Muotoilija Werner Aisslingerin koti Berliinissä on värien laboratorio: "Värien avulla tavallinen tila muuttuu elämykseksi"

1/ Boheemi ilmapiiri

Asumme Berliinin trendikkäällä Kreuzbergin alueella, suoraan Görlitzer Parkia vastapäätä. Rakennus on alueen vanhin ja kuuluu Görlitzer Straßen suojeltujen historiallisten rakennusten kokonaisuuteen. Puistoalueella sijaitsi aikoinaan vilkas Görlitzer Bahnhofin rautatieasema, ja tämä rakennus toimi sen johtajan pääkonttorina sekä entisen Berlin–Görlitz-rautatieyhtiön johtokunnan asuinpaikkana. Vaikka alue ei ole Berliinin siisteimpiä eikä turvallisimpia, viihdymme sen boheemissa ilmapiirissä paremmin kuin kaupungin hienostoalueilla.

Teemme molemmat mielellämme töitä kotoa käsin, minkä vuoksi koti on jatkuvassa muutostilassa: kirjapinot ja paperikokoelmat valtaavat alaa.

Kehystetyt hyönteiset on hankittu pienestä liikkeestä Saint-Malosta Bretagnessa. Eksoottisten hyönteisten koko ja aitous tekevät niistä vaikuttavia. Luontoon perustuvat teokset koskettavat usein enemmän kuin moni taideteos.

Wernerin tavaramerkiksi muodostuneet värien ja materiaalien leikkisät mutta rohkeat yhdistelmät näkyvät vahvasti myös pariskunnan omassa kodissa. Olohuoneen LOW-sohvan Werner on suunnitellut espanjalaiselle Joquer-brändille vuonna 2006.

Taideseinä on villi ja persoonallinen kokonaisuus: pojan, Julianin, Tansaniassa vuonna 2013 tekemä puuveistos, Joep van Lieflandin mustakehyksinen teos Art Basel -messuilta (2011), Nana Petzetin punainen Modellversuch Rot (1991), berliiniläisen Dafne B:n beige työ, Jonas Lundin laserleikattu akryyliteos sekä alhaalla oikealla tyttären, Florin, maalaama lammas.

2/ Elämään mukautuva

Kotimme noudattaa samoja periaatteita kuin Studio Aisslingerin suunnittelemat tilat: se on muunneltavissa tarpeiden mukaan. Tila ei saa sanella käyttäytymistä vaan sen on mukauduttava käyttäjänsä tarpeisiin. Ja on hyvä muistaa, että jos tilan valaistus ei toimi, niin sitten ei tilassa toimi mikään.

Tällaisina aikoina muotoilun tehtävä on herättää ihmisissä toiveikkuutta tulevaisuutta kohtaan. Muotoilun pitää tehdä ihmiset iloisiksi ja saada heidät tuntemaan olonsa mukavaksi ja rennoksi.

Werner ja modulaarinen elementti, jonka Werner suunnitteli House of Wonders näyttelyyn vuonna 2017. Kaikki valaisimet ovat Wernerin Hobo-hotellikokoelmasta. Niiden valmistaja on Wästberg.

Muuton Wood-pöytävalaisimen on suunnitellut TAF Studion muotoilijakaksikko Gabriella Gustafson ja Mattias Ståhlbom.

Wernerin vuonna 1996 suunnittelema Juli-tuoli on asettunut makuuhuoneeseen. Tuolista tuli osa New Yorkin Modernin taiteen museon pysyvää kokoelmaa vuonna 1998. Kukallinen Juli on juhlamallistosta, joka julkaistiin vuonna 2016, valmistaja Cappellini.

3/ Työn ehdoilla

Muotoilumaailma on muuttunut. Enää ei riitä, että on suunnittelija. Pitää olla myös strategi, johtaja ja visionääri. Klassikoita syntyy harvemmin, ja tuotteet katoavat markkinoilta nopeasti, joten toimintaa on kehitettävä ja laajennettava jatkuvasti.

Tämä muutos näkyy myös meidän arjessamme. Projektimme elävät eri aikavyöhykkeillä, ja siksi myös työpäivämme venyvät toisinaan aamuun, iltaan, ja kaikkeen siltä väliltä. Etätyö mahdollistaa keskittymisen, luovuuden ja joustavat työajat – juuri sellaisen työnteon, jonka olen valinnut ja josta nautin suunnattomasti.

Keittiössä ateriat nautitaan rennosti sohvalla istuen. Vastapäisen rakennuksen ikivihreä köynnös tuo tilaan vehreyttä ympäri vuoden. Valaistuksesta vastaa Wernerin B.luxille suunnittelema Tree Series -lattiavalaisin. Istuimina ovat Wernerin Morosolle vuonna 2014 suunnittelemat Token-jakkarat sekä espanjalaiselle Joquerille vuonna 2006 suunniteltu LOW-sohva, joka toimi sisustuselementtinä Wernerin LOFTCUBE-konseptin lanseerauksessa Milanon huonekalumessuilla vuonna 2007.

Valokuvateos on suurennus Wernerin ottamasta kuvasta Malakan (Malesia) vanhimmasta ravintolasta. Kehystetty teos on Nam Yune Paikin. Keittiötaso on valmistettu massiivitammesta. ”Väripaletti on suunniteltu vuonna 2010, kun muutin asuntoon. Pidän siitä yhä, mutta jos suunnittelisin keittiön nyt uudelleen, tekisin sen toisin”.

Wernerin ja Tinan työhuoneessa on karttapallon jalustana Munken Cube.

4/ Muistojen kollaasi

Kotimme koostuu lähinnä esineistä, jotka olemme itse suunnitelleet tai jotka kantavat mukanaan yhteisiä muistoja. Värien avulla tavallinen tila muuttuu elämykseksi, jossa pienikin sävy voi muuttaa tunnelman.

Rakastamme kollaaseja. Vintage, klassinen ja moderni yhdistyvät kotonamme monivivahteiseksi paletiksi värejä ja tekstuureja. Lopputuloksena on elävä ja kerroksellinen kokonaisuus, jonka ei tarvitse olla täydellinen.

Werner on suunnitellut Morosolle Token-jakkarat. Etualalla on Wernerin ja Tinan suunnittelema juomalasi mallistosta, jonka he tekivät yhteistyössä 450-vuotiaan lasinvalmistaja Freiherr von Poschingerin kanssa.

Studio Aisslingerin suunnittelema, huovasta valmistettu Coral-kattovalaisin leijuu aulan katosta kuin keltainen aurinko. Aulaan on tuotu lisää säilytystilaa ja avaruutta peilipintaisilla kaapeilla. Lankkulattia on alkuperäinen.

5/ Elokuvat inspiroivat

Nykyään kaunis muotoilu on perusvaatimus. Siksi muotoilijan on luotava jokin erityinen piirre, jolla voi erottua joukosta. Ja juuri siinä tarinankerronnasta tulee tärkeää. Minua kiehtovat vahvat värit, mutta niitä voi harvoin tarjota laajalle yleisölle. Vähemmän väriä tarkoittaa usein enemmän asiakkaita. Saan suunnitteluun väri-inspiraatiota muun muassa elokuvista. Ridley Scottin Blade Runner oli aikoinaan suuri vaikuttaja. Nyt olen täysin hurahtanut Dune-elokuvan ruskeaan väripalettiin!

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 4/2026.