TOMI POIKKEAA silloin tällöin Soil Wine Roomissa juomassa lasin viiniä ja syömässä tapaksia. Ravintoloitsija Matti Romppanen ja Tomi ovat hyviä ystäviä, jotka treffatessaan puivat ravintolamaailman uusia käänteitä.
TOMI POIKKEAA silloin tällöin Soil Wine Roomissa juomassa lasin viiniä ja syömässä tapaksia. Ravintoloitsija Matti Romppanen ja Tomi ovat hyviä ystäviä, jotka treffatessaan puivat ravintolamaailman uusia käänteitä.

Keittiömestari Tomi Björck tekee löytöjä kotiinsa matkoiltaan. Mies hamstraa intohimoisesti kauniita astioita ja myöntää tuhlaavansa ihan liikaa

hienoissa hotelleissa yöpymiseen.

Kotona tärkeintä on

se, että on tilaa hengittää ja avaruutta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kodin tunnelma. En tiedä mitään niin mukavaa kuin se, kun toinen poikani juoksee ovelle vastaan ja toinen konttaa innoissaan perässä. Lapset tekevät kodin.

Paras sisustuslöytöni

on ystäväni Teppo Lakaniemi. Hän on Tebian-merkin kehittänyt puuseppä. Hän on tehnyt kotiimme muun muassa suuren ruokapöytämme. Se on ollut yksi parhaista sisustushankinnoistamme. Joka aamu sen äärellä mietin, miten upea pöytä se onkaan.

SAAREKKEEN ON NIKKAROINUT Tebian-merkin isä Teppo Lakaniemi. Miehen käsialaa on myös Björckien keittiön suurikokoinen ruokapöytä ja kirjahyllyt.Seinällä roikkuvat ankkurit Tomi osti Australiasta,ja valokuvataulut ovat lahjoja Huippukokin kotiruokaa -kirjojen kustantajalta.
SAAREKKEEN ON NIKKAROINUT Tebian-merkin isä Teppo Lakaniemi. Miehen käsialaa on myös Björckien keittiön suurikokoinen ruokapöytä ja kirjahyllyt.Seinällä roikkuvat ankkurit Tomi osti Australiasta,ja valokuvataulut ovat lahjoja Huippukokin kotiruokaa -kirjojen kustantajalta.

Seuraava hankintani kotiin

on isompi sänky. Toisinaan vällyissä pyörii neljä ihmistä, ja tila on kortilla.

Kirjahyllyssäni

on satoja ruokakirjoja. En ole lukenut yhtään romaania pitkään aikaan, mutta keittokirjoja selaan tämän tästä.

”OSTAN PALJON KEITTOKIRJOJA. Hyvässä keittokirjassa idea on kunnossa. Luotan vain ammattilaisten tekemiin opuksiin.”
”OSTAN PALJON KEITTOKIRJOJA. Hyvässä keittokirjassa idea on kunnossa. Luotan vain ammattilaisten tekemiin opuksiin.”

Viikonloppuna

kutsumme ystäviä kylään. Konsepti on tuttu ja toimiva: minä kokkaan ja ystävät kertovat, mitä mieltä ovat resepteistäni.

”KÄYTÄN VAIN HYVIÄ veitsiä, pääosin Kai Shun -merkiltä. Antiikkisesta ankkurikupista kahvi maistuu parhaimmalta. Kuppi on lahja ystävältäni”, Tomi kertoo.
”KÄYTÄN VAIN HYVIÄ veitsiä, pääosin Kai Shun -merkiltä. Antiikkisesta ankkurikupista kahvi maistuu parhaimmalta. Kuppi on lahja ystävältäni”, Tomi kertoo.

Kerään

erilaisia astioita matkoilta. Monet ravintoloissamme olevista astioista ovat peräisin maailman ääristä. Olen tehnyt upeita löytöjä esimerkiksi Aasiasta ja arabimaista – suhtaudun kauniisiin astioihin intohimoisesti ja haalin niitä myös kotiin sekä keittokirjojen kuvauksia varten. Viimeksi ostin Dubaista Boulevard Socialiin kristallikulhoja ja hopeatarjottimia.

Kadehdin

ihmisiä, jotka ovat onnistuneet yhdistämään työn ja vapaa-ajan. Sitä harjoittelen vielä.

Suuri haaveeni

on yhdistää työ ulkomailla asumiseen.

 SUURISSA NOJATUOLEISSA PARASTA on se, että niihin voi heittäytyä mukavasti katsomaan televisiota. Tuolien takana oleva surffilauta on tehty käsin Hangossa. Australian-matkalta perheen kolmivuotias Joakim-poika sai tuliaisiksi pehmokengurun. Lelun vatsassa kulkevan pikkukengurun sai Oliver-veli.
SUURISSA NOJATUOLEISSA PARASTA on se, että niihin voi heittäytyä mukavasti katsomaan televisiota. Tuolien takana oleva surffilauta on tehty käsin Hangossa. Australian-matkalta perheen kolmivuotias Joakim-poika sai tuliaisiksi pehmokengurun. Lelun vatsassa kulkevan pikkukengurun sai Oliver-veli.

Herkistyn

aina silloin, kun on olen yliväsynyt. Olen aika tunteellinen, kyynel nousee silmään varsin helposti. Läheiset ihmiset ja heidän elämänsä käänteet liikuttavat. Bisnesmaailman kuviot eivät sen sijaan saa minua vuodattamaan kyyneleitä – ei, vaikka olisi kuinka kova paikka.

Tuhlaan

matkustamiseen, joka on suuri intohimoni. Hienot hotellit ovat paheeni– etsin huolella hotellin, joka miellyttää myös silmääni. Kun matkustan skidien kanssa, haluan, että heillä on tilaa telmiä; hotellihuoneessa täytyy olla lääniä. Aasiassa oma uima-allas on lasten kanssa hyvä ratkaisu. Matkoilla saamme viettää perheen kaipaamaa yhteistä aikaa, ja siksi matkoihin on kiva panostaa.

Haen inspiraatiota

ulkomailta. Ruokatorit ovat minulle aarreaittoja niin makujen kuin tunnelmiensa puolesta. Eritoten Aasian kolkat, kuten Bangkok, Indonesia ja Malesia, ovat antaneet kokkailuun paljon. Myös Kalifornia tekee ruokakulttuurillaan aina yhtä hyvän vaikutuksen. Siellä saa maistuvaa ruokaa ja aina siellä syödessä inspiroidun kehittelemään uutta.

Inhoan

itsekkäitä ihmisiä ja varsinkin välinpitämättömyyttä. Pyrin itse olemaan mahdollisimman intohimoinen ja omistautumaan täysillä duunilleni ja ihmisten kanssa toimimiseen. Kun joku toimii täysin päinvastoin, tulen vihaiseksi.

ASUKKAAT: Keittiömestari Tomi Björck Minka-vaimonsa ja Joakim- ja Oliver-poikiensa kanssa. Tomi on myös ravintoloitsija,jolla on useita ravintoloita, muun muassa Gaijin, Bronda ja Boulevard Social.

KOTI: Uusi kerrostaloasunto Helsingin Eirassa. Kodissa on 185 neliötä.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 6/2015. Lue Toimin Australian kodista kesäkuun Glorian Kodista (6/2016).

Jarno ja Stella ovat mukavuudenhaluisia, joten kotona on useita sohvia. Työhuoneen sohvalla pidetään palavereita tai rapsutellaan koiria. Sohva on kirpputorilöytö.

Stella Harasekin ja Jarno Jussilan kodissa tavarat seilaavat ja sisustus elää työn ja elämän ehdoilla.

Asukkaat: Kirjoittaja ja valokuvaaja Stella Harasek, valokuvaaja ja muusikko Jarno Jussila sekä mäyräkoira Juno. Stellan blogi: stellaharasek.com, Jarnon blogi: jarnojussila.com.

Koti: 150-neliöinen asunto vuonna 1901 rakennetun jugendtalon ylimmässä kerroksessa Helsingin Ullanlinnassa.

Kun Stella Harasek muutama vuosi sitten astui näytölle jugendtalon ylimmän kerroksen vuokra-asuntoon, oli hänellä heti tunne, että tästä tulisi uusi koti. Aluksi kämppiksenä oli ystävä Mikko, sittemmin Mikon tilalle asuntoon muutti poikaystävä Jarno.

Stella, ihastuitte Mikon kanssa asunnon poikkeukselliseen tunnelmaan, vaikka edessä oli mittava remontti. Millaisia muutoksia teitte asuntoon?

Stella: Asunto oli vuosien varrella nuhjaantunut, joten kunnostimme ja maalasimme kaikki pinnat. Palautimme pohjaratkaisun alkuperäiseksi. Keittiöstä purettiin väliseinä sekä madallettu katto, korotettu lattia ja parvi. Nyt keittiöön mahtuu suuri ruokapöytä, sohva, kaasuliesi ja iso astiakaappi. Olohuoneen ja vierashuoneen välinen oviaukko avattiin uudelleen, jotta valo pääsee kulkemaan asunnossa vapaasti. Myös kylpyhuoneen kalusteet vaihdettiin ja laatat maalattiin.

Olohuoneen sohvaa metsästettiin pitkään. Lopulta BoConceptin Istra-sohva konjakinruskealla nahkaverhoilulla osoittautui täydelliseksi yksilöksi.
Olohuoneen sohvaa metsästettiin pitkään. Lopulta BoConceptin Istra-sohva konjakinruskealla nahkaverhoilulla osoittautui täydelliseksi yksilöksi.

Jarno ja Stella, miten olette sisustaneet kotianne yhdessä?

Jarno: Sisustus on syntynyt, kun yhdistimme tavaramme ja täydensimme kokonaisuutta kirppis- ja antiikkilöydöillä. Pidämme molemmat elämää nähneistä ja uniikeista asioista, joten suurin osa tavaroista ja huonekaluista on hankittu käytettyinä.

Stella: Haluamme, että koti näyttää meiltä eikä siltä, että se voisi olla kenen tahansa – persoonat saavat näkyä. Tykkäämme väljyydestä: olemme tietoisesti halunneet jättää tyhjiä seiniä ja hengitystilaa. Jokaisella huoneella on yksi funktio, jota se ensisijaisesti palvelee. Myös tavaroilla on käyttötarkoitus. En kaipaa ympärilleni kauniita esineitä, joilla ei voi tehdä mitään.

Yläkaapittoman mittatilauskeittiön toteutti Kitzen. Mattamustat ovet ovat Fenix-nanolaminaattia ja taso helppohoitoista kvartsikomposiittia, joka leikattiin käsin myötäilemään epätasaisen seinän muotoja. Tapwellin kuparinen hana patinoituu kauniisti ajan myötä. Takaseinä kaivettiin tiilelle, harjattiin pölystä ja käsiteltiin venelakalla.
Yläkaapittoman mittatilauskeittiön toteutti Kitzen. Mattamustat ovet ovat Fenix-nanolaminaattia ja taso helppohoitoista kvartsikomposiittia, joka leikattiin käsin myötäilemään epätasaisen seinän muotoja. Tapwellin kuparinen hana patinoituu kauniisti ajan myötä. Takaseinä kaivettiin tiilelle, harjattiin pölystä ja käsiteltiin venelakalla.

Miten kuvailisitte sisustustyyliänne?

Stella: Meillä on monissa asioissa samanlainen sielunmaisema, myös sisustuksessa. Tykkäämme molemmat sekoitella retrotyylisiä kalusteita ja kirppisaarteita moderneihin elementteihin. Rakkaus musiikkiin näkyy monin tavoin.

Juuri nyt minua inspiroi eteläranskalainen lomatunnelma, ja Jarno taas haluaisi täyttää kodin väreillä, ryijyillä ja soittimilla 1970-luvun hippihenkeen.

Emme suhtaudu sisustamiseen kovin ryppyotsaisesti. Kodin sisustus elää tilanteesta toiseen ja saatamme päähänpistosta tehdä isojakin muutoksia. Suosimme käytännöllisiä ratkaisuja ja käyttöä kestäviä esineitä, joita ei tarvitse erityisesti varoa tai olla koko ajan puunaamassa. Tavarat eivät saa diivailla.

Työhuone on sisustettu mahdollisimman käytännölliseksi ja kutsuvaksi luovaan työskentelyyn. Hayn Loop Stand -pöydän ympärillä on Vitran Eames-tuolit. Matto on MADesignilta ja suuri vintagekaappi Roomagesta.
Työhuone on sisustettu mahdollisimman käytännölliseksi ja kutsuvaksi luovaan työskentelyyn. Hayn Loop Stand -pöydän ympärillä on Vitran Eames-tuolit. Matto on MADesignilta ja suuri vintagekaappi Roomagesta.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 10/2017 ilmestyneestä jutusta Valoa & väljyyttä.

Hukkatilana olleen vanhan varastohuoneen seinät avattiin ja saatiin paikka oleskeluhuoneelle. Sisalmatto ja sohva ovat Ikeasta.Hukkatilana olleen vanhan varastohuoneen seinät avattiin ja saatiin paikka oleskeluhuoneelle. Sisalmatto ja sohva ovat Ikeasta.

Asukkaat: Finlaysonin omistaja Petri Pesonen ja Kikka Pesonen sekä lapset Peppiina ja Vihtori. Koirat Rusty ja Rose.
Koti: Kynnargårdin tilan 300-neliöinen päärakennus on rakennettu 1700-luvulla ja 1980-luvulla. Tilalla on 140 hehtaaria, 20 hevosta ja kanoja.

Petri Pesosen oli vierailulla hevostilalla Siuntiossa, kun kuuli surkeassa kunnossa olevasta tilasta naapurissa, jota pankki oli pakkohuutokauppaamassa. Petri ja Kikka-vaimo tarttuivat tilaisuuteen ystävien varoitteluista huolimatta.

Petri, miten päädyitte hevostilallisiksi?

– Olemme olleet vaimoni Kikan kanssa yhdessä ikuisuuden ja elämässämme on aina ollut hevosia. Haaveilimme pienestä hevostilasta ja pidimmekin sellaista ensin Espoon Kauklahdessa. Aloimme kuitenkin himoita isompaa tilaa. Tulette paluupostilla takaisin, ystävämme kommentoivat muuttoamme. Usein tällaiset hankinnat aiheuttavat vähintään taloudellisen katastrofin tai avioeron.
Minulle sopii valitsemamme elämäntyyli. En nimittäin pidä säännöistä, ja taloyhtiön kokous saisi minut todennäköisesti sekoamaan. Täällä maalla lääniä on juuri sopivasti ympärillä, ja voimme itse valita sosiaaliset kanssakäymiset.

Petri ja Kikka Pesosen tallissa viettää eläkepäiviään Jenni Dahlmanin Maximus-ori.
Petri ja Kikka Pesosen tallissa viettää eläkepäiviään Jenni Dahlmanin Maximus-ori.

Miten olette kunnostaneet tilaa ja kotianne?

– Aluksi remontoimme päärakennuksen, tallin ja maneesin. Vuosien varrella olemme jatkaneet remontointia ympäri tilaa. Muutokset ovat funktionaalisia ratkaisuja, mutta myös esteettisiä. Vaimollani Kikalla on kolmiulotteista hahmotuskykyä, hän pitää sisustamisesta ja on hyvä siinä. Hän myös organisoi ja hoitaa tekijät paikalle. Kikka sanookin: elämä ei ole sisustamista varten, vaan sisustaminen on elämää varten.

Miten elämäntapanne on vaikuttanut sisustusratkaisuihinne?

– Talomme alkuperäinen osa on rakennettu 1700-luvulla, eli se määrittelee jo paljon sisustusta. Kotimme ei ole näyttökoti vaan käyttökoti. Sisustus on tullut elämänvarrelta mukaan.
Kissat, koirat ja ihmiset tulevat ja menevät talossa edestakaisin. Liikumme kengät jalassa, ja pyykkikone laulaa taukoamatta. Sohvien päälle on heitelty erilaisia peittoja suojaamaan kissanluukusta ulos ja sisään vaeltelevien koirien sotkuja. Kotimme on kaikessa elävyydessään epätäydellinen paikka. Rakastan hotelleja, mutta en halua asua sellaisessa.

Tupakeittiön katto oli juuri sopivan hauska sellaisenaan, leivinuuni on edelleen toiminnassa ja keittiö hankittiin Ikeasta. Vanha ruokapöytä on Petrin vanhempien, ja sen ympärillä on kokoelma talonpoikaistuoleja.
Tupakeittiön katto oli juuri sopivan hauska sellaisenaan, leivinuuni on edelleen toiminnassa ja keittiö hankittiin Ikeasta. Vanha ruokapöytä on Petrin vanhempien, ja sen ympärillä on kokoelma talonpoikaistuoleja.

Miten alanvaihdos ja Finlayson ovat vaikuttaneet ajatuksiisi sisustamisesta?

– Olen aina ollut suhteellisen kiinnostunut sisustamisesta. Nyt kun se on osa työtäni, sen merkitys on toki kasvanut. Suomalaisten suhtautuminen sisustamiseen on minusta aivan liian vakavaa ja kaavamaista. Kodin hankintojen pitää olla yleisesti hyväksyttyjä. Kodin persoonallisin kohta on ehkä taideteos, joka sekin on jossain arvopaperilehdessä määritelty järkeväksi hankinnaksi.
Jos asukas ei laita persoonallisuuttaan peliin, kodista tulee hiljainen ja tylsä. Kaipaan arjen iloa ja leikkiä koteihin – oli rahaa paljon tai ei. Koti on minulle elämäni tärkein paikka ja turvasatama, joka ei todellakaan ole mikään mausoleumi. Kotimme sisustus ei ole brändiuskollinen, vaan sen kerroksellisuus on positiivinen asia. Suloinen sekakäyttö sisustuksessa on minusta suositeltavaa. Mitä enemmän olen päässyt vaikuttamaan Finlaysonin tekstiileihin, sitä enemmän niitä on myös päätynyt kotiimme.

Makuuhuoneen jatkona on pukeutumis- ja kylpyhuone. Ammeen alaosa maalattiin siniseksi. Seinien alaosa laatoitettiin valkoisella laatalla diagonaalilinjaan.
Makuuhuoneen jatkona on pukeutumis- ja kylpyhuone. Ammeen alaosa maalattiin siniseksi. Seinien alaosa laatoitettiin valkoisella laatalla diagonaalilinjaan.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 7/2017 ilmestyneestä jutusta Ilon kautta.