Tavoitteena Nobel-palkinto – Huippufyysikko Venus Keus murskaa ennakkoluuloja tiedemaailmassa

Kun Venus Keus oli 11-vuotias, hän ymmärsi tulevaisuutensa liittyvän hyvin pieniin partikkeleihin.

– Halusin aina purkaa asiat osiinsa: selvittää vaikkapa, mistä yksisoluinen organismi koostuu. Kun sain tietää, että molekyyleistä, aloin selvittää, mistä molekyyli koostuu: atomeista. Sitten aloin selvittää, mistä atomit koostuvat.

Ja kun hän sitten sai tietää, että juuri tätä fyysikot tekevät, suunnitelmat astronautin, tanssijan ja sydänkirurgin ammateista saivat väistyä.

Iranissa syntynyt Keus opiskeli yliopistossa plasmafysiikkaa ja jatkoi sitten maisteri- ja tohtoriopintojaan Alankomaissa, Ruotsissa, Belgiassa ja Englannissa ennen kuin muutti aviomiehensä kanssa Suomeen. Tutkimusala vaihtui hiukkas- ja nanofysiikan kautta varhaisen maailmankaikkeuden kosmologiaan.

– Kun lensin ensimmäisen kerran Helsinkiin, luin lentokoneessa korvien kautta annettavasta kirkasvalohoidosta. En tiennyt lainkaan, minne olen saapumassa.

Sittemmin Keus ihastui puhtaaseen ilmaan, luonnon läheisyyteen ja siihen, että monissa rakennuksissa ikkunapinta-ala on maksimoitu, jotta jokainen valonsäde pääsee sisään.

Se äänekäs nainen

Helsingin yliopistossa Venus Keus tutkii universumin ensimmäisten sekuntien tapahtumia. Kyse ei ole avaruudentutkimuksesta, mutta nimi on silti osuva.

– Ainakaan ei ole toista fyysikkoa nimeltä Venus, joten sekaannuksia ei tapahdu helposti.

Keusin maine kiirii usein hänen nimensä edelle.

– Olen monille se äänekäs nainen, joka on aina kysymässä kysymyksiä.

Helsingin yliopistossa hän on ryhmänsä ainoa naispuolinen tutkijatohtori.

– Aloittavien opiskelijoiden keskuudessa naisia on runsaasti, mutta opintonsa kesken jättäneiden osuus on valitettavan suuri.

Seminaareihin ja konferensseihin kaivataan usein naispuhujaa vastapainoksi miehiselle esiintyjäkunnalle, joten Venus Keusille satelee kutsuja. Esiintymiset ja matkustaminen ovat aina pois tutkimustyölle jäävästä ajasta, ja julkaistujen sivujen määrä on oleellista uran jatkon kannalta. Vakituinen pesti on alalla harvinaisuus.

– En silti halua sanoa ei julkisille esiintymisille. Itselläni ei ole koskaan ollut fysiikan alalla naispuolisia esikuvia, joten jos minun on mahdollista toimia sellaisena jollekin, en jätä tilaisuutta käyttämättä.

Samasta syystä Keus kertoo nolostelematta pitkän tähtäimen haaveensa – saada fysiikan Nobel-palkinto. Toinen haave on pysynyt samana lapsuudesta saakka: saada tietää kaikki kaikesta.

– Tai edes maailmankaikkeuden kolmesta ensimmäisestä sekunnista. Minun näkökulmastani se on kaikki.

Hawkingin hengessä

Keusin esikuva oli pitkään Albert Einstein, joka loi poikkeuksellisen nerokkaat teoriansa kuin tyhjästä. Sittemmin on selvinnyt, että työn taustalla vaikutti matemaatikkovaimo Mileva Marić. Patenttitoimistossa työskennelleellä Einsteinilla ei olisi ollut aikaa kirjoittaa kaikkia töitään. Marić ei kuitenkaan saanut työstään kunniaa, vaan hänen osuutensa häivytettiin pois.

– Se pilasi Einsteinin minulta. Hänen ideansa olivat poikkeuksellisen nerokkaita, koska niiden takana olikin nainen.

Nykyään Keus nimeää suureksi vaikuttajakseen teoreettisen fyysikon ja kosmologin Stephen Hawkingin. ALS-tautia sairastanut Hawking työskenteli kirjoittamalla puhesyntetisaattorin avulla yhden kirjaimen kerrallaan.

– Hän ei voinut kirjoittaa yhtälöitä paperille, joten hänen täytyi kehittää todella mielikuvituksellinen tapa työskennellä.

Keus samastuu Hawkingin tarinaan omien kokemustensa kautta: hän sairastaa migreeniä ja sarjoittaista päänsärkyä. Jälkimmäinen tunnetaan myös nimellä itsemurhapäänsärky, sillä se oireilee lamaannuttavan voimakkaana kipuna. Kipu saa hänet yleensä itkemään ja menettämään tasapainon jopa istuessa.

– Kerran työkaverini tuli huoneeseen hetkenä, jolloin olin juuri saanut kohtauksen: en pystynyt tarttumaan kahden metrin päässä olevaan happisäiliöön tai edes pyytämään apua. Näky oli niin pelottava, että hän säikähti ja lähti pois.

Huipulle vaikeuksista huolimatta

Voimakas päänsärkykohtaus iskee kerran tai kaksi kuussa, ja lisäksi Keus kärsii migreenistä noin 20 kertaa kuukaudessa. Molempien iskiessä yhtä aikaa Keus tarvitsee sairaalahoitoa.

Keus on kokeillut pääkipuihinsa monenlaista lääkitystä ja hoitoa, ja hänelle on ehdotettu jopa avosydänleikkausta. Toistaiseksi hän on saanut eniten apua tiukasta elämäntapamuutoksesta: tarkasta ruokavaliosta, säännöllisestä liikunnasta ja nukkumaanmeno-ajoista.

Ultrajuoksuakin harrastanut Keus viihtyy lenkkipoluilla ja intoilee extreme-lajeista ja plastisesta voimistelusta eli kehonpainotreenistä.

– Joudun kieltäytymään monenlaisista sosiaalisista tilanteista, sillä en voi syödä ravintolaruokaa, valvoa tai vaikkapa liikkua julkisilla liikennevälineillä ihmisten käyttämien hajusteiden vuoksi.

Venus Keus on kiitollinen kumppanista, joka on sopeutunut poikkeukselliseen elämäntyyliin. Ja kollegoista, jotka ymmärtävät, että hän saattaa yllättäen olla kipujen takia pois pelistä viisi päivää.

– Minulla on ruuduissa kaikki raksit: Olen kehitysmaasta, en näytä naiselta tai käyttäydy kuten naisten oletetaan käyttäytyvän. Lisäksi minulla on joukko sairauksia, jotka vaikuttavat työhöni.

Ja silti Keus on myös menestyvä fyysikko.

– Jos minulle sanotaan, etten pysty johonkin, teen kaikkeni, jotta osoitan väitteen vääräksi.

Juttu on alun perin julkaistu tammikuun 2021 Gloriassa.