Kansanviihdyttäjät Kimmo Laiho eli Elastinen ja Sami Hedberg ovat uuden ajan äijiä, joiden brändeihin kuuluvat yrittäjähenkisyys, hyvä meininki ja tsemppaaminen.

Rähinä Recordsin neuvotteluhuoneen seinältä tuijottaa täytetty peuran pää. Sitä katsoo oven toiselta puolelta täytetty metso. Vastakkaisella seinustalla kyyhöttää valkoinen metsäjänis, jota valvoo kaiuttimen päältä musta korppi.

Koristeet olisivat muuten kuin viime vuosisadalla eläneen tehtaanpatruunan konttorista, ellei niiden lisäksi seinille olisi ripustettu kehystettyjä kultalevyjä, joissa on Cheekin, Elastisen ja Uniikin naamoja.

Leveältä, matalalta sohvalta eläimiä katsoo ällistyneenä Sami Hedberg.

"Ne tajusivat tuntia ennen tupareita, että lahja puuttuu. Peuran pää tuli taksilla.”

”Siis mikä tämä pet sematary on?”

Rähinän perustajajäsen Kimmo Laiho, siis Elastinen, on kuullut kysymyksen ennenkin.

”Kaikki lähti Universalin vitsistä. Meillä oli muutama vuosi sitten toimiston tuparit, ja ne tajusivat tuntia ennen tupareita, että lahja puuttuu. Peuran pää tuli taksilla”, hän selittää.

Sen jälkeen eläimiä on saatu lisää ja hankittu tamperelaiselta eläintentäyttäjältä.

Sami Hedbergiä galleria vähän puistattaa.

”No huh huh”, hän toistelee.

Uudet äijäidolit

Sami Hedberg on Rähinän toimistolla ensimmäistä kertaa, vaikka on tuntenut Kimmon jo vuosia.

”Tavattiin ensimmäisen kerran laivalla, se taisi olla 2008, kun oltiin molemmat esiintymässä. Takahuoneessa oli jotain peruslevotonta läpänheittoa”, Kimmo muistelee.

Nyt he muodostavat Suomi-viihteen tämän hetken näkyvimmän kaksikon. He ovat uudet äijäidolit, jotka eivät dokaile, mahtaile ja sekoile, vaan viihdyttävät vauvoja, vaareja ja keski-ikäisiä naisia, hyvällä meiningillä.

”Joo, kyllä me aika kaukana ollaan jostain häjyistä, jotka ajavat perheen hankeen ”, Sami hekottaa.

”Äijää on se, että tekee jotain isoa ja siistiä. Se on tietyllä tavalla koominen termi, mutta siihen ei liity meidän kohdalla mitään negaatiota”, Kimmo sanoo.

”Jengi tulee joskus kysymään, että eihän sulla voi aina olla noin mukavaa. Vittu voihan!”

Negatiivinen ei todellakaan ole Kimmo Laihon ja Sami Hedbergin adjektiivi. Heistä tuntuu puuttuvan kaikki suomalaisiin usein liitettävät ankeat perusominaisuudet, kuten valittaminen, kyynisyys, synkkyys ja kateus.

”Jengi tulee joskus kysymään, että eihän sulla voi aina olla noin mukavaa. Vittu voihan!” Hedberg hihkaisee.

Kimmo Laiho on maankuulu leveästä, hyytymättömästä hymystään, Sami Hedbergin vitsikone rullaa kitisemättä kuin ikiliikkuja, joka jäi Spede Pasaselta keksimättä.

”Itse olen ainakin ihan aidosti superinnoissani kaikesta mitä teen. Silloin on aika vaikeaa olla naama mutrussa. Jos on joskus huonompi päivä, on ammattitaitoa jättää se oven taakse”, Laiho sanoo.

”Ja eikö sullakin ole Vuoden positiivisin -titteli?” Sami kysyy.

Sami Hedberg on Vuoden positiivisin helsinkiläinen 2015, Kimmo Laiho taas Vuoden positiivisin suomalainen 2013. Molemmat puhuvat titteleistä ylpeinä, ilman ironiaa. Arvonimen jakaa Nuorkauppakamari yhdessä Positiivarit-nimisen kustantamon kanssa.

Yhteisprojektina hittibiisi

He ovat uusia äijiä, myös myös uusia suomalaisia, jotka menevät eteenpäin positiivisen kautta, tsemppihenkeä evankelioiden. Se ärsyttää joitakin, mutta monia hyvä meininki miellyttää huomattavasti enemmän kuin kansalliseksi luonteenpiirteeksemme leimattu negatiivinen valittaminen.

Missiosta kertoo myös heidän ensimmäinen yhteinen projektinsa Täytyy jaksaa -kappale, jonka he tekivät yhdessä Elastisen suositussa, keväällä esitetyssä Elastinen feat. -tv-ohjelmassa. Kertosäkeessä he laulavat yhdessä, Sami falsetissa: mä tiedän mitä teen, on selkeet tavoitteet ja nyt mun enää täytyy jaksaa, vaikka aamul väsyttäis, ja moni himaan jäis, mä tiedän et' mun täytyy jaksaa.

”Itse olen ainakin ihan aidosti superinnoissani kaikesta mitä teen."

Vaikka kappaleessa on mukana huumori-elementti, sen sanoma on tekijöille vakava. Se kertoo juuri siitä siitä asenteesta, joka 35-vuotiaita Kimmoa ja Samia yhdistää. Ei saa marista ja vänistä, täytyy jaksaa ja yrittää, kerran, uudestaan ja vielä kerran – ja lopulta menestyy.

Sellaista sanomaa suomalaiset tuntuvat janoavan.

”Olen saanut ihan valtavasti palautetta, että kiitos tästä tsemppibiisistä”, Sami Hedberg sanoo.

Samin rannekello on vielä isompi, TW Steel -merkkinen.

Toukokuun alussa sitä on kuunneltu Spotifyssä yli kaksi miljoonaa kertaa.

”Ei me olla itse keksitty Suomi-räppiä ja stand upia, mutta me ollaan niitä, jotka ovat uskaltaneet ottaa näiden asioiden kanssa askeleen eteenpäin”, Kimmo sanoo ja pyörittelee valtavaa rannekelloaan.

Samin rannekello on vielä isompi, TW Steel -merkkinen.

Molemmat ovat pukeutuneet tennareihin ja t-paitoihin, kolmekymppisten showbisnesmiesten univormuun.

Yrittäjähenkeä lapsuudesta asti

Kaukana historiassa ovat ne ajat, kun viihdetaiteilijat nousivat raha-asioineen otsikoihin hillittömien veromätkyjen tai pakkohuutokaupattujen talojen takia.

Sami Hedbergin pääfirman Hedberg Entertainmentin liikevaihto oli vuonna 2014 lähes 2,9 miljoonaa euroa. Kimmo Laihon osittain omistamien Rähinä-yritysten yhteinen liikevaihto on yli kolme miljoonaa euroa.

”Kun Suomen talous menee alaspäin, omat yritykset menevät ihan päinvastaiseen suuntaan”, Laiho virnistää ja havainnollistaa kommenttiaan nostamalla kätensä yläviistoon.

Hedberg taas on kodin esimerkin peruja niin yrittäjähenkinen, että olisi perustanut oman yrityksen, vaikkei se olisikaan kietoutunut oman stand up -osaamisen ympärille. Kun hän voitti SubTV:n järjestämän stand up -kilpailun vuonna 2005, yrityksen toimiala oli sillä selvä.

”Kun Suomen talous menee alaspäin, omat yritykset menevät ihan päinvastaiseen suuntaan.”

Isä oli kuljetusalan yrittäjä, ja Kauppalehden haastattelussa vuosi sitten Sami kertoi päättäneensä perustaa oman yrityksen jo kymmenvuotiaana.

”Yrityksen tehtävä on vastata johonkin olemassa olevaan tarpeeseen. Me ollaan molemmat nähty paikka, jossa osataan tehdä asiat paremmin kuin muut”, hän analysoi.

Omasta menestyksestä puhuminen saavutuksistaan ylpeänä on sekin melko uutta suomalaisessa kulttuurissa.

”Tietysti pitää saada kunnon korvaus kaikesta siitä, mitä tekee”, Kimmo sanoo.

Juuri ensimmäisen oman tv-ohjelmansa tehneenä hän hämmästelee sitä, miten vähän rahaa suomalaisissa tv-tuotannoissa pyörii. Tosin hänelle televisio on vain päätuotteen musiikin sivujuonne.

”Tietysti pitää saada kunnon korvaus kaikesta siitä, mitä tekee.”

Jos nyt hakemalla pitää hakea jotakin negatiivista, niin kaksikon mukaan Suomessa ei uskalleta lähteä toteuttamaan unelmia eikä kokeilemaan uusia asioita. Siitä Samilla on kokemusta uran alkuajoilta, kun hän yritti saada yrityksiä yhteistyöhön kanssaan.

Nyt brändit jo myyvät itse itsensä. Samin ja Kimmon yhteistyö tv-ohjelmassa alkoi, kun tuottaja Tatu Ferchen lähetti Samille tekstiviestin: ”Haluatko tehdä radiohitin Elastisen kanssa?”

Kaksimielisiä makkaravitsejä

Rähinän toimiston aulassa on industriaalihenkisesti mustaa, kulahtanutta valkoista ja terästä. Nurkassa roikkuu vaaterekeillä t-paitoja, joissa lukee Isolerssi. Se on Rähinän ja Poutun yhteistyömakkaran nimi. Vaikka uusi äijä käyttäisi vitivalkoisia lenkkareita, olisi tarkka kampauksestaan ja käyttäisi usein termiä ”tehdä sydämellä”, hänen imagoonsa mahtuu aina makkara ja kaksimieliset makkaravitsit.

Sami Hedberg tepastelee aulassa niska kenossa ja alkaa räpsiä iPhonellaan kuvia katossa puikkelehtivista ilmastointiputkista.

Nurkassa roikkuu vaaterekeillä t-paitoja, joissa lukee Isolerssi.

”Mun on pakko nyt kuvata nämä.”

Samin toimisto on muuttamassa, ja ajatukset askartelevat uuden toimiston kattoon putkiremontin jäljiltä tulevissa putkissa.

”Tuo on siis 15-senttinen ja tuo 35-senttinen, ja piirustuksen mukaan näitä tulee neljä”, hän huokailee.

Niiden ulkonäkö huolestuttaa sisustuksesta tarkkaa miestä, jonka kotia on esitelty niin lehdissä kuin televisiossakin.

Kimmon ja Samin menestyskulku suomalaisessa viihteessä on kulminoitumassa pian, kun molemmilla on edessään ”hallikeikat”, ensin Kimmolla ja sitten Samilla. Jäähallin täyttäminen on edelleen merkittävä artistin suuruuden mittari. Se aiheuttaa myös paineita.

”Mua vähän jo stressaa, eikö sua?”Kimmo kyselee, vaikka täytti jo Hartwall Areenan kahdesti viime syksynä. Hän on avoimesti perfektionisti, joka on nyt opetellut päästämään irti kaiken kattavasta kontrollista. Hän luopui Rähinän toimitusjohtajuudesta viime vuonna keskittyäkseen omaan uraansa.

”Mutta omassa projektissa olen sellainen, ettei yksikään asia mene painoon ilman, että sanon siitä viimeisen sanan.”

Sami Hedberg tunnistaa pikkutarkan sukulaissielun. Hän on sekä omien firmojensa toimitusjohtaja että tärkein myyntituote.

Oma jaksaminen koetuksella

Perfektionismi tarkoittaa käytännössä päättymätöntä työntekoa. Koska työ on intohimo ja sydämen asia, sitä tehdään, äijätyyliin, niin kellonajoista, ystävistä kuin omasta jaksamisesta välittämättä.

”Onhan sitä tässä monta vuotta koeteltu”, Kimmo sanoo jaksamisestaan.

”Olin juuri kavereiden veneellä viikonloppuna. Vene on ollut niillä vuoden, mutta en ole kerennyt sille aiemmin.”

Sami Hedberg teki viime vuonna kiertueen, jossa hän teki vuoden aikana 365 keikkaa.

”Jos päätän pitää vapaapäivän, katson jonkin leffan ja mietin sitten, että mitäs nyt. Aika nopeasti sitä huomaa tapailevansa jotain biittejä tai kuuntelevansa musaa.”

Sami Hedberg teki viime vuonna kiertueen, jossa hän teki vuoden aikana 365 keikkaa. Samalla hän muun muassa kuvasi tv-ohjelmaansa Grillit huurussa.

”Äiti joskus kyselee, että koska aion nauttia tästä kaikesta. En ole varmaan viiteen vuoteen käynyt kenenkään veneellä”, Hedberg nokittaa.

Alkuvuodesta hän sentään teki vaimonsa Ilonan kanssa maailmanympärimatkan. Ja ensi kesälle on suunnitteilla kuukauden kesäloma.

”Vierailen silloin kyllä parilla Elastisen keikalla. Meidän pitääkin katsoa, mitkä on ne päivät.”

Palkintoja vailla

Kimmo on kadonnut toimiston ovien taakse soittamaan puhelua ja piilottelee palatessaan selkänsä takana kehystä. Hän ojentaa sen koruttomasti Samille, joka alkaa hokea: ”Ei vitsi miten siistiä, ei vitsi miten mahtavaa.” Se on Täytyy jaksaa -singlestä. Nykyisin kultalevyn saa, kun kappaletta on striimattu yli kaksi miljoonaa kertaa.

Sekä Laiho että Hedberg ovat hetkeä aiemmin maininneet, ettei kumpikaan ole koskaan saanut mitään palkintoa.

”Stand upissa sellaisia ei edes ole”, Hedberg harmittelee.

”En ole koskaan ollut listaykkösenä. Olen aina lainehtinut siinä pinnan lähellä”, Laiho sanoo. Tätä kirjoittaessa sekin tavoite tosin toteutui, sillä tv-ohjelmasta poikinut Elastinen feat. -nousi albumilistan ykköseksi.

”Musiikista ei välttämättä puhuttu mitään. Sitten alettiin kritisoida, että hahmoni on isompi kuin musani.”

Kimmo Laiho nousi koko kansan Elastiseksi The Voice of Finlandin ja Vain elämää -ohjelman ansiosta, ja haastatteluissa alettiin kysellä, millä dieetillä hän on ja kuinka treenaa.

”Musiikista ei välttämättä puhuttu mitään. Sitten alettiin kritisoida, että hahmoni on isompi kuin musani.”

”Mutta valjastin hahmon musan käyttöön.”

Äidin poikia

Sitä paitsi Ela ei olisi Ela eikä Sami Hedberg olisi Vuoden positiivisin helsinkiläinen 2015, jos he nyt todella ryhtyisivät märehtimään sitä, kuinka menestys tuo toki mukanaan myös kateellista panettelua.

”Luin muuten jostain, että äidin pojista tulee suuria starboja”, Sami Hedberg muistaa.

”Hyvä suhde äitiin tappaa angstin ja vihakapinan.”

Milläs tavalla te olette äidin poikia?

”Tämä on varmaan aika suklainen hattaravastaus, mutta jos äiti on tukena ja messissä, ei suhtaudu maailmaan niin, että se on sua vastaan”, Hedberg sanoo.

”Hyvä suhde äitiin tappaa angstin ja vihakapinan”, arvelee Kimmo.

Sitten onkin aika ottaa Instagramiin kuva tuoreen kultalevyn kanssa. Uusi äijä ei pelkää tarttua toista olalta kiinni ja hymyillä vähän kuin miesmissi.G

Estelle&Thild -kosmetiikkabrändin perustaja Pernilla Rönnberg arvostaa luonnonmukaisuutta myös omissa elämäntavoissaan. Luksuskoti sijaitsee meren äärellä, ja metsässä liikkuminen antaa energiaa bisnesarkeen.

Luomun edelläkävijä

Pernilla Rönnberg istuu perustamansa Estelle & Thild -kosmetiikkamerkin toimiston aulassa Artillerigatanilla Tukholman Östermalmissa. Aula on sisustettu vaaleilla pastellisävyillä ja seinällä on suuria, hempeitä kukkia niin kuin luomumerkille sopii.

”Kun perustin Estelle & Thildin kymmenen vuotta sitten, luomuruuat olivat kaupoissa eri osastoilla ja luomukosmetiikan valikoima oli todella pieni”, Rönnberg sanoo.

Nyt tilanne on todellakin muuttunut. Luomu, ekologisuus ja vegaanisuus ovat megatrendejä, ja se näkyy Estelle & Thildin vakaana kasvuna. Yrityksen liikevaihto on 47 miljoonaa kruunua eli vajaa viisi miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 15. Tänä vuonna Estelle & Thild lanseerasi ihonhoitotuotteiden rinnalle meikkisarjan.

Estelle & Thild on luomukosmetiikan markkinajohtaja kotimaassaan, ja Suomi on heidän suurin vientimarkkinansa.

”Tällä hetkellä on kaksi voimakasta meikkitrendiä, no make up -trendi ja näyttävät glittermeikit. Me teemme pohjoismaiseen tyyliin sopivia, luonnollisia arkimeikkejä.”

Estelle & Thild on luomukosmetiikan markkinajohtaja kotimaassaan, ja Suomi on heidän suurin vientimarkkinansa.

”Suomalaiset ja ruotsalaiset naiset ovat hyvin samanlaisia ja samantyylisiä ja kiinnostuneita luomusta. Tanska on luomun edelläkävijä, ja tuotteemme valmistetaan siellä. Pohjoismaista norjalaiset ovat vähiten kiinnostuneita luomusta.”

Rönnberg viettää viimeisiä päiviään toimistolla ennen kolmannen lapsensa syntymää. Kaksi vanhempaa lasta, Estelle ja Mathilde, joiden mukaan Rönnbergin yritys on nimetty, ovat 12- ja 14-vuotiaita.

Hevosjuttuja delissä

Östermalmilla kaikki hienostuneen kaupunkielämän palvelut ovat aivan nurkan takana. Pernillan suosikkilounaspaikka on Broms lähellä Karlaplania. Se on muutaman vuoden ikäinen huipputrendikäs deli, joka tarjoaa niin aamiaista, brunssia, lounasta, illallista kuin take awaytakin. Seinillä on tummanruskeaa kaakelia, ja lounasasiakkaina on bisnesväkeä ja paikallisia pikkuvauvojen äitejä rattaineen ja Louis Vuittonin ja Chanelin laukkuineen.

”En halua ostaa mitään teollisesti tuotettua ruokaa.”

”Suosikkejani ovat vihermehut ja chiavanukkaat tuoreilla marjoilla. Haen täältä usein myös ruokaa kotiin työpäivän jälkeen.”

Ruokavalinnoissaankin Pernilla suosii luomua.

”En halua ostaa mitään teollisesti tuotettua ruokaa.”

Lounaaksi Pernilla ottaa lohisashimin, jossa on raa'an lohen lisäksi mangoa, avokadoa, seesaminsiemeniä ja ponzu-kastiketta.

Paikalla on Pernillan tuttuja, ja poskisuudelmia vaihdellaan. Lounaspuhe kääntyy ratsastukseen, sillä Pernillalla on omia hevosia.

”Ratsastaminen on suorastaan meditatiivista. Rakastan myös laskettelua ja tennistä, mutta työn ja perheen lisäksi ihan kauheasti ei jää harrastuksille aikaa.”

Eläimet ovat olleet aina Pernillalle erittäin tärkeitä.

”Uskon, että eläimet voivat olla iloisia tai surullisia. Niillä on samanlaiset tunteet kuin meilläkin.”

Kuninkaallisia sisustusesineitä

Kivenheiton päässä lounaspaikasta on Pernillan suosikkikukkakauppa Bruun. Sieltä toimitetaan kukat Estelle & Thildin toimistoon kerran viikossa, ja sieltä Pernilla hakee kukkia myös kotiinsa Lidingöön vähintään yhtä usein.

Pernillan suosima sisustusliike hoitaa myös kuninkaallisten sisustusasioita.

”Suosikkikukkani vaihtelee kauden mukaan, tällä hetkellä se taitaa olla hortensia.”

Ovelle tulee tervehtimään kukkakauppiaan mopsi Macka, joka ei lähde ovesta omin luvin ulos vilkkaalle Karlavägenille.<EP,1>Pernillan maku tunnetaan täällä, ja hänelle rakennetaan muodikas kimppu, jossa on niin vaaleaa hortensiaa kuin vanhan roosan värisiä ruusujakin.

Kun kukat on hankittu, piipahdetaan nurkan takana hakemassa sisustusputiikista muutama tyyny ja sisustusesine. Pernillan kotona on remontti, ja olohuone kaipaa pientä päivitystä. Kaupasta juoksee perään Pierre & Peters -putiikin Pierre  kullanvärisen kynttilänjalan kanssa.

”Hän hoitaa myös kuninkaallisten sisustusasioita.”

Saariston lapset

Lidingö Tukholman kupeessa on juuri se paikka, jota ruotsinristeilyllä ihastellaan aamiaispöydän ikkunoista vähän ennen kuin laiva lipuu satamaan.

”Kaikki Tukholmaan menevä laivaliikenne menee tästä ohi”, Pernilla näyttää olohuoneen valtavista ikkunoista, jotka avautuvat Skurusundin salmeen. Rannassa uiskentelee kaksi joutsenta.

70-luvulla rakennetun talon merenpuoleinen piha on remontoitu muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä remontissa on talon alaosa, ja siihen valmistuu yksi uusi kerros.Modernissa uima-altaassa kelluu kesän jäljiltä ylösalaisin vihreä uimalelu ja olohuoneen pitkän betonitason alla lojuu hover board.

Mathilde, 12, on tullut koulusta, tulee tervehtimään ja livahtaa omaan huoneeseensa.

”Luulen, että he ovat edelleen ylpeitä siitä, että yritys on heidän mukaansa nimetty. Muuten he ovat kuin ketkä tahansa teinit ja pitävät minua niin nolona, etten saa mennä autosta ulos, kun vien heidät kouluun.”

Pernilla on syntynyt Lidingössä ja paluumuutti sinne perheensä kanssa reilut kymmenen vuotta sitten.

"Yksinkertaisesti ihastuimme tähän rauhoittavaan näköalaan.”

Taidetta ja pehmolelukasoja

Suurta olohuonetta hallitsee valtavan, kodikkaan löhöilysohvan lisäksi kaksi ranskanbulldoggia, Ashton ja Tiger. Sohvan takana on pienen vuoren kokoinen läjä pehmoleluja, joista toinen bulldogeista valitsee yhden, minkä jälkeen toinen aloittaa nahistelun lelusta. Välillä Mathilde tulee huoneestaan hakemaan nuoremman ja eloisamman Tigerin rauhoittumaan.

”Tunnen rodun hyvin, niiden luonne on meille juuri sopiva. Ja ne olivat niin söpöjä!” Pernilla perustelee kaksi- ja neljävuotiaiden koirien hankintaa. ”Ne eivät tarvitse ihan kauheasti ulkoilua. Mieheni vie ne yleensä ulos iltaisin.”

”En ole niin kauhean kiinnostunut yksityiskohdista, mutta pidän kyllä designista.”

Perheessä pidetään eläinten lisäksi valokuvataiteesta. Seinällä on muun muassa ruotsalaisen muusikon ja valokuvataitelijan Jacob Felländerin teoksia. Marmorikuvioidulla sivupöydällä on iso pino Net-a-Porter-nettikaupan Porter-muotilehtiä. Maljakko on Svensk Tennistä, jota Ruotsin Marimekoksikin kutsutaan.

”En ole niin kauhean kiinnostunut yksityiskohdista, mutta pidän kyllä designista”, Pernilla sanoo ja nauraa, kun sivupöydällä olevan patsaan tekijä ei heti muistu mieleen.

Tyttöenergiaa bisneksessä

Lidingössä ehkä tärkeintä Pernillalle on kuitenkin lyhyt matka luontoon. Se tasapainottaa kaupunki- ja bisnesarkea. ”Rakastan työtäni ja olen aina tehnyt paljon töitä. Uskon, että olen siksi ollut parempi äitikin. Työn vastapainona haluan käydä luonnossa pitkillä kävelyillä ja niin teenkin joka viikonloppu.”

Hän odottaa, että pääsee pian taas juoksemaan, sillä raskauden loppuvaiheessa se ei enää onnistu.

”Kun isommat lapseni olivat pieniä, opiskelin kauppakorkeakoulussa ja perustin yritykseni. Olen silti aina ehtinyt viettää tosi paljon aikaa lasteni kanssa.”

Täyspitkää ruotsalaista äitiyslomaa yrittäjä ja toimitusjohtaja ei aio pitää, mutta ehtii hän silti rauhoittua nauttimaan perhe-elämästä.<EP,1>”Kun isommat lapseni olivat pieniä, opiskelin kauppakorkeakoulussa ja perustin yritykseni. Olen silti aina ehtinyt viettää tosi paljon aikaa lasteni kanssa.”

Bisnes on hyvällä kasvu-uralla, ja Pernilla on löytänyt yritykseensä hyvän tiimin, johon hän luottaa.

”Meillä on tosi energinen girl power -meininki. Aluksi jouduin tekemään ihan kaiken itse, joten nykyään on ihanaa, kun voin delegoida hommia luotettaville alaisille. Pomona pidän siitä, kun ihmiset kasvavat tehtävissään, ja voin antaa heille lisää vastuuta.”

Kuka?

Pernilla Rönnberg, 42, on ruotsalaisen luomukosmetiikkamerkin Estelle & Thildin perustaja ja toimitusjohtaja.

Asuu miehensä sekä vastasyntyneen vauvan ja 14- ja 12-vuotiaiden lastensa kanssa Lidingössä Tukholman kupeessa.

Parasta kodissa: merelle avautuvat suuret ikkunat, joista näkee vuodenaikojen vaihtelun.

Eurooppa yhtenee, mutta muoti pysyy eri maissa erilaisena, vakuutti muotijuttu 1990.

  Vaikka Eurooppa yhdistyy, eri maiden naiset säilyttävät erityispiirteensä, vakuutti humoristinen muotijuttu. Se ilmestyi 1990, viisi vuotta ennen kuin Suomesta tuli EU:n jäsenvaltio. Saksattaria kehuttiin Margaret Thatcherin lisäksi "tosimiehiksi" - eikä Angela Merkelistä edes tiedetty siihen aikaan. Jämäkkyyttä kuvassa olevan saksattaren tyyliin antoi myös Escadan bleiserin muodikas leveä hartialinja.