Saila-Mari Kohtala: Näin trendisandaalit lähes nolasivat minut

Ostin viime kesänä mustat kiiltonahkaiset, paksupohjaiset terveyssandaalit. En mielenhäiriössä vaan ihan mukavuus- ja trendikkyyssyistä. Marrakechista ostamani kaftaanin kanssa ne näyttivät hyvältä.

Muodikkuudessani oli vain yksi pieni haaste. Kun kävelin, sandaaleistani kuului joka askeleella kuuluva, pierumainen ääni.

Olin nähnyt vaivaa tilatakseni kaikkialta loppuunmyydyn mallin Saksasta asti, eivätkä sandaalit nyt ihan ilmaisetkaan olleet. Onneksi netistä löytyi monta keskusteluryhmää samaisten sandaalien äänten uhreille.

Muoti ei ole vakava asia. Se on hauskaa ja ihanaa, vaikka joskus vähän noloakin.

Osta talkkia, neuvottiin ja niin tein. Hätyytin perheen leikkipuistoon ja jäin kotiin leikkimään syntisiä talkkileikkejäni. Hulautin valkoista jauhetta kenkiin oikein ns. isän kädestä. Tungin sandaalit jalkaani ja tepastelin tomerasti pitkin huushollia, talkki rehvakkaasti perässäni pöllyten.

Ei auttanut.

Kiristä remmejä eri asentoihin, kuului seuraava ohje.

Ei auttanut.

Kävele sandaaleilla mahdollisimman paljon, kyllä ne siitä oleentuvat, ehdotti seuraava. Mutta missä? Mieheni olisi nauranut äänille niin makeasti, etten yksinkertaisesti kestänyt ajatusta. Ja en kai minä nyt niitä voi sisään ajaa julkisestikaan, nolotti pelkkä ajatuskin.

Kaiken lisäksi minut oli juuri nimitetty Glorian uudeksi päätoimittajaksi. Iltaisin hekottelin ajatukselle uniikista brändistäni: käytävältä kuuluu pahaenteinen turauttelu– sieltä se piinkova päätoimittaja saapuu!

Ongelma ratkesi vihdoin huippuhikisellä kesälomalla Mallorcalla. Ääni on tallella, mutta nyt niin vienona, ettei se haittaa.

Tällä muotitarinallani haluan sanoa, että muoti ei ole vakava asia. Se on hauskaa ja ihanaa, vaikka joskus vähän noloakin.