Presidentti Tarja Halonen haluaa feminismille kunnianpalautuksen ja lasten oikeudet kuntoon. Puolisoaan Pentti Arajärveä hän kutsuu elämänsä mieheksi.

A Anna.Tyttäreni. Lisäksi minulla on puolisoni puolelta kolme bonuslasta. Kiitos heidän, meillä on viisi lastenlasta. He pitävät mummin ja vaarin tässä ajassa.

B Biotalous. Avaa uusia mahdollisuuksia suojella luontoa ja ihmisiä. Uskon, että moni lapsistamme ja lapsenlapsistamme saa tulevaisuudessa biotaloudesta myös työpaikkansa.

C Celsius. Keksi nykyisen lämpöasteikon. Hän ei luultavasti arvannut, kuinka tärkeän keksinnön teki. Maapallon kohtalo on tulevaisuudessa riippuvainen siitä, saammeko ilmaston lämpenemisen rajoittumaan kahteen asteeseen vuoteen 2030 mennessä.

D Demokratia. Hieno periaate, joka on joskus vaikea saavuttaa nykyisessä globalisaatiossa.

”Viro on jokavuotinen matkakohteeni, josta löydän aina uutta.”

E Eesti. Rakas etelänaapurimme, joka juhlii tänä vuonna satavuotista itsenäisyyttään. Viro on jokavuotinen matkakohteeni, josta löydän aina uutta. Seuraavaksi käyn luultavasti maan uudessa kansallismuseossa Tartossa.

F Feminismi. Pelastamme maailman sukupuolten välisellä tasa-arvolla. Samaa mieltä on YK. Ei tarvitse olla nainen tajutakseen, että olemme suurin riittämättömästi hyödynnetty inhimillinen resurssi. Ihmiskunta tarvitsee kaiken luovuutensa tulevaisuutensa turvaamiseen. Feminismin on saatava kunnianpalautus.

”Feminismin on saatava kunnianpalautus.”

G Guterres, António. YK:n pääsihteeri. Pyrin kykyjeni mukaan auttamaan häntä kestävän kehityksen täytäntöönpanossa ja rauhansopimusten aikaansaamisessa.

H Helsinki. Kotikaupunkini, minun ja puolen miljoonan muun. Ei ole väärin rakastaa sitä. Stadi on rosoisella tavalla hieno. Se ottaa aina vastaan. Erityisen rakas on Pitkänsillan pohjoispuoli: Hakaniemi, Kallio ja muut vanhan kantakaupungin alueet. Ne ovat tuttuja jo lapsuudestani.

I Ilmastonmuutos. Tarvitsemme sen torjumiseen yhteistyötä, johon osallistuu koko yhteiskunta: hallitukset, päättäjät, kansalaisjärjestöt ja liike-elämä.

”Stadi on rosoisella tavalla hieno. Se ottaa aina vastaan.”

J Joulu. Taittaa kaamoksen ja antaa mahdollisuuden muistaa ystäviä sekä sukulaisia. Suo myös loistavan tekosyyn syömiselle, lukemiselle ja laiskottelulle kaiken aherruksen jälkeen.

K Kallion yhteiskoulu. Entinen kouluni, joka tunnetaan nykyisin Kallion ilmaisutaidon lukiona. Kouluni antoi mahdollisuuden oppia kulttuureista. Toivoisin, että kaikkien aineiden opiskelemiseen yhdistettäisiin enemmän kulttuuria. Se lisää ymmärrystä ja vahvistaa rauhaa. Toivon koululle hyvää tulevaisuutta.

L Lasten oikeudet. Edistyivät viime vuosisadalla historiallisen paljon. On kuitenkin aiheellista pitää lapset edelleen ihmisoikeustyön painopisteenä. Vaikka YK:n vuosituhattavoitteiden menestyksiä oli tyttöjen ja poikien saaminen kouluun, parannettavaa riittää. Vieläkin on esimerkiksi kehitysmaita, joissa lapset ovat pakkotyössä ja tyttöjä saatetaan naittaa alaikäisinä. Lasten ruumiillinen kuritus kasvatusmielessä on monessa maassa yhä arkipäivää.

M Meggi. Pyrkii olemaan perheemme itsevaltias. Viisivuotias siperialainen metsäkissaneitomme on samanaikaisesti suloisen söpö, sosiaalinen ja raivostuttavan itsekeskeinen pomottaja. Meillä asuu myös kaksi kilpikonnaa.

”Myös tasa-arvo on tärkeä ihmisoikeusasia.”

N Naisten oikeudet. YK toteaa, että kestävän kehityksen avain on naisten voimaannuttaminen. Maailmalla ei ole varaa ylenkatsoa puolen ihmiskunnan tietoja ja taitoja. Myös tasa-arvo on tärkeä ihmisoikeusasia.

O Oikeusvaltio. Sen saavuttaminen on vaikeampaa kuin vaalien järjestäminen. Kansa ilmaisee tahtonsa vaalien välityksellä, mutta hallinto ja riippumaton tuomioistuinjärjestelmä tuovat eduskunnan päätökset arkipäivään. Nykyään joudumme pohtimaan kansainvälisen järjestyksen kehittämistä vakavammin kuin aiemmin.

P Pentti. Elämäni mies. Pena on joskus vihastuttava, mutta useimmiten ihastuttava.

”Pena on joskus vihastuttava, mutta useimmiten ihastuttava.”

Q Q-teatteri. Tuttu paikka monelle lukijalle ja minulle.

R Ruotsi. Rakas läntinen naapurimme ja isäntämme yli kuudensadan vuoden ajalta. Toivon, että löydämme toisemme uudelleen. Olemme kuitenkin läheisiä. Kannustan ihmisiä myös ruotsin kielen äärelle. Se on osa kansallista identiteettiämme.

S Suomi. Itsenäisyytemme sataa vuotta juhlittiin koko viime vuosi. Teemana oli yhdessä. Suomi sai myönteistä huomiota liittämällä juhlallisuuksiinsa myös tulevaisuuden. Vuoden aikana tehtiin paljon ehdotuksia Suomen kehittämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Sisu-sana tuli tutuksi rajojemme ulkopuolella.

T Tunne. Usein aliarvioitu tekijä päätöksenteossa. Muistamme parhaiten päätökset, joihin liittyy tunnetta. Tunne on mukana myös intuitiossa. Järjen ja tunteen liitto voi tuoda paljon hyvää, mutta olkaamme varovaisia, kun sitä käytetään pahaan.

”Järjen ja tunteen liitto voi tuoda paljon hyvää, mutta olkaamme varovaisia, kun sitä käytetään pahaan.”

U Uutinen. Tärkeä vaikuttamisväline, jonka tulee olla tosi. Asioista voi olla montaa mieltä, mutta faktojen tulee olla todellisia ja oikeita.

V Venäjä. Rakas itänaapurimme, jonka suomalaiset näkevät vähemmän mystisenä kuin monet muut, vaikka se aiheuttaa meillekin yllätyksiä.

W WWF. Kansainvälinen ympäristösuojelujärjestö, joka tuli tunnetuksi uhanalaisten villieläinten suojelijana. Nykyisin järjestö on laaja-alainen kestävän kehityksen puolustaja. On hyvä idea yhdistää toiminta arjen valintoihin, kuten ruokaan.

X Xantippa. Filosofi Sokrateksen vää-rinymmärretty vaimo. Yleensä Xantippasta mainitaan vain, että hän oli äkäinen. Kaikki ovat joskus äkäisiä.

”Syrjään jääminen, joskus perheessäkin, pitää voittaa yhdessä.”

Y Yksinäisyys. Monen arkipäivää. Yksin oleminen on hetkittäin tarpeellista, mutta syrjään jääminen, joskus perheessäkin, pitää voittaa yhdessä.

Z Z – hän elää! Nuoruuteni suuri filmi Kreikasta. Kreikkalaiset selviytyivät silloinkin.

Å Åland. Oma miniautonomiamme. Kunpa Suomi osaisi tukea sen itsellistä kehitystä oikealla tavalla.

Ä Äänioikeus. Demokratian perusta ja tasa-arvoinen oikeutemme valita edustajat yhteiskuntamme rakentamiseen. Äänioikeutta pitää käyttää kaikissa tilanteissa. Vasta vaalit ratkaisevat tuloksen, eivät gallupit.

Ö Öljy. Fossiiliset polttoaineet jäävät toivottavasti vähitellen historiaan. Onneksi yritysmaailma sijoittaa jatkuvasti enemmän uusiutuviin energiamuotoihin.

Kuka?

Tarja Halonen, 74.

Suomen presidentti 2000–2012. Oikeustieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta.

Asuu Helsingin Hakaniemessä puolisonsa, tohtori Pentti Arajärven kanssa.

Tekee pääosin työtä YK:n ja sen erityisjärjestöjen kanssa.Toimii Suomen WWF:n hallintoneuvoston ja Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtajana.

Aloitti Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa.

Vaikka Miia ei ole jakkupukutyyppi, Zaran jakkupuvun printti ja värikkyys viehättivät. Miia käyttää asua usein töissä.
Vaikka Miia ei ole jakkupukutyyppi, Zaran jakkupuvun printti ja värikkyys viehättivät. Miia käyttää asua usein töissä.

Miia Khan pukeutuu vaatteisiin, jotka korostavat persoonaa ja joilla on historiaa. Liian huoliteltu tyyli on hänelle kauhistus.

Kun Miia ja Uzair Khan päättivät mennä naimisiin, Miia tiesi heti, että hän ei pukeutuisi perinteiseen valkoiseen morsiusliikkeen pukuun.

Miia ei kuitenkaan ollut varautunut siihen, että puku tulisi vastaan kotikadulla sijaitsevan Ateljé Idylle -kivijalkaliikkeen ikkunassa. Puvun korkea kaulus, helmikirjailu, vartalonmyötäinen linja ja pohjepituus hurmasivat. Ystävän houkuttelemana Miia lupasi käydä myös morsiusliikkeessä. Kerta riitti. Olo oli ”kuin chihuahualla, jolla on päällään sirkusasu”.

”Prinsessajutut eivät tuntuneet omilta”, Miia kertoo.

Miia halusi hääasuunsa dramatiikkaa, joten hän suostutteli stylistiystävänsä Jasmin Mishiman hääasunsa hattutaiteilijaksi. Yhteistyönä syntyi valkoinen lintupäähine, jossa oli kasvoille laskeutuva harso.

”Halusin näyttää itseltäni, en morsiamelta. Oli ihanaa, että päässäni oli kiinnostava katseenvangitsija.”

”Olen ääripäiden tyyppi. Rakastan omituisuuksia, säröjä ja kummallista historiaa.”

Hääpuvun valinta kuvaa Miian asuvalintoja yleisestikin. Viestintätoimisto Milttonin johtajana työskentelevä nainen ihailee Ranskan Voguen entisen päätoimittajan Carine Roitfeldin tyyliä, joka on naisellinen, mutta sopivasti huoleton. Tukka hapsottaa hallitusti ja meikki on rento.

”Pidän lookista, jossa on ripaus sottapyttymeininkiä.”

Miia ei pidä itseään erityisen rohkeana pukeutujana. Hän vain haluaa, että kertoo hänestä itsestään.

”Kun mietin, ketkä jäävät mieleeni, pukeutumisella on merkitystä. Olen ääripäiden tyyppi. Rakastan omituisuuksia, säröjä ja kummallista historiaa.”

Miia tiesi jo lapsena, mitä haluaa pukea päälleen. Hän vietti tuntikausia äitinsä kampaamossa, selaili ulkomaalaisia muotilehtiä ja fanitti Dingoa.

Kun Miia oli seitsemänvuotias, äiti osti tyttärelleen kesäjuhliin kukkamekon hollolalaisesta putiikista. Tyyli ei ollut mieluinen.

”Otin sakset, menin huoneeseeni ja tein mekosta hameen. Haaveilin pitkään, että alan tehdä vaatteita työkseni. Harmi, että minulla ei ole lainkaan käsityötaitoja.”

Kuvaile tyyliäsi.

Klassisen rönsyilevä. Ostan vain vaatteita, joista tiedän, että käytän niitä ainakin kymmenen vuotta. Rakastan päähineitä, kenkiä, sormuksia ja laukkuja. Pidän teatraalisuudesta, Saksikäsi Edwardista, Liisa Ihmemaassa -elokuvan Hatuntekijästä ja Jali ja Suklaatehdas -leffan tunnelmasta.

Miksi asusteet ovat sinulle tärkeitä?

Maustan niillä tyyliäni. Käytän usein samaa kokonaisuutta, jonka päivitän vaihtuvilla hepenillä. Lempiasusteeni on Anna Dello Russon lintupäähine. Ostin sen ystävältäni ja olen tanssinut se päässäni Flow-festivaaleilla sekä juhlinut syntymäpäivääni. Myös 1920-luvun strassihäälaukkuni on rakas. Ostin sen yli kymmenen vuotta sitten Play it again, Sam -vintageliikkeestä. Päätin, että jos joskus menen naimisiin, se on laukkuni.

Mistä teet ihanimmat löytösi?

Olen aina viihtynyt vinteillä. Niiden pysähtynyt tunnelma kiehtoo. Siksi teen parhaimmat löytöni vintagekaupoista, kirpputoreilta ja basaareista. Rakastan käytettyjä vaatteita ja hetkeä, kun löydän roskan keskeltä aarteen. Haluan, että vaatteillani on historiaa.

Minkä ilmiön toivoisit palaavan muotiin?

Hulluttelevuuden ja 1920–1930-lukujen rönsyilyn. Skandinaavinen tyyli on tällä hetkellä kliinistä, löysää ja minimalistista. Olisi mahtavaa, jos panostaisimme enemmän laatuun. Siis siihen, että vaatteet jäisivät käyttöön eivätkä vain kävisi kaapissa. Sama ajatus kiehtoo arkkitehtuurissa. Kahdessa päivässä nousevat betonihirvitykset eivät puhuttele.

Paras tyylivinkkisi?

Patsulituoksut viimeistelevät lookin. Toivoisin myös, että miettisimme enemmän persoonaamme ja toisimme sitä esiin. Muiden jäljitteleminen on tylsää. Mustat t-paidat ja farkut on nähty.

Kenen tyyliä ihailet?

Jorma Uotisen. Hän iskee kasvoilleen hulvattomat lasit ja pitää hauskaa. Jorma näyttää, että pukeutuminen ei ole vakavaa. Bisnestyylinkään ei tarvitse olla tylsää. Uskon, että asiakkaat nauttivat, kun he näkevät, millaisen persoonan kanssa ovat tekemisissä.

Mitä ostosta kadut?

Hätäisiä hankintoja, jotka eivät tunnu oikeilta. Onneksi teen harvoin huteja. Vaatteessa pitää olla sielua. Määrä ei myöskään korvaa laatua. Mottoni on, että mieluummin kahdet hyvät alus- ja sukkahousut kuin kymmenet sinne päin.

Minne matkustat mieluiten?

Pariisiin. Haluaisin tietää, mikä on pariisilaisten salaisuus, kun he saavat asunsa näyttämään aina seksikkäiltä ja persoonallisilta. He kantavat itsensä upeasti. Voisin kävellä tuntikausia kaupungin kaduilla ja ihailla vastaantulijoita.

Lempimatkamuistosi?

Häämatkamme Marokkoon viime keväänä. Kävimme Casablancassa, Marrakechissa, Fèsissä, Atlas-vuorilla ja Tangerissa, joka oli samaan aikaan ränsistynyt ja kaunis. Miesten tyyli inspiroi. Heillä oli isot olkihatut ja babouche-tossut. Mieheni nauroi, kun ostin samanlaisen hatun kotiin.

Mistä design-klassikosta haaveilet?

En mistään. Tykkään hulluista ja tuntemattomista hörhökkeistä, jotka tulevat eteeni odottamatta. En ole koskaan sisustanut kotiani sisustusliikkeiden valikoimilla.

Mitä sisustaminen merkitsee?

Kokemuksia ja persoonaa, samaa kuin vaatteet. Kodissa pitää olla ripaus vintin ja antiikkiliikkeen tuntua. Haaveilin käsin tehdystä villamatosta, mutta päätin odottaa. Se ei ole paras valinta lapsiperhearkeemme. Onneksi hiljaa hyvä tulee. Koti elää ja muuttuu mukanamme.

Kuka?

Miia Khan, 36, viestintätoimisto Milttonin johtaja ja osakas. Työskentelee kehitystehtävissä ja markkinointiviestinnässä.

Perhe: Puoliso Uzair Khan ja poika Ché, 7.

Lempikirja: Elämäkerrat. ”Rakastan tarinoita, jotka kertovat oikeista ihmisistä ja tapahtumista. Viimeksi luin Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan. Knausgård kirjoitti rohkeasti, puhtaasti ja leikkaamattomasti.”

Lempiravintola: ”Antto Melasniemen paikat, kuten Kuurna. Melasniemen ravintoloissa on jujua ja laadukkaita, kotimaisia raaka-aineita.”

 

Sitran strategia- ja ennakointijohtaja Paula Laineelta häneltä kannattaa kysyä, miten käy suomalaisen työn ja demokratian.

Paula Laine pyrkii yhdessä tiiminsä kanssa luomaan toimivampaa yhteiskuntaa, ja juuri nyt hän on erityisen huolestunut demokratian tilasta.

”Autoritääriset suuntaukset ovat saaneet jalansijaa jopa Euroopassa. Demokratian säilymistä ei takaa se, että me tykkäämme siitä”, hän aloittaa.

”Monet ongelmat ovat tällä hetkellä viheliäisiä, eikä demokratia ole pystynyt niitä ratkaisemaan. Kiinan tyyppiset toimijat nauravat mahat kippurassa demokratian kompuroinnille eri puolilla. Kansanvalta vaatii suurta uudistamista. Suurin osa sen toimintamalleista ja rakenteista on pysynyt ennallaan yli sata vuotta.”

Laine arvioi, että demokratialla on aikaa 15 tai 20 vuotta näyttää kyntensä. Se tarvitsisi piristyäkseen uutta puhtia, tavallisten kansalaisten osallistumista, kouluttautumista ja valppautta.

Laine arvioi, että demokratialla on aikaa 15 tai 20 vuotta näyttää kyntensä.

”Puolustan demokratiaa intohimoisesti. Sen keskellä on usko ihmiseen. Voi olla, että tulevaisuudessa juuri demokratia onkin se kestävin malli. Kun tulee tekoäly, ihmisiltä tarvitaan entistä enemmän empaattisuutta ja luovuutta, eli niitä asioita, jotka toteutuvat parhaiten, kun ihmisillä on mahdollisimman suuri vapaus.”

 

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra on eduskunnan alainen rahasto, joka työllistää noin 150 ihmistä. Sitran tavoite on edistää Suomen kehitystä, talouden kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä tutkimuksen ja kokeilujen avulla. Laineen luotsaamassa ennakointitiimissä syntyvät muun muassa visio Pohjoismaisen mallin tulevaisuudesta ja Sitran Megatrendit. Strategiatiimissä tehdään Sitran omaa strategiaa ja arvioidaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

41-vuotias Laine tunnetaan suurten kokonaisuuksien ymmärtäjänä ja johtajana, joka osaa kuunnella.

”Tärkein tehtäväni johtajana on sparrata ja auttaa. En halua välttämättä johtaa puhetta. Tiimi kertoo, mitä tarvitsee.”

Tänä keväänä tekeillä on muun muassa projekti, jonka avulla järjestetään asiantuntijoita ja tietoa päättäjien avuksi. Informaa-tioähky uhkaa poliitikkoja siinä missä tavallisia ihmisiäkin. Projektissa on kokeiltu lupaavin tuloksin työpajoja, joissa uudet kunnanvaltuutetut, opiskelijat ja asiantuntijat ratkovat yhdessä yhteiskunnallisia ongelmia. Niistä valtuutettu saa omalle työlleen oleellista tietoa.

 

Moni muistaa pääministeri Juha Sipilän heiton ”kaiken maailman dosenteista”, joita hän ei välittäisi kuunnella päätöksiä tehdessään. Laine näkee työssään sekä tutkijoiden että poliitikkojen maailman ja ymmärtää molempia osapuolia.

”Mitä enemmän olen oppinut tuntemaan päättäjien työtä, sitä enemmän olen ruvennut sitä arvostamaan. Se on hyvin vaikea duuni. Poliitikot näkevät aika hyvin maailman muutoksen ja ymmärtävät, mitkä haasteet ovat. Ne ovat vaikeita kysymyksiä eikä niihin ole helppoja ratkaisuja. Vanhat rakenteet ja tavat eivät enää toimi.”

Suomen ja koko maailman vakavimpana ongelmana Laine pitää ilmastonmuutosta. Sen ratkaiseminen vaatisi poliitikoilta hyviä ja nopeita päätöksiä.

”Koko ihmiskunnan historian ajan nousseet hiilidioksidipäästöt pitäisi saada noin kymmenen vuoden aikana laskuun. Se on muutos, jota ei ole kertaakaan tehty. Maapallolla ei ole yhtään maata, jolle tämä ei olisi nyt akuutti asia.”

 

Suomen suurimpiin haasteisiin Laine lukee myös työelämän murroksen. Teknologian kehitys ja eliniän kasvu on muuttanut työn luonteen.

”Ennen muutos tarkoitti sitä, että poika ei seurannut isäänsä pellolle vaan suuntasi tehtaaseen. Nyt muutos tapahtuu yksilön näkökulmasta yhden elämän aikana. Ensin työskennellään pellolla ja sitten tehtaassa. Sitten pitäisi vielä opetella koodaamaan. Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon, mutta miten se tehdään?"

”Jotkut ovat töissä kahdeksasta kahdeksaan aina, mutta minä en jatkuvasti.”

Laineen oma työelämä on hektistä ja useimmiten tiukasti aikataulutettua. Töiden vastapainona hän harrastaa ratsastusta, hoitaa kolmea kääpiösnautseria ja nauttii miehensä kanssa kotielämästä Sipoossa.

”Jotkut ovat töissä kahdeksasta kahdeksaan aina, mutta minä en jatkuvasti. Lounaan syön joka päivä, siitä en tingi. Ruoka on tärkeää hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Yritän myös tehdä yhden etäpäivän viikossa. Silloinkin voi olla kokouksia, mutta hoidan ne Skypellä. Olen oikeastaan aina tavoitettavissa, mutta en uhriudu tai harmittele. Se on minulle luonteva olemisen tapa. Olen on line koko ajan paitsi silloin kun olen ratsastamassa tai rakentamassa.”

Laine rakentaa miehensä kanssa Sipooseen pientä hevostilaa. Tarkoitus on käydä pian Tanskassa etsimässä sopivaa hevosta talliin.

”Suunnittelemme tallia kolmelle hevoselle, ja parasta olisi jos saisimme hoitajan, joka voisi pitää myös omia hevosiaan siellä.”

Puoliso on armeijatavaran erikoisliikkeen Varustelekan toimitusjohtaja Jari Laine. Pariskunnan työt ja työmatka tarkoittavat usein pitkiä päiviä. Koiria hoitamaan on palkattu kodinhoitaja-koiravahti.

”En halua, että koirat ovat yksin, ja päädyimme palkkaamaan hoitajan. Monet suhtautuvat kriittisesti kotiavun palkkaamiseen, ja mekin harkitsimme sitä pitkään. Se on osoittautunut hyväksi järjestelyksi.”

Laineen esikuvia ovat hänen omat vanhempansa. Isä työskenteli armeijassa upseerina, ja perhe muutti isän työn perässä ympäri Suomea. Äiti onnistui järjestämään uuden työpaikan itselleen jokaisesta uudesta kaupungista.

”En halua, että koirat ovat yksin, ja päädyimme palkkaamaan hoitajan.”

” En todellakaan ajattele, että kaikkien olisi helppoa muuttaa työn perässä. Meidän perheessämme se onnistui. Muutimme lapsuudessani monta kertaa, mutta siitä on hyvät muistot. Armeijan alueella elettiin omassa pienessä yhteisössä. Hiekkalaatikolle otettiin aina uudet tulijat lämpimästi vastaan. Perheet tulivat ja menivät.”

Laine kertoo viihtyvänsä työssään Sitrassa, mutta arvelee, että jossain vaiheessa siirtyy taas uusiin tehtäviin.

”Haluan tehdä aina jotakin hyvää. Olen Diakonissalaitoksen säätiön hallituksessa. En kuulu kirkkoon, mutta ne arvot, heikoista huolta pitäminen, ovat kaikkein tärkeimpiä.”

Kuka?

Paula Laine, 41, Sitran strategia- ja ennakointijohtaja.

Työskennellyt aiemmin Nokian johtotehtävissä.

Syntynyt Miehikkälässä. Asuu Sipoossa miehensä ja kolmen koiran kanssa.

Näin johdan

1) Tiimi ratkaisee. Rakenna ja kehitä toimiva tiimi.

2) Kuuntele – älä oleta.

3) Luo tiimille onnistumisen edellytykset, resurssit ja yhdessä sovitut tavoitteet.

4) Auta ihmisiä saavuttamaan heille merkityksellisiä asioita. Herätä sisäinen motivaatio.

5) Kanna vastuu – ole tukena vaikeissa paikoissa.