Anna-Kaisa Itkonen on Euroopan komission ilmastoasioiden lehdistöedustaja ja tasa-arvoaktivisti. Kun Brysselin EU-kortteli hiljenee, hän bloggaa salanimellä luksuskosmetiikasta.
Siirretäänkö tapaaminen lauantaille. Perjantaiaamuun tuli EU-huipparin info”, Anna-Kaisa Itkonen tekstaa iltamyöhällä Brysselistä. Kun Euroopan unionissa tehdään korkean tason ilmastopolitiikkaa, Itkosen on oltava paikalla. Hän on viralliselta titteliltään komission Spokesperson for Climate Action and Energy eli ilmasto- ja energia-asioista vastaava lehdistöedustaja.
Huippukokouksessa käsiteltiin YK:n ilmastoraporttia, ja Itkonen selitti televisiokameroille EU:n ensireaktiot.
”Nimikettäni on vähän vaikea kääntää suomeksi, mutta työnkuva on selvä: kerron komission päätöksistä ja politiikasta sen edustajana. Tärkeimmät spokespersonit ovat tietenkin Juncker ja komissaari”, Itkonen kertoo.
Juncker tarkoittaa komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria ja komissaari on ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete. Siinä hierarkiassa kolmaskin sija on varsin hyvä saavutus.
Nyt Itkonen istuu Café de Floren kaikuvassa ravintolasalissa ja haarukoi aamiaismunakastaan. Hän on juuri saapunut junalla Pariisiin viikonlopuksi. Tämän munakkaan ja tavaratalo Le Bon Marchén kosmetiikkauutuuksiin tutustumisen välillä hän kertoo, miten Euroopan unionia pitäisi uudistaa – ja miten hänen perustamansa tasa-arvolobbauksen iskunyrkki aikoo sen tehdä.
”EU:n kuusikymmentäyksivuotisen historian aikana naisia on ollut tärkeimmillä paikoilla neljä kertaa, kahdesti parlamentin puheenjohtajana ja kaksi kertaa EU:n korkeana edustajana. Aika harva suostuisi ehdotukseen, että seuraavat kuusi vuosikymmentä mennään päinvastaisella roolituksella”, Itkonen sanoo.
Itkonen on tehnyt uransa virkamiehenä ja politiikan taustavaikuttajana: ensin talouskomissaari Olli Rehnin kabinetissa, sitten valtioneuvoston viestintäpäällikkönä ja nyt komissiossa. Niissä tehtävissä omia kantoja ei esitellä julkisuudessa. Viime aikoina hillitty virkamiesrooli on kuitenkin alkanut repeillä.
Viime aikoina Itkosen hillitty virkamiesrooli on kuitenkin alkanut repeillä.
Käännekohta oli Yhdysvaltain vaalit vuonna 2016. Äkkiä republikaanipuolueen rääväsuinen ehdokas, sittemmin presidentiksi valittu Donald Trump, oli kaikilla uutis- ja somekanavilla nimittelemässä naisia ja vähemmistöjä.
”Trump muutti hetkessä sen, miten ihmisistä voi julkisesti puhua. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama, kuka Yhdysvaltoja johtaa, mutta tämä käänne oli vaarallinen.”
Itkonen ja kaksi hänen ystäväänsä, valtionpäämiehiä konsultoiva ilmastopolitiikan asiantuntija Sandrine Dixson-Declève ja Euroopan investointipankin suhdejohtaja Constance Kann alkoivat miettiä, miten Euroopan unionia voitaisiin viedä päinvastaiseen suuntaan.
”Tasa-arvokeskustelu on jumahtanut sille tasolle, että naisten oikeuksista puhutaan ihmisoikeuksien yhteydessä. Että vesi, aids, naiset ja Afrikan sarvi”, Itkonen virnistää.
”Tasa-arvokeskustelu on jumahtanut sille tasolle, että naisten oikeuksista puhutaan ihmisoikeuksien yhteydessä.”
Kolmikko perusti WECAN-järjestön, joka lobbaa naispoliitikkoja EU:n korkeimmille palleille eurovaaleissa toukokuussa 2019. Toinen tavoite on varmistaa, että tasa-arvo-asiosta puhutaan kehitysvaliokunnan lisäksi myös esimerkiksi silloin, kun valmistellaan talous- ja digipoliitiikkaa.
”Ehdokkaat mainitsevat mielellään tasa-arvon, ja sitten naiset huokaavat yleisössä, että onpa hienoa, kun mies sanoo tasa-arvo. Haluamme seurata, miten he ottavat näitä asioita esiin lupauksiinsa nähden.”
WECAN aloitti toimintansa julkaisemalla manifestin kesäkuussa, minkä jälkeen Itkonen kumppaneineen on järjestänyt muutamia tilaisuuksia Brysselin yksityisen sektorin vaikuttajille. Tärkein vaikutuskanava ovat kuitenkin kahdenkeskiset tapaamiset oikeiden ihmisten kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi liike-elämän edustajia, joilla on poliittista vaikutusvaltaa.
”Pyydän suoraan tapaamisia sellaisten ihmisten kanssa, joiden uskon olevan kiinnostuneita hankkeestamme. En oikein usko. että cocktailkutsujen kahden minuutin hissipuheilla olisi pitkäaikaisia vaikutuksia”, Itkonen arvioi.
Cocktailkutsuille Itkonen kuitenkin joutuu päivätyönsä takia, sillä Brysselissä virkamiestenkin tulee näkyä. Itkosen työpäivät alkavat jokapäiväisen kello 12 toimittajatapaamisen valmistelulla, mutta iso osa työstä tehdään sen jälkeen epävirallisissa tapaamisissa.
”Se on symbioosia tiedotusvälineiden kanssa. He saavat minulta tietoja, ja minun työni on saada komission kantoja ja ehdotuksia näkyviin mediassa. Pelkkien lehdistötiedotteiden perusteella kukaan ei julkaise mitään”, Itkonen kertoo.
Itkonen kertoo paljon tietoja myös off the record, ja välillä hän on jutuissa nimettömänä, epävirallisena lähteenä. Se kuulostaa siltä poliittisen viestinnän peliltä, josta viime vuosien hittitelevisiosarjat House of Cards ja Vallan linnake on kirjoitettu. Niissä poliitikot, toimittajat ja viestintäammattilaiset taistelevat vallasta.
Itkosen kanssa ei kuitenkaan kannata keskustella televisiosta vaan mieluummin kirjoista. Hänen lempipaikkansa Brysselissä on Passa Porta -kirjakauppa.
”Kannan sieltä nykykirjallisuutta luettavaksi illalla, työmatkoilla, lomamatkoilla ja oikeastaan minkä tahansa minuuttia pidemmän odottelun ajaksi, tapahtuipa se sitten illallisravintolassa tai pilatessalilla.”
Joskus Itkonen varaa kalenteristaan viikonlopun, jolloin ainoa ohjelma on kotona lueskelu.
Kassandra Komplex -blogissaan Itkonen tunnustautuu introvertiksi ja kertoo, että supersosiaalinen työ vaatii tasapainokseen hiljaista vapaa-aikaa.
”Se on varmasti ihan normaalia, mutta somesta vain syntyy sellainen kuva, että ympärillä on päättymättömät bileet. Välillä tulee olo, että jää itse jostain olennaisesta paitsi ja on vähän erikoinen, kun jatsaamista ei jaksa koko ajan.”
Myös Itkosen blogi syntyi Yhdysvaltain vaalien jälkikuohunnassa. Ensin hän kirjoitti feministisestä kirjallisuudesta, sitten mukaan uivat kosmetiikka-arviot, vinkit työmatkapakkaukseen ja puisevista juhlista selviämiseen. Teksteissä on kuivaa huumoria ja itseironiaa. Itkosen omaa nimeä blogissa ei ole, sillä spokespersonia googlettavan ei ole suotavaa törmätä tämän ajatuksiin esimerkiksi Tom Fordin huulipunasta.
”Halusin kokeilla, osaanko enää kirjoittaa omalla äänelläni. Olen niin pitkään kirjoittanut puheita keski-ikäisille miehille pöntöstä puhuttavaksi”, Itkonen nauraa.
”Olen pitkään kirjoittanut puheita keski-ikäisille miehille pöntöstä puhuttavaksi.”
Kirjoittaminen on myös erinomainen, pitkäjänteistä keskittymistä vaativa vaihtoehto somettamiselle ja netin selailulle, joiden Itkonen huomasi vähän aikaa sitten karanneen käsistä. Hän alkoi kellottaa somen käyttöään, ja saldo päivän lopussa oli monta tuntia. Nyt hän on somepaastolla, joka rajaa käytön työtwiittailuun ja viesteilyyn ulkomailla asuvien ystävien kanssa.
”Selailu heikentää keskittymiskykyä. Pitää tehdä tietoinen päätös siitä, mihin haluaa käyttää aikansa. Työmatkalla ja lounastauolla voi tehdä paljon muutakin kuin tuijottaa puhelinta. Ja makuuhuoneeseen puhelimet eivät kuulu ollenkaan.”
Itä-Suomesta kotoisin oleva Itkonen on työskennellyt EU-tehtävissä jo miltei puolet elämästään. Hän viihtyy hyvin Brysselissä, jonka politiikkakorttelien ympärillä avautuu puistojen ja hyvien ravintoloiden täplittämä kaupunki.
”Bryssel on aliarvostetuin metropoli, ja taatusti mainettaan parempi.”
Nyt Itkonen paiskii töitä sen eteen, että myös Euroopan unioni muuttuisi mainettaan paremmaksi. Hän uskoo tasa-arvon lyövän läpi muutamassa sukupolvessa. Vanhemmat Bryssel-kollegat ovat paljon pessimistisempiä.
”Näiden vuosien aikana olen ymmärtänyt, että asiat ovat muutettavissa hirveän hitaasti – ja että saavutetutkin oikeudet voidaan aina menettää. Toivottavasti en ole kyynistynyt. Suora toiminta tuntuu juuri nyt tarpeelliselta.”
Kuka?
Anna-Kaisa Itkonen, 41, Euroopan komission spokesperson ilmasto- ja energiasioissa.
Yksi Euroopan unionissa tasa-arvoa ajavan WECAN-vaikuttajaryhmän perustajista.
Työskennellyt aiemmin valtioneuvoston viestintäpäällikkönä ja talouskomissaari Olli Rehnin avustajana.
Kirjoittaa Kassandra Komplex -blogia, jonka aihepiirit vaihtelevat kirjallisuudesta vinkkeihin, joilla selvitä tylsästä cocktailtilaisuudesta.
