No niin, on jälleen se aika: lähes yhdeksän kuukauden ajan piilossa olleet ihoalueet on paljastettava maailmalle.
Talvikauden kotoilun jäljiltä löytyy karvoja paikoista, joissa niiden ei tiennyt kasvavankaan. Jännittävän väristä ihoa eksoottisilla alueilla. Etäisesti varpaankynsiä muistuttavia kippuroita. Alkaa hurja uurastus, jonka lopuksi uskaltautuu lähtemään ulos naurettavan vitivalkoisissa kintuissa – ja tietenkin välittömästi saa ensimmäiset rakot jalkoihinsa.
Alkaa hurja uurastus, jonka lopuksi uskaltautuu lähtemään ulos naurettavan vitivalkoisissa kintuissa.
Kun keho on sitten on tarttunut jonkin sortin väri, pahimmat karvatupakset on poistettu eivätkä kesäkengät enää aiheuta järkyttäviä hiertymiä, voi lähteä kesälomalle jonnekin, missä on oikeasti kuuma.
Alkaa toisen sortin savotta, kun hiki kohtaa mielikuvat unelmien kesälomagarderobista.
Olen hikinen lammikko, joka juoksuttaa toista lasta kakalle ja kiinnittää toiselle laastaria.
Haavekuvissani näen itseni kuulaana ja raikkaana käyskentelemässä uima-altaan reunalla silkkimäisessä kaftaanissa ja tyylikkäissä sandaaleissa. Siemailen Pimmsiä ja tarkkailen jättimäisten aurinkolasieni alta jet set -elämää.
Todellisuudessa olen hikinen lammikko, joka juoksuttaa toista lasta kakalle ja kiinnittää toiselle laastaria. Silkkihalatin selkä on läpimärkä.
Samaisella altaalla on todennäköisesti ainakin yksi syntymäupea ihminen. Sellainen, joka voi juosta vaikka päiväkotiryhmän perässä kasmirvillahaalarissa ja on senkin jälkeen järisyttävän hehkeä.
Viihdyn varjossa ja hyväksyn sen, että tietyt materiaalit, helle ja minä emme sovi yhteen.
Nuorempana kadehdin heitä, mutta en enää, sillä syntymäupeus on geneettinen oikku, samanlainen kuin kielen rullaaminen. Sellaiseksi joko syntyy tai sitten ei.
Nyt alan pikkuhiljaa löytää oman, armollisen tapani nauttia kesästä.
Viihdyn varjossa ja hyväksyn sen, että tietyt materiaalit, helle ja minä emme sovi yhteen. Lisäksi palvon klassisen tyylikkäitä sisilialaisia mummoja, jotka käyttävät paksuja mustia sukkahousuja kesät talvet.
Varmaan jo arvaattekin, mihin matkamme tänä vuonna suuntautuu.
