plastiikkakirurgian uudet keksinnöt muuttavat tarjontaa nopeasti. Uusissa hoidoissa tarjotaan ultraääntä iholle ja radiofrekvenssiä vaginaan.

Kun kysyy plastiikkakirurgian ammattilaiselta, mikä on tällä hetkellä alan suurin trendi, vastaus tulee heti:

”Veitsettömyys. Se on kasvava trendi niin meillä kuin maailmallakin”, sanoo plastiikkakirurgi Katja Puumanen Sairaala Siluetista Helsingistä.

”Viimeksi kuluneiden kymmenen–viidentoista vuoden aikana pistoshoitojen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Täyteaineiden ja botuliinitoksiinin valmistajilla menee hyvin”, Puumanen jatkaa.

”Tosin suuren kysynnän vuoksi markkinoille tulee joka vuosi uusia tuotteita, jotka joudutaan poistamaan huonon laadun tai niiden aiheuttamien komplikaatioiden vuoksi. Valitettavasti Suomen lainsäädäntö ei ainakaan toistaiseksi millään lailla rajaa sitä, kuka täyteainetta saa laittaa ja millä koulutuksella.”

 

Suurimpana syynä veitsettömien hoitojen suosioon on Puumasen mukaan asiakkaiden arki. Se on niin kiireistä, ettei pitkiin toipumisaikoihin ole aikaa.

”Veitsettömillä hoidoilla, kuten täyteaineilla ja erilaisilla laitehoidoilla, saadaan tarvittavaa piristystä ja kohotusta kasvoille, mutta niin, ettei toipumisaikaa tarvita käytännössä ollenkaan”, Puumanen kertoo.

Toinen syy veitsettömien hoitojen suosiolle on muutos plastiikkakirurgien asiakaskunnassa. Ihmiset hakeutuvat Suomessakin esteettisen plastiikkakirurgian pariin entistä aiemmin.

”Veitsettömillä hoidoilla saadaan piristystä ja kohotusta kasvoille, mutta niin, ettei toipumisaikaa tarvita käytännössä ollenkaan."

”Botuliinia käytetään alkavien ilmeryppyjen hoitoon, ja nuorin asiakasryhmämme ovat hieman alle kolmekymppiset. Siinä iässä ihon ikääntymismuutokset ovat useimmilla lieviä, joten pistos- ja laitehoidoilla saadaan hyviä tuloksia. Täyteainehoitoja tehdään tosin myös yli viisikymppisille asiakkaille, hyvin tuloksin”, Puumanen selittää.

Hänen mukaansa isojen kasvojenkohotusleikkausten asiakkaat ovat vanhempia kuin vielä 20 vuotta sitten. Pitkälle kehittynyt ihon roikkuminen on kuitenkin ikääntymismuutos, johon täyteaineista ei saa riittävästi apua.

”Yleensä asiakkaat aloittavat injektiohoidoista, joihin yhdistetään ihon laserhoitoa. Niillä saadaan kiinteytettyä ihoa ja poistettua näkyviä verisuonia. Noin 45-vuotiaana tulee ajankohtaiseksi ensimmäinen leikkaus, joka on yleensä silmien yläluomileikkaus”, Puumanen kertoo.

Hän toteaa, että ulkonäköpaineet ovat koventuneet länsimaisessa työelämässä.

”Vastaanotollani kävi hetki sitten todella kaunis, hyvin hoidettu viisikymppinen naispotilas. Hän vetää töissä tiimiä, jossa kaikki muut ovat parikymppisiä ja tunsi tarvitsevansa pientä freesausta kasvoihinsa sopiakseen paremmin ryhmänsä johtoon. Myös miehet ovat aiempaa kiinnostuneempia plastiikkakirurgiasta mutta toistaiseksi heidän osuutensa asiakkaista on silti huomattavasti vähäisempi kuin naisten”, Puumanen kertoo.

 

Puumanen löytää vielä kolmannenkin syyn veitsettömien hoitojen suosiolle: vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten uudenlaisia täyteaineita, kehitetään koko ajan.

Tätä kehitystyötä tehdään myös Suomessa. Helsingissä, Jyväskylässä ja Fuengirolassa toimivan Sairaala KL:n perustaja, plastiikkakirurgi Asko Salmi on mukana kehitystyössä, jossa luodaan uudenlaista täyteainetta. Siinä yhdistetään hyaluronihappoa potilaan omasta kudoksesta otettuun rasvaan.

”Hyaluronihappo katoaa elimistöstä kokonaan kahdessa vuodessa. Ideana on, että se korvautuisi asiakkaan omalla kudoksella. Täyteaine on tällä hetkellä koekäytössä, ja alustavat tulokset näyttävät todella lupaavilta”, Salmi kertoo.

 

Täyteaineet eivät ole ainoa tapa saada poskiin tai huuliin lisää pulleutta. Jo yli kymmenen vuoden ajan Suomessakin on muotoiltu kasvoja siirtämällä potilaan omaa rasvaa kohtiin, joihin halutaan pyöreyttä. Oman rasvan käyttäminen on luontevaa varsinkin sellaisille potilaille, jotka ovat allergisia täyteaineille. Se ei ole kuitenkaan ainoa rasvansiirron etu.

Jo yli kymmenen vuoden ajan Suomessakin on muotoiltu kasvoja siirtämällä potilaan omaa rasvaa kohtiin, joihin halutaan pyöreyttä.

”Täyteaineiden tuoma vaikutus ei ole pysyvä. Huuliin laitettava ohut täyteaine sulaa pois kolmessa, neljässä kuukaudessa. Poskipäille käytettävä paksumpi täyteaine voi pysyä jopa puolitoista vuotta. Rasva taas on luonnollinen aine, osa kehon omaa kudosta, ja sen tuoma lopputulos on täyteaineita pysyvämpi”, Siluetti Sairaalan Katja Puumanen kertoo.

 

Hän tuntee myös rasvansiirron miinuspuolen: siinä lopputulosta ei voida ennustaa yhtä hyvin kuin täyteaineilla tehdyissä hoidoissa.

”Täyteaineiden kanssa tietää täsmälleen, että laitettu aine tarttuu ja pysyy, kunnes elimistö sulattaa sen pois. Rasvansiirrossa on toisin. Kun kasvoihin siirretään rasvaa, siitä jää jäljelle noin kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttia. Etukäteen ei kuitenkaan voida tietää, miten hyvin rasva tarttuu kullekin potilaalle. Mutta se rasva, joka tarttuu, pysyy vuosia”, Puumanen summaa.

Rasva irrotetaan pienellä rasvaimulla vatsasta tai reidestä. Se sijoitetaan yleensä poskipäiden, huulien tai silmien ympärille. Useimmat potilaat etsivät rasvansiirrosta apua kasvojen ikääntymiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös vammoista tai leikkauksista johtuviin kasvojen kudoskuoppiin. Rasvaa voidaan siirtää myös kehoon, esimerkiksi rintoihin.

Rasvaa voidaan siirtää myös kehoon, esimerkiksi rintoihin.

Operaatio kestää suunnilleen tunnin ja se voidaan tehdä joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Kotiin pääsee jo muutaman tunnin jälkeen, eikä sairauslomaa yleensä tarvita.

Hoidon jälkeen ihoon ilmestyy usein verenpurkaumia ja turvotusta, jotka menevät ohi parissa viikossa. Koska rasvansiirtoon tarvitaan vain pieni reikä, siitä ei jää arpia. Rasvansiirron hinta on kahdesta kolmeen tuhanteen euroon.

 

Plastiikkakirurgiset sairaalat tarjoavat paljon erilaisilla laitteilla tehtäviä ihonhoitoja.

Radiofrekvenssihoidoilla huolletaan ihon pintaa: ryppyjä ja aknearpia. Hoidossa stimuloidaan lämpöenergialla ihon dermiksen, eli verinahan, kollageeni- ja elastiinisäikeitä.

Laserilla voidaan hoitaa niin ihon värimuutoksia kuin karvoitustakin. Laser vaalentaa ja parhaimmassa tapauksessa hävittää kokonaan iholle ilmestyneet maksaläiskät. Karvojen laserhoidoissa karvat poistetaan sarjahoitona. Laserin aallonpituus kohdistuu parhaiten vaaleassa ihossa oleviin tummiin karvoihin.

Katja Puumasen mukaan ehdottomasti kiinnostavin laitehoidoista on ultraäänihoito, jota markkinoidaan veitsettömänä kasvojenkohotuksena.

”Hoito perustuu kohdennettuun ultraääneen. Laitteella nähdään tarkoin hoidettava kudos. Kun näen laitteella tismalleen, missä kasvojen lihasten pinta, eli kalvo, sijaitsee, pystyn kohdentamaan ultraäänipulssin juuri sinne.”

Laserilla voidaan hoitaa niin ihon värimuutoksia kuin karvoitustakin.

Lihaskalvo kuumennetaan seitsemäänkymmeneen asteeseen. Kuumetessaan lihaskalvo kutistuu. Kun lihaskalvo napakoituu, myös kasvojen piirteet napakoituvat.

”Lämpövaikutus saa aikaan myös sen, että ihon oman kollageeni ja elastaanin tuotanto kiihtyy. Tämä vaikutus jatkuu jopa puolen vuoden ajan hoidon jälkeen”, Puumanen kertoo.

 

Hoidon suosiota lisää se, että ultraus toimii kertahoitona. Se voidaan toki uusia puolen vuoden tai vuoden päästä, mutta usein jo yhdellä hoitokerralla saadaan tulos, joka pysyy useita vuosia.

”Ultraäänen ehdoton plussa on lyhyt toipumisaika, joka on noin viisitoista minuuttia. Sen ajan iho saattaa punoittaa. Mikään leikkaus ei ole riskitön, mutta tässä hoidossa ainoa riski on se, ettei tulos ole tarpeeksi näkyvä. Kuten rasvansiirrossa, tässäkin lopputuloksissa on yksilöllistä vaihtelua. Etukäteen ei voida ennakoida, kuinka näkyvä tulos saadaan.”

Puumasen mukaan hoito sopii parhaiten alle 45-vuotiaiden ihoille, joissa ikääntymismuutokset ovat kohtalaisen lievät. Silmien tai suun ympäryksen hoidon saa noin kuudellasadalla eurolla, alakasvojen, kaulan ja dekolteen hoitaminen maksaa nelisen tonnia.

”Suuret plastiikkakirurgisen leikkaukset tehdään periaatteessa niin kuin ennenkin. Perinteisiin rasvaimuihin on kuitenkin tullut uusi vesisuihkutekniikka, jota voidaan hyödyntää myös kasvojenkohotuksessa”, kertoo plastiikkakirurgi Asko Salmi.

”Ennen kuin rasvaa voidaan irrottaa, kudoksiin lisätään keittosuolaa ja puudutusainetta. Aiemmin se tehtiin pienellä paineella tippapullosta. Nyt aineet voidaan ruiskuttaa kudoksiin korkealla paineella. Tämä on aiempaan tekniikkaan verrattuna selvästi hellempää kudoksille”, Salmi selittää.

Sekä rasvaimun että vesisuihkutekniikalla tehtävän kasvojenkohotuksen jälkeen mustelmia ja turvotusta tulee vähemmän kuin vanhalla tekniikalla.

Hänen mukaansa vesisuihkutekniikka on helpottanut myös rasvansiirtoa.

”Rasvasolut ovat todella herkkiä. Kovalla paineella irrotettu rasva on selvästi parempilaatuista kuin aiemmin. Näin ollen sitä voidaan käyttää rasvansiirroissa, esimerkiksi rintoihin.”

Tehokkaan vesisuihkun ansiosta sekä rasvaimun että vesisuihkutekniikalla tehtävän kasvojenkohotuksen jälkeen mustelmia ja turvotusta tulee vähemmän kuin vanhalla tekniikalla. Toisin kuin perinteisessä rasvaimussa, syvää nukutusta ei yleensä tarvita.

”Olen tehnyt rasvaimuja kaksikymmentäviisi vuotta. Ennen vesisuihkutekniikan kehittämistä rasvaimut olivat suoraan sanottuna melkoista hinkkaamista. Potilaat olivat toimenpiteen jälkeen todella kipeitä eivätkä voineet kävellä normaalisti. Nostimme hinnat koviksi, jotta rasvaimujen suosio vähenisi. Vesisuihkutekniikan jälkeen hoitojen tekeminen on helpottunut ja hintoja on voitu laskea”, sanoo Salmi.

Uudella tekniikalla rasvaimu reisille maksaa noin neljä ja puoli tonnia ja vatsan ja kylkien rasvaimu vähän alle viisi tonnia.

 

Rintojen suurennusleikkauksissa on otettu isoja edistysaskeleita. Rintaimplanttien yleisimmästä ja suurimmasta ongelmasta, rintojen kovettumisesta, on päästy Sairaala KL:n perustajan Asko Salmen mukaan eroon lähes kokonaan.

”Aiemmin rintaimplanttien kovettuminen oli suuri riski, joka vaihteli muutamasta prosentista jopa kymmeniin prosentteihin. Kovettuminen on bakteerien laukaisema ongelma. Implantti kontaminoituu leikkauksen aikana todennäköisimmin nännipihasta tulevasta eritteestä. Kova sidekudoskapseli muodostuu siis siitä, kun kehon omat bakteerit ovat tekemisissä implantin kanssa”, Salmi selittää.

Salmen klinikalla on seurattu amerikkalaista tutkimusta, joka on osoittanut, että implantin pinta pystytään puhdistamaan tehokkaasti antibiooteilla.

Myös rintaimplanttien laatu on parantunut.

”Teimme oman tutkimuksen, jossa huuhtelimme 330 implanttia kolmen antibiootin liuoksessa. Implanttien lisäksi huuhtelimme rintojen ontelon, johon implantti siirretään. Ennen tätä testausta kuudella prosentilla potilaista implantista tuli kova kapseli. Huuhtelun jälkeen prosentti on ollut nolla. Implanttien kapseloitumisesta kärsiminen on jäänyt historiaan”, Salmi kertoo.

Hänen mukaansa implanttien puhdistamisesta antibioottiliuoksella on tullut Suomessa jo yleinen käytäntö.

 

Myös rintaimplanttien laatu on parantunut. Kahdenkymmenen vuoden ajan ne pysyivät miltei samanlaisina. Sitten alettiin kiinnittää huomiota implanttien turvallisuuteen.

”Suurin ongelma on ollut se, että aiemmin luultiin, että pinnaltaan karhea implantti kiinnittyy ja pysyy paikallaan paremmin kuin sileä. Vahva karheus voi kuitenkin aiheuttaa voimakasta ku-dosärsytystä. Karheisiin implantteihin voi lisäksi liittyä riski lymfooman kaltaiseen, pahanlaatuiseen kasvaimeen”, kertoo tamperelaisen KC Clinicin perustaja, plastiikkakirurgi Heikki Kupi.

Riski on todella pieni: Suomessa on löydetty tiettävästi vain yksi tällainen tapaus. Ongelma on kuitenkin vaikuttanut implanttien muotoiluun. Uudet implantit ovat pinnaltaan sileitä, lähes samettisia. Myös implanttien rakenne on muuttunut.

”Ennen ajateltiin, että kovat implantit ovat hyviä, sillä ne pitävät muotonsa. Nyt implanteilta toivotaan kuitenkin ennen kaikkea pehmeyttä. Tavoitteena on luoda mahdollisimman huomaamattomia implantteja, jotka eivät erotu edes pehmytrakenteisissa rinnoissa”, Kupi kertoo.

”Tavoitteena on luoda mahdollisimman huomaamattomia implantteja, jotka eivät erotu edes pehmytrakenteisissa rinnoissa.”

Hänen toiveensa on, että tulevaisuudessa onnistutaan luomaan rintaimplantteja, joiden materiaali muuttuu lopulta osaksi kehon omaa kudosta.

”Idea on sama kuin uudenlaisissa täyteaineissa: täyteaine häipyy hiljalleen kehosta ja korvautuu luonnollisella kudoksella.”

Sileyden ja pehmeyden lisäksi silikoneilta toivotaan nyt keveyttä.

”Israelissa on kehitetty silikonit, joiden sisällä on ilmaa. Ne ovat normaaleja implantteja kaksikymmentä prosenttia kevyemmät. Isoissa rinnoissa ero tuntuu: rintakehän alueelle tulee vähemmän painoa. Näiden silikonien ongelma on kuitenkin niiden karhea pinta. Silikonit ovat siis sisällöltään uudet, mutta pinnaltaan vanhat. Toivottavasti se muuttuu tulevaisuudessa”, Kupi kertoo.

 

Jos katselee televisiota tai sosiaalista mediaa, ei voi välttyä peppubuumilta. Tosi-tv-tähti Kim Kardashianin leikkauksilla paranneltu takalisto näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Suomalaisilla kuntosaleillakin vedetään pakaroille suunnattuja super booty -tunteja. Instagramissa vilisee belfieitä, eli peppuselfieitä.

Voisi kuvitella, että isojen peppujen trendi näkyisi myös suomalaisten plastiikkakirurgien vastaanotolla. Näin ei kuitenkaan ole.

”Latinotrendin mukaisista isoista pakaroista on puhuttu pohjoismaisissa koulutuksissa ja konferensseissa jo kymmenisen vuotta. Pakaraimplantit tai isot rasvansiirrot sillä alueella eivät kuitenkaan kiinnosta suomalaisia asiakkaita. Pakaroiden pyöreyttä arvostetaan kyllä meilläkin. Kevyitä muotoiluja tehdään Suomessa rasvansiirroilla joitakin satoja vuodessa”, kertoo KC Clinicin Heikki Kupi.

”Pakaraimplantit tai isot rasvansiirrot sillä alueella eivät kuitenkaan kiinnosta suomalaisia asiakkaita.”

Pakaroiden sijaan suomalaiset asiakkaat ovat kiinnostuneet muotoilemaan häpyhuuliaan.

”Intiimikirurgia kiinnostaa paljon enemmän kuin mitä siitä tällä hetkellä julkisesti puhutaan. Ulkoisten häpyhuulien muotoilu on selvästi kasvava trendi. Markkinoille tulee koko ajan parempia laitejärjestelmiä, joilla voidaan tiivistää vaginan seinämää niin, että vagina ja sen ulkosuu kiristyy”, Kupi selittää.

Häpyhuulien muodonkorjaus maksaa noin kaksi ja puoli tonnia. Kupin mukaan vaginan tiivistämishoidoista ovat kiinnostuneet erityisesti yli nelikymppiset ja potilaat, joiden emätin on löystynyt synnytyksessä.

Häpyhuulien muodonkorjaus maksaa noin kaksi ja puoli tonnia.

Juuri nyt Kupi odottaa, että vaginan alueelle tarkoitettu radiofrekvenssipohjainen hoitojärjestelmä saapuisi Suomeen. Sen on todettu paksuntavan vaginan seinämän limakalvoa eli palauttavan kosteutta ikääntyvään emättimeen.